Helsinkiläisen kerrostalon katolla on 54 aurinkopaneelia – sähköllä lämmitetään saunat, valaistaan raput ja pihat sekä pestään pyykit

Taloyhtiöt ovat innostuneita aurinkosähköstä. ”Tämä lähtee isosti liikkeelle vuoden, parin sisällä”, uskoo energia-asiantuntija.

Helsinkiläinen Roger Santala ehostaa taloyhtiön pihapenkin lautojen päitä nauha­hioma­koneella. Kaksi iäkästä naisasukasta töpöttelee kylpytakki päällä pihan poikki lenkkisaunaan. Pian myös miesten lenkkisaunan laude täyttyy. Taloyhtiön kuivaushuoneessa kone puhaltaa kuumaa ilmaa narulla roikkuviin pyykkeihin.

Hirsipadontie 5:n saunojen, kuivaushuoneen ja hiomakoneen käyttämä sähkö tulee oman talon katolta. Katolle on asennettu 54 aurinkopaneelia. Ne ovat tuottaneet sähköä oulunkyläläisessä taloyhtiössä nyt kaksi vuotta.

Paneelit tuottavat talolle kiinteistösähköä. Sitä kuluu esimerkiksi rappu- ja pihavalojen, saunojen sekä pyykkitupien ja kuivaushuoneiden toimintaan.


Tähän mennessä järjestelmä on tuottanut sähköä noin 10 500 kilowattituntia vuodessa. Se vastaa noin neljän viiden kerrostalo­asunnon vuosikulutusta, jos kodissa asuu neljä ihmistä.

Roger Santala ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pentti Reinikainen havainnollistavat asiaa ja esittelevät verkko­invertteriä. Se muistuttaa sähkömittaria ja kertoo, kuinka paljon aurinkopaneelit tuottavat sähköä.

”1 925 wattia juuri nyt. Luku on näin pieni, koska aurinko ei paista enää suoraan”, Santala lukee.

Kello on illalla jo kuusi. Koko päivän aikana katolta on tähän mennessä saatu sähköä 76,35 kilowattituntia.


70-luvulla valmistuneessa taloyhtiössä on seitsemän rakennusta, ja aurinkopaneelit on asennettu sellaisen talon katolle, jonne paistaa eniten.

”Paneeliston pinta-ala on 90 neliötä, eikä katolle tehty ainuttakaan reikää”, kertoo aurinkosähköasiantuntija Janne Käpylehto.

Käpylehto on tietokirjailija ja Solarvoiman kehitysjohtaja ja tekee kartoituksia taloyhtiöille, jotka harkitsevat aurinkosähköjärjestelmän hankintaa. Hän teki kartoituksen ja mitoituksen myös Hirsipadontie 5:een.

Kiinteistösähkön kulutus pitää selvittää tunnin tarkkuudella, jotta taloyhtiöön osataan mitoittaa oikeankokoinen ja -hintainen järjestelmä. Oikeankokoinen aurinkovoimala selvitetään tuntianalyysin perusteella.

”Hirsipadontie 5:n järjestelmä on mitoitettu niin, että paneelien tuottama sähkö käytetään pääosin itse tuntitasolla. Eli tuotannon ja kulutuksen täytyy kohdata tuntitasolla”, Käpylehto selittää.


Aurinkopaneeleja on asennettu Suomessa mökeille ja omakotitaloihin 80-luvulta asti. Viime vuosina niitä on hankittu myös isojen yritysten ja liikerakennusten katoille. Nyt aurinkosähkö­järjestelmiä on viimein tulossa myös asuinkerrostaloihin.

Aurinko­sähkö­voimaloita on Käpylehdon mukaan kerrostaloissa jo nelisenkymmentä. Vuonna 2016 aurinkopaneelit asennettiin Hirsipadontie 5:n lisäksi myös Setlementti­asuntojen vuokrataloon Helsingin Malmilla. Nämä kaksi taloa ovat Suomessa ensimmäiset asuinkerrostalot, joissa kiinteistösähkö tai osa siitä tulee omista paneeleista.

Samana vuonna aurinkosähkö­järjestelmä asennettiin myös Helsingin kantakaupungissa sijaitsevaan kiinteistöosakeyhtiöön Fredrikinkadulla, kertoi HS heinäkuussa 2016.

Janne Käpylehto halusi aurinkosähköä asuntoonsa jo aiemmin ja asennutti aurinkopaneelit kerrostalon katolle Helsingin Herttoniemessä vuonna 2014. HS kertoi asiasta huhtikuussa 2014. Järjestelmä toimii yhä. Katso videolta, miten paneelien asennus sujui.


 

Joka toisessa taloyhtiössä jo puhuttu aurinkosähkön hankkimisesta

Energia-asiantuntija Teemu Kettunen uskoo, että aurinkopaneelit yleistyvät kerrostaloissa.

”Kiinteistöliiton kyselyn mukaan lähes joka toisessa taloyhtiössä on puhuttu aurinkosähkön hankkimisesta. Kiinnostus on suurta. Tämä lähtee isosti liikkeelle vuoden, parin sisällä”, arvelee Kettunen. Hän työskentelee HSY:n Ilmastoinfossa.

