Vantaalaisesta Tiina Arlinista on tullut viimeisen kahdeksan vuoden aikana tupakointikieltoaktiivi.
Vuonna 2015 Arlinin iäkkään ja astmaa sairastavan äidin kanssa samaan kerrostaloon muutti ketjutupakoitsija. Kerrostalossa tupakansavut kulkeutuvat myös naapureiden asuntoon ja parvekkeelle.
Hän on yrittänyt ajaa taloyhtiössä tupakointikieltoa parvekkeille mutta tuloksetta.
”Kaikki keinot on käytetty. Tämä on ollut lähinnä turpiin saantia.”
HS uutisoi parveketupakoinnista aiemmin tällä viikolla. Jutussa Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia kertoo, että naapureiden parveketupakointiin on melko vaikeaa vaikuttaa.
Tupakoinnin kieltäminen vaatii tavasta riippuen usein taloyhtiön yksimielisyyttä, enemmistöä tai tupakoivan asukkaan suostumusta.
Arlin kertoo kirjoittaneensa kerrostalojen tupakointikieltojen puolesta mielipidekirjoituksia lukuisiin lehtiin. Hän on myös tehnyt asiasta vuosien varrella useita kansalaisaloitteita.
Tiina Arlin taistelee parveketupakointia vastaan kansalaisaloittein.
Viimeisin aloite on päivätty huhtikuun loppuun ja siinä on tällä hetkellä vajaa 3 000 allekirjoitusta. Aloite koskee myös kannabiksen ja sähkötupakan polttoa. Siinä linjataan, että tupakoitsijoille pitäisi osoittaa tupakointialue ja tupakoinnin lopettamiseen täytyisi tarjota tukea.
”Aloitteita tullaan tekemään niin kauan, että asia etenee eduskuntaan tavalla tai toisella. Aloite ei jostain syystä tavoita ihmisiä. Olen ihmetellyt, että mikä siinä on.”
Arlinin mielestä parveketupakoinnin kieltäminen toisi myös säästöjä terveydenhuoltoon, koska passiivisen tupakoinnin välttäminen ennaltaehkäisee terveyshaittoja. Siksi häntä ihmetyttää, miksi asia ei herätä laajemmin kiinnostusta.
Arlin huomauttaa, että jos naapurissa asuu aktiivinen parveketupakoija, savuttomat naapurit eivät voi pahimmassa tapauksessa käyttää omaa parvekettaan. Tämä on Arlinin mukaan tilanne hänen äitinsä asunnossa.
”Aiemmin olemme istuneet siellä aamukahvilla ja syöneet lounasta. Tällä hetkellä parveke on jätteidenlajitteluhuoneena, eikä asuntoa voi tuulettaa.”
Satunnainen polttaminen ei ole Arlinin mielestä samalla tavalla ongelma kuin jatkuva polttaminen.
Tyypillisesti tupakointikieltoa vastustetaan Arlinin mukaan vetoamalla esimerkiksi vapauteen tehdä kotonaan, mitä haluaa. Vapaan tahdon ei kuitenkaan pitäisi hänen mielestään vaarantaa muiden terveyttä.
Arlinin äitiä on myös kehotettu muuttamaan pois. Hän vertaa kehotusta siihen, että koulukiusaamistilanteissa laitettaisiin kiusattu vaihtamaan koulua.
Hän kertoo joutuneensa taloyhtiössä tupakointikiellon ajamisen takia kiusatuksi. Monet luulevat, että Arlin haluaisi ”kieltää kaiken”, kuten ruuanlaiton siitä tulevan käryn vuoksi. Näin ei kuitenkaan ole.
”En ole kuullut kenenkään saavan astmaa nakkikeitosta.”
Aiemmassa HS:n jutussa viitataan Suomen Ash:n teettämämään kyselyyn. Siihen vastanneista kolme viidesosaa kannattaa parveketupakoinnin täyskieltoa ja kaksi kolmesta lakimuutosta, joka antaisi asuntoyhteisöille oikeuden kieltää tupakointi asunnoissa ja parvekkeilla enemmistöpäätöksellä.
Tällä hetkellä kieltoon tarvitaan asukkaan suostumus, Tapio Haltia toteaa HS:n jutussa.
Kyselytulokset eivät kuitenkaan korreloi esimerkiksi Arlinin kansalaisaloitteiden allekirjoitusmäärien kanssa. Tupakointikielto ei tunnu hänen mielestään olevan riittävän tähdellinen ihmisille, joiden omaa elämää naapureiden tupakointi ei kosketa.
Hän huomauttaa, että kenen tahansa kerrostaloasujan kohdalla tilanne voi muuttua milloin vain.
