Koti

Yli kolme metriä korkean keskusta-asunnon kuutiohinta voi olla yllättävän halpa verrattuna tavanomaiseen huoneistoon – HS vertasi matalan ja korkean yksiön kuutiohintoja

Moni ihastuu vanhojen talojen korkeisiin huoneisiin ja avaruuteen, toiset arvostavat enemmän lattianeliöitä.

Helsingin Kalliossa Viidennellä linjalla sijaitsee vuonna 1912 rakennettu keltainen kivitalo, joka on aikanaan palvelut työläisperheiden tarpeita.

Näin vanhoissa taloissa on harvoin hissi, ellei sitä ole rakennettu jälkeenpäin. Viidennellä linjalla ei ole, joten ylimpään asuinkerrokseen joutuu ottamaan monta askelmaa. Kiipeämistä riittää, sillä 1900-luvun alussa huonekorkeus oli tyypillisesti yli kolme metriä.

Korkeuden huomaa jo porraskäytävässä, joka on avara. Tuuletusparvekkeiden ruutuikkunat päästävät valoa rappuun.

Viidennessä kerroksessa vastaan kävelee Myyntiturvan myyntineuvottelija Nina Nuorgam, joka on tullut pitämään näyttöä 23-neliöisestä yksiöstä. Nuorgam mittaa yksiön huonekorkeudeksi 3,2 metriä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kalliossa on myynnissä toinenkin pikkuyksiö. Se sijaitsee Helsinginkadulla vuonna 1958 rakennetussa talossa.

Remaxin myyntineuvottelija Sari Viippola mittaa 24-neliöisen asunnon korkeudeksi 2,58 metriä. Se on siis selvästi vähemmän kuin Viidennen linjan yli satavuotiaassa talossa.


Mutta onko huonekorkeudella väliä asuntokaupassa? HS teki leikkimielisen vertailun kahden eri vuosikymmeninä valmistuneen yksiön kuutiohinnoilla.

Viidennen linjan yksiö oli heinäkuussa myynnissä hintaan 178 000 euroa eli 7 739 euroa neliöltä. Helsinginkadun yksiöstä taas pyydetään 189 000 euroa eli 7 875 euroa neliöltä.

Viidennellä linjalla saa samalla rahalla enemmän kuutioita kuin Helsinginkadulla. Siellä kuution hinnaksi tulee 2 418 euroa ja Helsinginkadulla 3  052 euroa.


Todellisuudessa harva laskee asuntojen kuutiohintoja. Huonekorkeus on kuitenkin asia, johon asunnon ostajat kiinnittävät huomiota. Korkeiden huoneiden mukana voi tulla muutakin, jota ostajat arvostavat, kuten isot ikkunat.

Ero on suuri etenkin 1980-luvulla rakennettuihin asuntoihin, joissa on sekä matala huone­korkeus että pienet ikkunat.

 

Huonekorkeudella on merkitystä myös vuokra-asuntomarkkinoilla.

Kiinteistönvälittäjien mukaan huonekorkeus vaikuttaa jopa vuokra-asuntomarkkinoilla. Korkea asunto on helpompi vuokrata kuin matala. ”Se on ennen kaikkea se avaruuden tunne”, Sari Viippola uskoo.

Ihmiset arvostavat myös sitä, että korkeat huoneet mahdollistavat erilaisia sisustusratkaisuja. ”Se on tärkeää varsinkin siellä, missä neliöt ovat kalliita ja ihmiset asuvat ahtaasti”, Viippola muistuttaa.


Helsingin kaupungin­museon tutkija Mikko Lindqvist kertoo huone­korkeuden vaih­delleen rakennus­ajan mukaan.

Aina korkeat huoneet eivät suinkaan ole olleet suosittuja.

Helsingissä voi törmätä vanhoihin asuntoihin, joiden kattoja on myöhemmin madallettu. Kyseessä on tyypillisesti 1960- ja 1970-lukujen ilmiö. Lindqvist arvelee, että kattojen madaltaminen saattoi liittyä energiansäästöön. Korkea huonetila katsottiin ikään kuin turhaksi.


