”Ei tällaista ole missään maailmassa” – Helsingin Jätkä­saareen on rakennettu ainutlaatuisen vehreitä kerros­taloja

Jätkäsaaren Vihreistä vihrein -taloprojekti on oikeastaan eräänlainen syyllisyyshanke.

Oli betonilähiöitä työkseen kasvattanut mies sekä Pohjois-Irlannin rauhanprosessissa mukana ollut ympäristöbiologi. Markku Hainarihttps://www.hs.fi/haku/?query=markku+hainari ja Taina Suoniohttps://www.hs.fi/haku/?query=taina+suonio tapasivat Vantaan kaupungin hulevesi­seminaarissa, ja Hainari sanoi Suoniolle: Taina, tehdään Helsingistä vihreä!

Kahdeksan vuotta myöhemmin Jätkäsaaren Länsisatamankatu 36:n kulmaan on valmistunut kaksi asuinkerrostaloa, jotka todella vihertävät.

Yläterassilla voi istuskella niittykukkien keskellä biodiversiteetti­terassilla. Keittiöpuutarha­terassilta on mahdollista hakea tuoretta basilikaa tai liperiä omiin keitoksiin. Metsämarja­puutarha­terassilla kasvavat omenapuut, pensasmustikat ja puolukat.

Tunnelma keskellä Jätkäsaaren kivierämaata on todella ainutlaatuinen, ja ainutlaatuisia talot ovatkin.

”Ei tällaista ole missään maailmassa”, taloa esittelevä Suonio sanoo.

”Olen juuri lähdössä Tanskaan ja Ruotsiin luennoimaan aiheesta. Nämä rakennukset eivät ole vain asuintaloja vaan myös tutkimuskohde. Kaikki valinnat on tehty ottaen huomioon ekologiset lähtökohdat ja kestävän kehityksen periaatteet.”

Taloissa olevat 55 asumisoikeus- ja 66 vuokra-asuntoa ovat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran korkotukemaa tuotantoa.

Vihreistä vihrein -talot palkittiin viime joulukuussa valmistumisensa jälkeen Helsingin kaupungin Rakentamisen ruusu -palkinnolla. Palkinto jaetaan vuosittain laadukkaasta rakennettuun ympäristöön liittyvästä työstä. Taloja luonnehdittiin palkitsemistilaisuudessa innovatiivisiksi ja rohkeiksi.

Juuri nyt on oikea aika käydä tutustumassa rakennuksiin: helteinen toukokuu on hellinyt kattopuutarhoja.

Kasvillisuus on ollut suunnittelussa etusijalla. Rakennusten seinustoille kasvaa esimerkiksi humalaa, köynnöshortensiaa ja suomalaista kiivilajiketta.

Biodiversiteetti­puutarhassa lähtökohtana ovat olleet suomalaiset niittykasvit kuten valkoapila, mäkitervakko ja päivänkakkara. Kaadetut puunrungot tukevat luonnon monimuotoisuutta. Suonion suunnitelmissa puutarhapolkua reunustavat kivitäytteiset penkit toimivat talvehtimispaikkana pölyttäjille, jotka pääsevät suojaan kivien rakosiin.

”Helsingin yliopiston Viherkatot osaksi kaupunkia -hankkeen johtaja Susanna Lehvävirtahttps://www.hs.fi/haku/?query=susanna+lehvavirta on johtanut talon tutkimussuunnittelua. Halusin tähän alusta saakka mukaan tutkimuksellisen näkökulman”, Suonio sanoo.

”Myös asukastutkimus on tärkeä osa kokonaisuutta.”

Saunan terassinakin toimivassa metsämarja­puutarhassa istuskelee Anneli Jääskeläinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=anneli+jaaskelainen, 68. Hän on tullut lukemaan aamun lehteä.

”Minä olen nauttinut eniten näistä erilaisista ulkotiloista. En ole niin viljelijä, mutta olen maksanut vapaaehtoisen maksun, jota vastaan voin kerätä keittiöpuutarhaterassilta esimerkiksi yrttejä ruokiin”, hän kertoo.

Suonion mukaan keittiöpuutarhasta löytyy valmiiksi istutettuja maustekasveja, joita kaikki voivat käyttää. Lisäksi puutarhassa on istutuslaatikoita, jotka eivät ole kenenkään vuokrattavissa omaan käyttöön vaan toimivat eräänlaisella toimikunta­periaatteella.

Asukkaat keskustelevat yhdessä siitä, mitä haluavat viljellä ja jakavat vinkkejä Whatsapp-ryhmässä ja blogissa.

Suuren kasvihuoneen sisällä olevissa laatikoissa kasvaa tällä hetkellä tomaatteja, paprikoita, chilejä, munakoisoja ja jopa vesimeloneja. Yksi retiisisato on kuulemma jo kerätty. Puutarhoja hoitavat myös puutarha-alan ammattilaiset kaksivuotisella sopimuksella.

”Olisi ollut ihan turhaa tehdä jotain tällaista ja jättää se sitten oman onnensa nojaan”, Suonio perustelee.

Anneli Jääskeläinen kertoo muuttaneensa Jätkäsaareen rivitalosta Espoosta.

”Rakastan luontoa ja merta, ja ihastuin tämän talon ideaan. Silläkin oli väliä, että taloa on ollut suunnittelemassa naisarkkitehti.”

