Ryijy sopii trendikotiin, usko tai älä

Ryijyt ovat taas muotia. Niitä löytyy jo trendikkäistä blogikodeista. On suorastaan hämmästyttävää, miten lyhyessä ajassa ryijy on raivannut tiensä tunkkaiseksi mielletystä mummolaesineestä sisustustrendien etulinjaan.

Ryijyt kiinnostavat myös muissa maissa. Neonväreissä hehkuvia, vi­suaalisesti räiskyviä ryijyjä tekevää Judit Justiahttps://www.hs.fi/haku/?query=judit+justia seuraa Instagramissa noin 87 000 ihmistä, ja ryijyt näkyvät blogeissa ja sisustuslehdissä.

Suomessa monet nykysuunnittelijat ja taiteilijat ovat suunnitelleet ryijyjä 1990-luvulta alkaen esimerkiksi Suomen Käsityön ystäville. Ryijykilpailuja on pidetty useita.

Suomessa ryijyt saivat huomiota vuonna 2007, kun Suomen käsityön museo Jyväskylässä esitteli ryijyjä näyttelyssä.

Design­museossa ryijyt olivat näkyvästi esillä kaksi vuotta myöhemmin.

Yksi ryijyperinteen nykyjalostaja on oululaisen ekonomin Martta Leskelänhttps://www.hs.fi/haku/?query=martta+leskelan yritys Ragamuf. Se tekee värikkäitä ja joustavia ryijyjä, joilla voi päällystää minkä tahansa tuolin. Tuoliryijyn on suunnitellut muotoilija Tuula Pöyhönen.https://www.hs.fi/haku/?query=tuula+poyhonen.

Ragamuf yhdistää vanhan käsityötekniikan, pakolaisten työllistämisen ja eettisen muotoilun. Ryijyjä solmivat Turkissa Syyriasta paenneet pakolaisnaiset, jotka Ragamuf kouluttaa ja joille se maksaa palkan turkkilaisen tytäryhtiönsä kautta.

”Ragamuf on innovoinut perinneryijyn käyttötuotteeksi. Ryijyjä solmimalla naiset vahvistuvat paitsi taloudellisesti myös henkisesti”, Leskelä sanoo.

Ryysyläinen tehdään näkyväksi, hän jatkaa. Ragamuf-nimi tulee englannin sanasta ragamuffin, eli ryysyläinen tai kerjäläinen. Räsy on englanniksi rag ja ragamuffin viittaa myös pitkäkarvaiseen kissarotuun.

Joustaviin verkkoihin solmittavat neuloskuteet ovat teollisuuden ylijäämää. Tekijät päättävät värit ja kuviot itse.

Erilaiset seinävaatteet, kuva­kudokset, raanut ja ryijyt ovat monen kulttuurin kansanperinnettä. Keskiajan vetoisissa asumuksissa ryijyt eristivät ja lämmittivät nukkujaa kuin taljat.

Ryijy oli paitsi arkinen käyttö­esine myös statussymboli. Esimerkiksi morsiusryijyillä osoitettiin talon varallisuutta. Vuosi­sadan vaihteessa kansallis­romanttisia ryijyjä vietiin maailmalle. Suomen kuuluisimpia ryijyjä lienee Akseli Gallen-Kallelan https://www.hs.fi/haku/?query=akseli+gallen-kallelan Démas­quée-maalauksessa (1888) jossa pariisilaismalli on laskenut hienostuneen takapuolensa Keuruun ryijyn villalle.

Innostus ryijyihin on herännyt ja hiipunut useita kertoja 1900-luvulla. Ryijyt nostettiin seinille ja ylennettiin käyttöesineestä taiteeksi ja designiksi. Nyt on taas niiden aika.

 

Katso videolta, miten helppo makramee-seinävaate syntyy. Opastajana Taito Etelä-Suomen koulutusvastaaja Kirsi Juntunenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kirsi+juntunen.


 

Ryijyn tai seinävaatteen voi tehdä myös itse

Ryijyjä on Suomessa perinteisesti tehty itse. Moni harrastaja hankkii ryijyn tarvikepaketin. Useimmiten tarvikepaketin ostaja on yhä eläkeläinen, joka jatkaa vanhaa perinnettä ja tekee ryijyn lapselleen tai lapsenlapselleen.