Mutta ennen kaikkea kysymys oli tyylistä. Lindqvistin mukaan asuntojen porvarillinen ilme ei ollut suosittua noihin aikoihin. Vanhoista asunnoista haluttiin häivyttää niiden menneisyyttä ja uudistaa niitä modernismin ihanteiden mukaisesti.

Jugendtalojen koristeelliset ovet saivat väistyä 60-luvun tyylin tieltä siitä huolimatta, että ne eivät – tietenkään – sopineet porraskäytävän henkeen. Vanhoja pikkuruutuisia ikkunoita vaihdettiin yksiruutuisiin.

Sata vuotta sitten orkeaa asuntoa pidettiin hygineenisenä.

Alun perin korkeille huoneille oli ihan käytännönkin syitä. Pitkänsillan pohjoispuolella työ­väestö eli ahtaasti ja epähygieenisesti vielä 1900-luvun alussa. Kulkutaudit levisivät.

Virusten kulkeutumisesta ei ollut tarkkaa tietoa, vaan silloin kuviteltiin, että huono sisäilma levittää sairauksia. Pienistä asunnoista rakennettiin korkeita, jotta ne olisivat hygieenisempiä asua.

”Rakennettavissa asunnoissa oli tärkeää niin sanottu ilmatilavuus eli laskettiin, kuinka monta kuutiota ilmaa oli asukasta kohden”, Lindqvist kertoo.

Myös valo oli tärkeää. Haluttiin, että työväen pienasuntoihin pääsisi suurista ikkunoista mahdollisimman paljon valoa sisään.

Kaupungin keskustassa tilanne oli hieman toinen. Siellä asuntojen huonekorkeus on ennen kaikkea arkkitehtuurin tuotosta. Huoneen mittasuhteet määrittivät sen korkeutta.

”Tiloilla oli tietyt ihanteelliset mittasuhteensa, ja asuntoihin haluttiin väljyyden ja avaruuden tuntua”, Lindqvist kertoo.

Ensimmäinen rakennusjärjestys astui voimaan Helsingissä vuonna 1895. Silloin asuntojen minimikorkeudeksi määrättiin 2,7 metriä. Vuonna 1917 sitä nostettiin 2,9 metriin.

Rakennusjärjestystä uusittiin seuraavan kerran vuonna 1945 ja minimikorkeus laskettiin 2,7 metriin. Vuonna 1963 minimikorkeudesta luovuttiin, kun rakennusjärjestyksen sisältö muuttui.

Asuntojen mitoituksen määrittelystä tuli puhtaasti rakennustekninen kysymys.

Nykyään asuntojen huonekorkeuden pitää olla vähintään 2,5 metriä. Asunnon pinta-alaan ei lasketa osia, jotka jäävät alle 2,2 metriin.


Vaikka asuntojen huonekorkeus lähti 1900-luvun alun jälkeen laskemaan, myöhemmin rakennetuissa asunnoissa on paljon muita hyviä ominaisuuksia.

Jo 1930-luvulla taloihin rakennettiin muun muassa ilmanvaihtoa ja keskuslämmitystä, mikä oli iso muutos. Asuntoihin ei tarvinnut enää muurata korkeaa uunia niiden lämmittämiseksi.

Hellahuoneet korvautuivat käytännöllisemmillä pikkuasunnoilla, joissa oli esimerkiksi keittosyvennykset. Funktionaaliset piirteet tulivat asuntosuunnitteluun. Vaikka kotien koot eivät kasvaneet, tilaa käytettiin tehokkaammin. Asuntoihin suunniteltiin komeroita ja alkoveja.

Lindqvist huomauttaa, että 1930-luvulla asunnoista löytyi jo erilliset kylpyhuoneetkin, joita ei vanhoissa taloissa ollut.

1950-luvulla asuntosuunnittelu sai aivan uudenlaista painoarvoa, kun Suomeen perustettiin ensimmäinen asuntosuunnittelun professuuri. Sen ajan asuntosuunnittelussa painottui voimakkaasti asukkaan näkökulma.



