Koti

Yli kolme metriä korkean keskusta-asunnon kuutiohinta voi olla yllättävän halpa verrattuna tavanomaiseen huoneistoon – HS vertasi matalan ja korkean yksiön kuutiohintoja

Moni ihastuu vanhojen talojen korkeisiin huoneisiin ja avaruuteen, toiset arvostavat enemmän lattianeliöitä.

Helsingin Kalliossa Viidennellä linjalla sijaitsee vuonna 1912 rakennettu keltainen kivitalo, joka on aikanaan palvelut työläisperheiden tarpeita.

Näin vanhoissa taloissa on harvoin hissi, ellei sitä ole rakennettu jälkeenpäin. Viidennellä linjalla ei ole, joten ylimpään asuinkerrokseen joutuu ottamaan monta askelmaa. Kiipeämistä riittää, sillä 1900-luvun alussa huonekorkeus oli tyypillisesti yli kolme metriä.

Korkeuden huomaa jo porraskäytävässä, joka on avara. Tuuletusparvekkeiden ruutuikkunat päästävät valoa rappuun.

Viidennessä kerroksessa vastaan kävelee Myyntiturvan myyntineuvottelija Nina Nuorgam, joka on tullut pitämään näyttöä 23-neliöisestä yksiöstä. Nuorgam mittaa yksiön huonekorkeudeksi 3,2 metriä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kalliossa on myynnissä toinenkin pikkuyksiö. Se sijaitsee Helsinginkadulla vuonna 1958 rakennetussa talossa.

Remaxin myyntineuvottelija Sari Viippola mittaa 24-neliöisen asunnon korkeudeksi 2,58 metriä. Se on siis selvästi vähemmän kuin Viidennen linjan yli satavuotiaassa talossa.


Mutta onko huonekorkeudella väliä asuntokaupassa? HS teki leikkimielisen vertailun kahden eri vuosikymmeninä valmistuneen yksiön kuutiohinnoilla.

Viidennen linjan yksiö oli heinäkuussa myynnissä hintaan 178 000 euroa eli 7 739 euroa neliöltä. Helsinginkadun yksiöstä taas pyydetään 189 000 euroa eli 7 875 euroa neliöltä.

Viidennellä linjalla saa samalla rahalla enemmän kuutioita kuin Helsinginkadulla. Siellä kuution hinnaksi tulee 2 418 euroa ja Helsinginkadulla 3  052 euroa.


Todellisuudessa harva laskee asuntojen kuutiohintoja. Huonekorkeus on kuitenkin asia, johon asunnon ostajat kiinnittävät huomiota. Korkeiden huoneiden mukana voi tulla muutakin, jota ostajat arvostavat, kuten isot ikkunat.

Ero on suuri etenkin 1980-luvulla rakennettuihin asuntoihin, joissa on sekä matala huone­korkeus että pienet ikkunat.

 

Huonekorkeudella on merkitystä myös vuokra-asuntomarkkinoilla.

Kiinteistönvälittäjien mukaan huonekorkeus vaikuttaa jopa vuokra-asuntomarkkinoilla. Korkea asunto on helpompi vuokrata kuin matala. ”Se on ennen kaikkea se avaruuden tunne”, Sari Viippola uskoo.

Ihmiset arvostavat myös sitä, että korkeat huoneet mahdollistavat erilaisia sisustusratkaisuja. ”Se on tärkeää varsinkin siellä, missä neliöt ovat kalliita ja ihmiset asuvat ahtaasti”, Viippola muistuttaa.


Helsingin kaupungin­museon tutkija Mikko Lindqvist kertoo huone­korkeuden vaih­delleen rakennus­ajan mukaan.

Aina korkeat huoneet eivät suinkaan ole olleet suosittuja.

Helsingissä voi törmätä vanhoihin asuntoihin, joiden kattoja on myöhemmin madallettu. Kyseessä on tyypillisesti 1960- ja 1970-lukujen ilmiö. Lindqvist arvelee, että kattojen madaltaminen saattoi liittyä energiansäästöön. Korkea huonetila katsottiin ikään kuin turhaksi.


Mutta ennen kaikkea kysymys oli tyylistä. Lindqvistin mukaan asuntojen porvarillinen ilme ei ollut suosittua noihin aikoihin. Vanhoista asunnoista haluttiin häivyttää niiden menneisyyttä ja uudistaa niitä modernismin ihanteiden mukaisesti.