Buumin syntyyn on monta syytä. Aurinkopaneelien hinnat ovat laskeneet, sähkön siirtohinnat ja sähkövero ovat nousseet. Aurinkosähkö on tullut tutuksi ja sopii aikaan, jolloin suositaan uusiutuvaa energiaa ja omavaraisuutta.

Kulujakaan ei kaihdeta: ihmiset ovat valmiita maksamaan omistusasunnosta tuhansia euroja enemmän, jos talo käyttää aurinkosähköä. Se kävi ilmi Kiinteistöliitto vuonna 2016 tekemästä kyselystä.

Aurinkosähkö on taloudellisesti kannattavaa, jos se mitoitetaan oikein, Janne Käpylehto sanoo. ”Paneelit eivät ole kultakaivos. Ne ovat kuitenkin järkevä investointi.”


Satsaus kannattaa, jos talossa kuluu päivällä riittävästi sähköä, joka voidaan korvata omalla tuotannolla.

Paneelien tuottamaa sähköä ei kannata myydä sähköverkkoon, vaikka se on mahdollista. Myydystä sähköstä saa vähän verrattuna hintaan, jolla sähköä ostetaan sähköyhtiöltä. Ostosähkössä maksetaan aina myös sähkön siirrosta.

”Hyvä nyrkkisääntö on, että vähintään 80 prosenttia sähköstä kannattaa käyttää itse”, Teemu Kettunen sanoo.

Janne Käpylehto uskoo, että parin kolmen vuoden kuluttua akut ovat halventuneet niin paljon, että niitä kannattaa hankkia aurinkosähköjärjestelmiin.

”Oikein mitoitettuna akusto voi lisätä aurinkosähkön kannattavuutta. Esimerkiksi Hirsipadontie 5:ssä järjestelmän paras nimellisteho on nyt 15 kilowattia, mutta akuston kanssa taloudellisesti paras koko olisi 2–4 kertaa suurempi.”


Millaisiin kerrostaloihin aurinkovoimaa sitten kannattaa harkita?

”Jos taloyhtiö on iso tai siinä on koneellinen ilmanvaihto, kuten uudemmassa rakennuskannassa yleensä on, kiinteistösähkön kulutusta on todennäköisesti riittävästi ja sitä voidaan korvata itse tuotetulla aurinkosähköllä”, Janne Käpylehto sanoo.

Uusissa energiatehokkaissa asuinkerrostaloissa aurinkosähkö on taloudellisesti järkevää, jos sähköä voidaan käyttää yhteisten tilojen lisäksi myös asunnoissa, sanoo tutkija Karoliina Auvinen Aalto-yliopistosta.

Asuinkerrostalon katolla olevien aurinkopaneelien tuottamaa sähköä voitaisiin jakaa talon sisällä niin sanotun mikrosähköverkossa myös asuntoihin. Tekniikka on jo olemassa, mutta nykyisessä lainsäädännössä ei vielä mainita taloyhtiöiden omista sähköverkoista.

Keskikokoiseen asuinkerrostaloon sopiva aurinkosähköjärjestelmä maksaa noin 20 000 euroa. Oulunkyläläistaloyhtiö maksoi paneeleista 30 000 euroa.

Paneeleiden takaisinmaksuaika on Janne Käpylehdon mukaan yleensä 15–20 vuotta, kun järjestelmä mitoitetaan oikein. Paneelit toimivat 35–40 vuotta, eikä niiden tekniikka vanhene sinä aikana, vaikka niin luulisi. Käytössä on yhä 1980-luvulla asennettuja paneeleja, hän kertoo.


Kuinka suuri hyöty Hirsipadontiellä sitten on aurinkopaneeleista saatu?

”Aurinkopaneelien lisäksi asennutimme samalla lämpövastukset ulko-ovien kivetykseen. Se lisäsi sähkön kulutusta. Ilman paneeleja saisimme nyt isompia sähkölaskuja”, Roger Santala kertoo.

Jos taloyhtiö olisi ostanut paneelien tuottaman määrän sähköä, se olisi maksanut 1 365 euroa vuodessa. Summa on laskettu sähkön kokonaishinnalla 13 senttiä kilowattitunnilta.


Korjattu to 17.5. klo 16.14 ilmankuvan kuvaajaksi Janne Käpylehto/Solarvoima.

Fakta

Hirsipadontie 5


 rakennettu 1975

 7 taloa, 11 porrasta, 128 asuntoa

 54 aurinkopaneelin järjestelmä asennettiin toukokuussa 2016

 maksimiteho 15 kilowattia

 hinta 30 000 euroa

 takaisinmaksuaika on 20 ja käyttöaika 40 vuotta

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    2. 2

      Sabotaasista syytetty Teslan entinen työntekijä kertoo halunneensa paljastaa yhtiön arveluttavat toimet: ”Näin todella pelottavia asioita”

    3. 3

      Vuosi, joka muutti kaiken – Näe ja koe historian hullu vuosi 1968 HS:n erikoisartikkelissa

    4. 4

      Suuri vene upposi Rantasalmella: 12 pelastettiin vedestä, yhden epäillään hukkuneen