Seuraavilla vuosikymmenillä kokemuksellisuus taas unohtui. 1960- ja 1970-luvuilla asuntojen määrän lisääminen ja normien kehittäminen tulivat asuntojen suunnittelun keskiöön.

Mutta vielä ennen sitä rakennettiin asuntoja, jotka ovat nykypäivän standardien mukaan oikein kodikkaita ja toimivia.

Niin kuin vaikkapa tämä Helsinginkadun yksiö vuodelta 1958. Sari Viippola sanookin, että vaikkei asunnossa ole erityisen korkeita huoneita, siellä on jotain muuta parempaa kuin 1900-luvun alun asunnoissa: parveke ja erittäin tehokas pohjaratkaisu.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Asuminen
  • Asuntokauppa
  • Kiinteistönvälitys
  • Sisustus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Superautojen kauppa käy Suomessa kuumempana kuin koskaan – ”Nykyään kallis auto on osa lifestyleä siinä missä kallis laukkukin”

    2. 2

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    3. 3

      Eppu Normaalin Pantse Syrjää syytetään vaimonsa rajuista pahoinpitelyistä – Syrjä kiistää syytteet

    4. 4

      Perjantaina on paljon pelissä – Miksi äänestys Soinin luottamuksesta on monessa puolueessa hankala?

    5. 5

      ”Helvetin noutopöytä” koitui miljoonien kohtaloksi – Nälkä on ase, ja siksi nälänhätiä luodaan ja niillä tapetaan kymmeniä miljoonia ihmisiä

      Tilaajille
    6. 6

      ”Jokainen oppilas saa kirjan kerran yölainaan” – Helsinki säästää, ja alakoululaisten vanhempia on hätistetty ostamaan itse lapsilleen kirjoja

      Tilaajille
    7. 7

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    8. 8

      Aftonbladet: Oppilas vangittiin Ruotsissa epäiltynä opettajan raiskauksesta

    9. 9

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    10. 10

      Kun Vesa Vuorenmaan isä sammui sohvalle, hän siivosi jäljet ja ajoi Ladan talliin – nyt hän valmentaa ”hapettomassa tilassa olevia” asiakkaita luksuskuntosalilla Helsingin keskustassa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    2. 2

      Tätä on Suomi: Pekka Sario, 18, sai ajokortin tiistaiaamuna, jo illalla hän joutui toistuvan tieraivon kohteeksi

    3. 3

      Ystäväni poika ei ole oppinut amiksessa juuri mitään – Onko ammattikoulutus todella näin surkealla tolalla?

    4. 4

      Tämä määrä proteiinia on tarpeeksi, liika voi olla vaaraksi ja kasviproteiinilla pärjää, kunhan tietää mitä tekee – Nämä kahdeksan faktaa sinun täytyy tietää proteiineista

      Tilaajille
    5. 5

      Mikä Helsingin OP:ssa on vialla? Laina­neuvotteluihin ei pääse, viesteihin ei vastata

    6. 6

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    7. 7

      Kokoomuksen ja keskustan ryhmät vakuuttavat luottamusta Soinille – Jaana Pelkonen aikoo olla paikalla äänestyksessä, mutta ei lupaa tukeaan: ”Minullakin on omatunto”

    8. 8

      Arki-ilta raitiovaunussa kääntyi tappeluksi: Ohjaaja Jari Halonen löi humalaista koiranomistajaa nyrkillä naamaan ja sai siitä tuomion

    9. 9

      Suomen junat ovat kuin tieteiselokuvista Ruotsiin verrattuna – Yksityisille avattu junaliikenne tökkii, eikä aikatauluihin voi luottaa

    10. 10

      Suolistomikrobeja uhkaa sukupuutto jos jatkamme syömistä nykyiseen tapaan – Tuhojen korjaaminen saattaa vaatia järeitä toimenpiteitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    4. 4

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    5. 5

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    9. 9

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää