Ohjeita mielipidekirjoituksen lähettämiseen
Miksi HS julkaisee mielipidekirjoituksia?
Keskustelu vie maailmaa eteenpäin. Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut maailman näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit parantavat myös yhteiskunnallisia päätöksiä. Tätä keskustelua HS:n lukijat voivat käydä mielipideosastolla ja verkon keskustelupalstalla.
Miten lähetän kirjoitukseni?
Lähetä kirjoituksesi mieluiten tavallisena sähköpostiviestinä – ei liitetiedostona – osoitteeseen hs.mielipide@hs.fi. Voit lähettää kirjoituksesi myös HS:n lomakkeella. Liitä mukaan yhteystietosi. Henkilöyden varmentamiseksi ei riitä pelkkä sähköpostiosoite, vaan tarvitsemme myös kotiosoitteesi ja puhelinnumerosi. Emme anna tietojasi ulkopuolisille. Kirjoituksia koskeviin tiedusteluihin vastaamme arkisin kello 11.00–11.30 numerossa 09-1221.
Miksi kaikkia puheenvuoroja ei julkaista?
Tarjonta on runsasta, ja julkaisemme tarjotuista teksteistä noin joka neljännen. Päivittäin julkaisemme yksi tai kaksi 2900 merkin (välilyönteineen) mittaista kirjoitusta. Noin 1800 ja noin 1300 merkin(välilyönteineen) kirjoituksia sopii mukaan muutama, mutta erityisen tervetulleita ovat 700 merkin (välilyönteineen) mittaiset jutut. Emme julkaise muihin lehtiin lähetettyjä tai blogeissa ilmestyneitä kirjoituksia. Nimimerkillä kirjoittamisen hyväksymme vain poikkeustapauksissa. Hyväksyttäviä syitä ovat esimerkiksi terveyteen, taloudelliseen asemaan tai muihin arkaluonteisiin aiheisiin liittyvät asiat. Voit saada julki korkeintaan yhden kirjoituksen kuukaudessa. Kirjoituksella voi olla enintään kolme allekirjoittajaa. Mielipidekirjoitukset julkaistaan myös verkossa. Verkossa julkaistuja kommentteja voidaan nostaa HS:n painettuun lehteen.
Miten HS käsittelee kirjoituksia?
Mielipidekirjoitukset ovat osa HS:n sisältöä, josta olemme vastuussa myös lain edessä ja jota haluamme toimittaa huolella. Toimitustyö tarkoittaa valikointia. Suuresta joukosta kirjoituksia valitsemme ne, jotka vievät keskustelua rakentavasti eteenpäin. Hyväkin teksti voi jäädä julkaisematta, jos joku toinen kirjoittaja on ehtinyt jo tuoda saman näkökulman esiin. Toimitus voi muokata ja lyhentää tekstiä tarvittaessa. Korjaamme kirjoitusten kieliasua ja usein tiivistämme tekstiä luettavuuden parantamiseksi. Toimitus myös otsikoi kirjoituksesi, mutta oma otsikkoehdotuksesi on tervetullut. Ajankohtaiset mielipiteet pyrimme julkaisemaan mahdollisimman pian. Ajattomien tekstien julkaisuun saattaa joskus kulua hieman kauemmin.
Millaisia puheenvuoroja HS julkaisee?
Rakentavia, kohteliaita ja perusteltuja. Tässä muutama yksinkertainen sääntö. Perustele näkemyksesi: Kirjoita mieluiten omista ajatuksistasi, älä parjaa muiden ajatuksia. Jos esität mielipiteen, esitä myös asiaperustelut. Jos perusteluja ei ole, puheenvuorosi voidaan jättää julkaisematta. Keskustele ja argumentoi, älä julista ja saarnaa. Tarjoa uusia näkökulmia tai mielipiteitä, älä toista vanhoja tai jankuta. Hyvä puheenvuoro on napakka. Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa: Älä levitä huhuja tai muistele tapahtumia, joista et ole varma. Älä arvuuttele, spekuloi ihmisten taustoilla tai vihjaile. Ole kohtelias ja rakentava, kunnioita muita keskustelijoita: Kun olet eri mieltä, kirjoita asiasta – älä mene henkilöön. Älä nimittele muita keskustelijoita tai pane sanoja heidän suuhunsa.
Muista laki ja hyvät tavat: Julkaisemisen rajoja asettaa myös laki.
Esimerkiksi kunnianloukkaus, kiihotus kansanryhmää vastaan tai yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ovat rikoslain nimekkeitä. Vaikka kirjoituksesi ei näyttäisikään rikkovan lakia, se voi rikkoa hyvää tapaa. Älä yllytä vainoon tai leimaa ihmisiä uskonnon, syntyperän tai muun ominaisuuden perusteella. Älä hauku tai halvenna millään tavalla, edes epäsuorin vihjauksin. Vältä yksittäisen ihmisen elämään liittyvien yksityisten tietojen kertomista. Älä ilakoi toisten onnettomuuksilla, vastoinkäymisillä tai sairauksilla. Älä kiroile tai käytä alatyyliä. Älä mainosta – jätämme mainosmaiset kirjoitukset julkaisematta.