Ryijyjä myy esimerkiksi Ryijypalvelu. Hinta­ero valmiin ryijyn ja tarvikkeiden välillä on iso. Esimerkiksi Marianne Huotarinhttps://www.hs.fi/haku/?query=marianne+huotarin Mätäs-ryijy maksaa Ryijypalvelussa tarvikepakettina 520 euroa, valmiina 1 520 euroa.

Ryijyjä voi tehdä itse joko pohjakankaalle ommellen tai kangaspuilla kutomalla.

Ommeltavat ryijy­paketit sisältävät yleensä saksia lukuun ottamatta kaiken ryijyn tekemiseen tarvittavan: pohja­kankaan, nukkalangat, työpiirustuksen, kirjalliset ohjeet, lastat, isosilmäiset ryijyneulat ja ryijyn huolto-ohjeet. Ryijyä on voitu jo aloittaa muutaman nukan verran malliksi.

Ryijyn voi tehdä itse myös millä tahansa kangaspuilla. Sitäkin varten myydään tarvikepaketteja, tarvittaessa loimia ja välikuteita myöten.

Tekijän kokemuksesta riippuu, kumpi ryijytekniikoista on nopeampi. ”Kutoa osaa yhä harvempi, ja kangaspuut vievät tietysti hirveästi tilaa. Ommellen tehtävän ryijyn voi laittaa helpommin sivuun”, kertoo pitkään alalla toiminut Maija Tuumihttps://www.hs.fi/haku/?query=maija+tuumi.

Ryijyn teko on hidasta molemmilla tavoilla. Tuumin mukaan keskikokoisen ryijyn työstämiseen menee kolme neljä viikkoa vaativuustasosta riippuen.

Koon lisäksi vaikeusastetta määrittävät ryijyn värit. ”Esimerkiksi jugendryijyissä on hillitysti värejä, ja isoja pintoja yhdellä värillä. Sirkka Könösenhttps://www.hs.fi/haku/?query=sirkka+konosen ryijymalleissa voi olla kymmeniä eri nukkasekoituksia”, Maija Tuumi kertoo.

Ryijyjen ohella sisus­tus­blogeissa ja -lehdissä näkeekin nyt paljon makramee-tekniikalla solmit­tuja seinä­koristeita. Tekniikka on paljon ryijyä nopeampi.

Kärsimät­tömämpi voi myös hankkia pienen ja napakan villa­maton ja nostaa sen seinälle koristeeksi.

Kestävästä, paksusta langasta tehty ryijy kestää myös lattialla. Ohut ryijylanka saattaa nukkaantua.

Tunkkaisen, varastossa viruneen ryijyn voi elvyttää. Jos ryijy on ollut vaikka asunnossa johon on päässyt katupölyä, se saattaa olla täynnä hienoa likaa.

Ryijyn voi pesettää, mutta Tuumi suosittelee siihen pesulaa, jolla on ammattitaitoa ryijyjen käsittelyyn.

Ryijyjä voi myös trimmata. Se tarkoittaa, että ryijyjen nukkarivit käydään harvalla kammalla läpi.

Villaa vaanivat turkiskuoriaiset lähtevät pakastamalla. Ryijyn pitää antaa kuivua hyvin. Nykyään myytävät ryijyt on usein tehty koinsuojatusta langasta.

 

Teitkö itse hienon ryijyn tai seinäkoristeen? Osallistu sillä HS:n Sievin seinävaate -kilpailuun. Ota ryijystä valokuva mieluusti vaalealla, yksivärisellä alustalla ja lähetä kuva sähköpostilla: hs.koti@hs.fi.

Helsingin Kädentaitomessut Wanhassa Satamassa 4.–5. 3. klo 10–17. Lisätietoa saa täältähttp://www.mediapromessut.fi/messut/kadentaitomessut/helsingin-kadentaitomessut-4-5-3-2017.

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry järjestää käsityökursseja ympäri Suomen ja niistä saa lisätietoja täältähttp://www.taito.fi. Etelä-Suomen kursseista saa tietoa täältähttp://www.taitoetelasuomi.fi.