Helsingin Sanomien artikkeleiden yhteydessä on mahdollista kommentoida artikkeleiden sisältöä ja käydä keskustelua niihin läheisesti liittyvistä aiheista. Keväästä 2021 alkaen suurinta osaa artikkeleista voi kommentoida vain omalla nimellä. Oman nimen käyttö tekee keskustelusta avoimempaa. Toivomme, että keskustelua käytäisiin ystävällisessä ja ymmärtävässä hengessä.
Miksi HS julkaisee kommentteja verkossa?
Keskustelu vie maailmaa eteenpäin. Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut maailman näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit parantavat myös yhteiskunnallisia päätöksiä. Tätä keskustelua HS:n lukijat voivat käydä verkon keskustelupalstalla ja mielipidekirjoituksin. Kommentteja voidaan julkaista myös HS:n painetussa lehdessä.
Julkaistaanko kaikki puheenvuorot?
Kommentit ja keskustelupalsta ovat osa HS:n sisältöä, josta olemme vastuussa myös lain edessä, ja jota haluamme toimittaa huolella. Toimitustyö tarkoittaa valikointia: toisin kuin sosiaalisessa mediassa, HS:ssä kaikki viestit luetaan läpi etukäteen ja julkaistaviksi valitaan vain ne, jotka vievät keskustelua asiallisesti eteenpäin. Puheenvuorosi ei tämän vuoksi ilmesty sivustolle välittömästi — tai ei välttämättä lainkaan. Viestejä lukevat moderaattorit työskentelevät kello 7.30-22.30. Muina aikoina kirjoitetut viestit käsitellään työvuorojen aikana. Tavoite on, että valikoinnin tuloksena syntyisi hyvätapainen ja ajatuksia herättävä keskustelupalsta. Emme ehdi vastamaan kommentin julkaisua koskeviin tiedusteluihin.
Miksi artikkeleita voi kommentoida pääosin vain omalla nimellä?
Uskomme omalla nimellä kirjoittamisen parantavan keskustelua ja laajentavan keskusteluun osallistuvien joukkoa. HS:n mielipidetoimituksen toimittamat mielipidekirjoitukset julkaistaan yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta vain omalla nimellä, ja sama käytäntö on laajennettu verkkokommentteihin. Nimimerkillä kommentointi on rajoitettu vain herkkiin ja vaikeisiin aiheisiin, ja valtaosa kommenteista kirjoitetaan omalla nimellä. Kommenteissa käytettävä oma nimi on sama kuin Sanoman tilausjärjestelmässä käytettävä Sanoma-tilin nimi.
Millaisia puheenvuoroja julkaistaan?
Rakentavia, kohteliaita ja perusteltuja. Tässä muutama yksinkertainen sääntö:
Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta.
Perustele näkemyksesi.
Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa.
Ole kohtelias ja rakentava.
Älä nälvi, ivaa, leimaa tai vääristele.
Mitä ohjeet tarkoittavat käytännössä?
Helsingin Sanomien artikkelien kommentit ovat osa verkkojulkaisua. Siksi kommentteja ei lähtökohtaisesti poisteta kuin poikkeustapauksissa.
Perustele näkemyksesi: Kirjoita mieluiten omista ajatuksistasi, älä parjaa muiden ajatuksia. Jos esität mielipiteen, esitä myös asiaperustelut. Jos perusteluja ei ole, puheenvuorosi voidaan jättää julkaisematta. Keskustele ja argumentoi, älä julista, saarnaa ("olette muut väärässä") tai ole suotta kyyninen ("näinhän asiat nykyisin Suomessa vain menevät"). Älä sorru irrallisiin heittoihin ("mitäs minä sanoin") tai yleistä ("tuollaisia nuo aina ovat"). Hyvä puheenvuoro on napakka mutta usein yhtä lausetta pidempi ("just" on heikko kommentti). Kätevä nyrkkisääntö: kirjoita puheenvuorosi mitaltaan verkkoon sopivaksi ja sävyltään niin, että se sopisi lehdessä julkaistavaksi.
Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa: Älä levitä huhuja tai muistele tapahtumia, joista et ole varma. Älä arvuuttele, spekuloi ihmisten taustoilla tai vihjaile. Lähteytä. Jos lisäät kommenttiisi linkin, saattaa kommentti jäädä julkaisematta. Emme julkaise linkkejä muille keskustelupalstoille.
Ole kohtelias ja rakentava: Kun olet eri mieltä, kirjoita asiasta — älä mene henkilöön. Tarjoa uusia näkökulmia tai mielipiteitä, älä toista vanhoja tai jankuta. Älä arvioi kirjoittajan tai jutuissa esiintyvien ihmisten ulkonäköä, persoonallisuutta tai arvoja, elleivät juuri ne ole jutun aiheena. Vaikka ne olisivatkin aiheena, kirjoita silti asiasta, älä ihmisestä.
Älä nälvi, ivaa, leimaa tai kärjistä: Kunnioita muita keskustelijoita ja jutussa esiintyviä ihmisiä: älä nimittele heitä tai pane sanoja heidän suuhunsa. Jos kärjistät tarpeettomasti tai käyt henkilöön, puheenvuorosi voidaan jättää julkaisematta.
Muista laki ja hyvät tavat: Julkaisemisen rajoja asettaa myös laki. Esimerkiksi kunnianloukkaus, kiihotus kansanryhmää vastaan tai yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen ovat rikoslain nimekkeitä. Vaikka viestisi ei näyttäisikään rikkovan lakia, se voi rikkoa hyvää tapaa. Pidä mielessä myös seuraavat asiat, joista yksikin estää koko kommentin julkaisun:
Älä yllytä vainoon tai leimaa ihmisiä uskonnon, syntyperän tai muun ominaisuuden perusteella.
Älä hauku tai halvenna millään tavalla, edes epäsuorin vihjauksin.
Mieti, ennen kuin nimeät ihmisen. Esimerkiksi rikostapauksissa julkaisemme nimiä vain silloin, kun ne on kerrottu uutisessa. Rikosten ja onnettomuuksien uhrien ja uhrien omaisten nimiä ei julkaista, ellei niitä ole mainittu uutisessa.
Vältä yksittäisen ihmisen elämään liittyvien yksityisten tietojen julkaisua, ellei näitä tietoja ole jutussa.
Älä kirjoita kommenttiisi puhelinnumeroita, sähköpostiosoitteita tai muita yhteystietoja, emme julkaise niitä.
Älä ilakoi toisten onnettomuuksilla, vastoinkäymisillä tai sairauksilla.
Älä kiroile tai käytä alatyyliä.
Älä mainosta — jätämme mainosmaiset kirjoitukset julkaisematta.
Miten voin kysyä neuvoa tai vaihtaa nimimerkin?
Helsingin Sanomat haluaa kommentoinnin pysyvän linjakkaana, joten nimimerkkiä et voi vaihtaa itse. Vaihtoa tai teknistä apua kommentoinnin ongelmissa voit pyytää sähköpostiosoitteesta: hs.keskustelu@hs.fi. Kommentointieston asettuminen ei välttämättä tarkoita ohjeiden vastaista kommentointia.
Kuka voi kommentoida HS:n kirjoituksia?
Kommentointi edellyttää kirjautumista HS:n verkkopalveluun. Kirjautuneena palveluun voit kommentoida lähes kaikkia HS.fi:n uutisia.
Voinko tehdä tutkimusta HS:n keskusteluista?
Tietojen kerääminen kommenttiketjuista tutkimuksia ja opinnäytteitä varten on sallittua. Emme kuitenkaan julkaise yhteydenottopyyntöjä tai linkkejä muualla tehtäviin tutkimuksiin tai kyselyihin.