Kerrostalon pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Pia Ilonen https://www.hs.fi/haku/?query=pia+ilonenArkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallista ja maisemasuunnittelijana Pia Kuusiniemi https://www.hs.fi/haku/?query=pia+kuusiniemiLoci maisema-arkkitehdeista.

Nimenomaan Suonio ja rakennuttaja TA-yhtiöiden edustaja Markku Hainari ovat kuitenkin olleet hankkeen ideanikkarit. He ovatkin kiinnostava parivaljakko: Suonio on neljän lapsen äiti, joka pyöritti Belfastissa tarkoitusta varten perustetussa toimistossa hallintoa Pohjois-Irlannin rauhanprosessin aikaan. Lisäksi hän on entinen kilpavoimistelija ja liikunnanohjaaja.

”Olen asunut pitkään Pohjois-Irlannissa, koska mieheni työskentelee kriisinhallinnan parissa. Huomasin, että pystyin puhumaan pohjoisirlantilaisten kanssa lähes kaikesta – kuten jalkapallosta ja politiikasta – mutta puutarhanhoidosta en. Siellä rakastetaan puutarhoja, ja koin, että minulta jää jokin osa kulttuurista kokematta.”

Suonio päätyi opiskelemaan puutarha-alaa saarivaltiossa, ja niin hänen uransa lähti aivan uuteen suuntaan. Nykyään hän on myös menestynyt maisemasuunnittelija. Viime viikolla tuliaisena Lontoosta tuli kultamitali Chelsea Flower Show’sta. HS kirjoitti Suoniosta ja Chelsea Flower Show’sta toukokuussa 2016.https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002902558.html

Suonio antaa varauk­settomat kehut nyt jo eläk­keellä olevalle Markku Hainarille, joka on pitkän työ­uransa aikana saanut myös kosolti ikävää julkisuutta.

Lakkautetun asunto­hallituksen entinen toimisto­päällikkö Hainari oli 1980-luvulla epäiltynä lahjusvyyhdissä, ja hän istui vankilassa yli 40 päivää. Syytteiden kaaduttua valtio maksoi lopulta pidätyksestä ja vangitsemisesta Hainarille korvauksiahttps://www.hs.fi/ihmiset/art-2000004365357.html runsaat kaksisataa tuhatta markkaa.

Hainari toimi asuntohallituksessa aravahinta­neuvottelijana. Tuon ajan tuloksena syntyi ankeita lähiöitä, joista pahimmassa tapauksessa tulee nyt vain kallista kaatopaikkajätettä.

Myöhemmin Hainari on innostunut vanhojen talojen, kuten Nikkilän sairaala-alueen rakennusten kunnostamisesta. Hän on myöntänythttps://www.hs.fi/ihmiset/art-2000004365357.html lääkinneensä projekteilla betonilähiöistä johtuvaa huonoa omaatuntoa.

Vihreistä vihrein -hanke on osa tätä jatkumoa.

”Olin asuntohallituksessa kustannustietoinen ja kapeakatseinen päällikkö”, pohdiskelevainen Hainari, 73, kertoo puhelimitse.

Jätkäsaaren palkituista taloista hän on erittäin ylpeä.

”Vihreistä vihrein on muuten ollut Jätkäsaaren edullisin kohde rakentaa. Talon rakenne on yksinkertainen”, hän sanoo.

Suonio kertoo oppineensa Hainarilta valtavasti. Koko projekti on ollut erittäin opettavainen: on pitänyt hakea tonttia, rakennusoikeutta, keskustella kaavoituksesta ja tehdä alustavat luonnokset.

Vihreistä vihrein -taloprojekti on osa samaa Kehittyvä kerrostalo -hanketta kuin esimerkiksi Helsingin Sompasaareen rakentuvat perheystävälliset asunnot, joista HS kirjoitti 25. toukokuutahttps://www.hs.fi/koti/art-2000005694037.html.

”Markku on ollut rohkea, ja hän on tukenut minua koko ajan. Olen saanut tässä työssäni kohdata valtavasti vähättelyä, sellaista ’sinä ja sinun kukat’ -juttua, koska suunnitelmani ovat olleet edellä aikaansa. Markku sen sijaan on koko ajan kehunut ja kannustanut.”

Parivaljakolla on jo uusiakin asuin- ja viherrakentamisen suunnitelmia, mutta niistä he eivät vielä halua puhua enempää.

Vihreistä vihrein -talot ovat Suonion mukaan upeimmillaan vasta joidenkin vuosien kuluttua, kun kasvillisuus lähtee kunnolla kasvuun. Esimerkiksi talon seinustat ovat vielä todella paljaannäköiset, koska köynnöskasvit eivät ole valloittaneet niitä.

Jätkäsaaren sääolosuhteet ovat haastavat, ja ensimmäinen talvi on nyt takana. Parhaillaan taloissa käydään läpi sitä, miten kasvit ovat pärjänneet talven yli.

”Esimerkiksi katajat eivät ole jostain syystä oikein menestyneet, mutta muuten olen ollut positiivisesti yllättynyt.”

Suonio painottaa, että suomalaisten siementen ja taimien käytöllä on ollut suuri merkitys.

”Ne kestävät sääolosuhteitamme, toisin kuin jotkut Hollannista rahdatut.”

Lisäys to 31.5. klo 14.30. Juttuun on lisätty maisemasuunnittelijan nimi.