    5. 5

      Kuvia Suomesta, osa 31: Kaisa Rautaheimo kuvasi voittajia ja heidän palkintojaan

    6. 6

      Tänään yllämme on yksi maailman mahtavimmista ilmiöistä – Massiivinen matalapaine tuo terveiset tropiikista ja muistuttaa, että elämme epävarmuuden ytimessä

      Tilaajille
    7. 7

      Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti – Tältä näyttää talossa, jonka kunnostamista kaupunki on vaatinut 20 vuotta

    8. 8

      ”Tuleeko niitä lapsenlapsia ollenkaan? Miten se pärjää yksin?” Aikuisen lapsen sinkkuus voi rassata vanhempia – Näin vältät tilanteen kärjistymisen

    9. 9

      ”En todellakaan välitä” luki Melania Trumpin takissa, kun hän lähti tapaamaan siirtolais­lapsia – tiedottajan ja Donald Trumpin selitykset risti­riidassa keskenään

    10. 10

      Ihmisestä pölisee lähiympäristöön 36 miljoonaa bakteeria tunnissa – murtovarkaat voivat pian jäädä kiinni jättämiensä pöpöjen perusteella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuosi, joka muutti kaiken – Näe ja koe historian hullu vuosi 1968 HS:n erikoisartikkelissa

    2. 2

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    3. 3

      ”En todellakaan välitä” luki Melania Trumpin takissa, kun hän lähti tapaamaan siirtolais­lapsia – tiedottajan ja Donald Trumpin selitykset risti­riidassa keskenään

    4. 4

      Tänään yllämme on yksi maailman mahtavimmista ilmiöistä – Massiivinen matalapaine tuo terveiset tropiikista ja muistuttaa, että elämme epävarmuuden ytimessä

      Tilaajille
    5. 5

      Sabotaasista syytetty Teslan entinen työntekijä kertoo halunneensa paljastaa yhtiön arveluttavat toimet: ”Näin todella pelottavia asioita”

    6. 6

      Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti – Tältä näyttää talossa, jonka kunnostamista kaupunki on vaatinut 20 vuotta

    7. 7

      Ruotsin maaseutu voi paremmin kuin Suomen maaseutu, mutta miksi? Matkustimme Ruotsin keskipisteeseen ja selvitimme, mitä länsinaapurissa tehdään oikein

      Tilaajille
    8. 8

      ”Tuleeko niitä lapsenlapsia ollenkaan? Miten se pärjää yksin?” Aikuisen lapsen sinkkuus voi rassata vanhempia – Näin vältät tilanteen kärjistymisen

    9. 9

      Kuuluuko astioista poistaa Iittala-tarra vai ei? Marjatta Sarpaneva vastaa – ja kertoo myös, millainen mies oli myyttinen sankari­muotoilija Timo Sarpaneva

    10. 10

      Vakavan masennuksen, skitsofrenian ja adhd:n taustalta löytyy samoja perinnöllisiä tekijöitä, selvisi kansainvälisessä jättitutkimuksessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsinkiä on 1800-luvulla rakennettu huvila ja siellä asuu 79-vuotias anarkisti – Tältä näyttää talossa, jonka kunnostamista kaupunki on vaatinut 20 vuotta

    2. 2

      Kuuluuko astioista poistaa Iittala-tarra vai ei? Marjatta Sarpaneva vastaa – ja kertoo myös, millainen mies oli myyttinen sankari­muotoilija Timo Sarpaneva

    3. 3

      Yli 7 000 suomalaisnaista vastasi HS:n orgasmikyselyyn – Tutkija löysi aineistosta mullistavan selityksen sille, miksi naiset eivät tule

      Tilaajille
    4. 4

      Juha Partanen julisti 30 vuotta Israelin sanaa, kunnes matka Palestiinaan muutti kaiken – ”Sanon sen nätisti: mä olen puhunut pötyä”

      Tilaajille
    5. 5

      Aikuisen naisen ruumis löytyi pytonin vatsasta kokonaisena Indonesiassa – useimmiten jättiläiskäärmeiden ihmisuhrit kuolevat sydänkohtaukseen

    6. 6

      Lasikatto, joka oli liian paksu – HR-johtaja Mikala Larsen tarjosi lahjakkaalle naiselle huippu­pestiä ja järkyttyi kuultuaan vastauksen

      Tilaajille
    7. 7

      Helikopterivanhempien lapset pärjäävät muita huonommin koulussa ja sosiaalisissa taidoissa, paljasti tutkimus

    8. 8

      Suomen pienin kunta on katoamassa – ”Rahat loppuu, ihmiset loppuu, koulussa ei ole enää oppilaita”

    9. 9

      Juhana Vartiainen jakeli sosiaalisessa mediassa päättömältä kuulostavaa tarinaa siitä, ettei töitä oteta vastaan – Lauseesta ”Jos tämä on totta...” syntyi hassuttelun kultakaivos

    10. 10

      Vuosi, joka muutti kaiken – Näe ja koe historian hullu vuosi 1968 HS:n erikoisartikkelissa

    11. Näytä lisää