Jugendtalojen koristeelliset ovet saivat väistyä 60-luvun tyylin tieltä siitä huolimatta, että ne eivät – tietenkään – sopineet porraskäytävän henkeen. Vanhoja pikkuruutuisia ikkunoita vaihdettiin yksiruutuisiin.

Sata vuotta sitten orkeaa asuntoa pidettiin hygineenisenä.

Alun perin korkeille huoneille oli ihan käytännönkin syitä. Pitkänsillan pohjoispuolella työ­väestö eli ahtaasti ja epähygieenisesti vielä 1900-luvun alussa. Kulkutaudit levisivät.

Virusten kulkeutumisesta ei ollut tarkkaa tietoa, vaan silloin kuviteltiin, että huono sisäilma levittää sairauksia. Pienistä asunnoista rakennettiin korkeita, jotta ne olisivat hygieenisempiä asua.

”Rakennettavissa asunnoissa oli tärkeää niin sanottu ilmatilavuus eli laskettiin, kuinka monta kuutiota ilmaa oli asukasta kohden”, Lindqvist kertoo.

Myös valo oli tärkeää. Haluttiin, että työväen pienasuntoihin pääsisi suurista ikkunoista mahdollisimman paljon valoa sisään.

Kaupungin keskustassa tilanne oli hieman toinen. Siellä asuntojen huonekorkeus on ennen kaikkea arkkitehtuurin tuotosta. Huoneen mittasuhteet määrittivät sen korkeutta.

”Tiloilla oli tietyt ihanteelliset mittasuhteensa, ja asuntoihin haluttiin väljyyden ja avaruuden tuntua”, Lindqvist kertoo.

Ensimmäinen rakennusjärjestys astui voimaan Helsingissä vuonna 1895. Silloin asuntojen minimikorkeudeksi määrättiin 2,7 metriä. Vuonna 1917 sitä nostettiin 2,9 metriin.

Rakennusjärjestystä uusittiin seuraavan kerran vuonna 1945 ja minimikorkeus laskettiin 2,7 metriin. Vuonna 1963 minimikorkeudesta luovuttiin, kun rakennusjärjestyksen sisältö muuttui.

Asuntojen mitoituksen määrittelystä tuli puhtaasti rakennustekninen kysymys.

Nykyään asuntojen huonekorkeuden pitää olla vähintään 2,5 metriä. Asunnon pinta-alaan ei lasketa osia, jotka jäävät alle 2,2 metriin.


Vaikka asuntojen huonekorkeus lähti 1900-luvun alun jälkeen laskemaan, myöhemmin rakennetuissa asunnoissa on paljon muita hyviä ominaisuuksia.

Jo 1930-luvulla taloihin rakennettiin muun muassa ilmanvaihtoa ja keskuslämmitystä, mikä oli iso muutos. Asuntoihin ei tarvinnut enää muurata korkeaa uunia niiden lämmittämiseksi.

Hellahuoneet korvautuivat käytännöllisemmillä pikkuasunnoilla, joissa oli esimerkiksi keittosyvennykset. Funktionaaliset piirteet tulivat asuntosuunnitteluun. Vaikka kotien koot eivät kasvaneet, tilaa käytettiin tehokkaammin. Asuntoihin suunniteltiin komeroita ja alkoveja.

Lindqvist huomauttaa, että 1930-luvulla asunnoista löytyi jo erilliset kylpyhuoneetkin, joita ei vanhoissa taloissa ollut.

1950-luvulla asuntosuunnittelu sai aivan uudenlaista painoarvoa, kun Suomeen perustettiin ensimmäinen asuntosuunnittelun professuuri. Sen ajan asuntosuunnittelussa painottui voimakkaasti asukkaan näkökulma.



Seuraavilla vuosikymmenillä kokemuksellisuus taas unohtui. 1960- ja 1970-luvuilla asuntojen määrän lisääminen ja normien kehittäminen tulivat asuntojen suunnittelun keskiöön.

Mutta vielä ennen sitä rakennettiin asuntoja, jotka ovat nykypäivän standardien mukaan oikein kodikkaita ja toimivia.

Niin kuin vaikkapa tämä Helsinginkadun yksiö vuodelta 1958. Sari Viippola sanookin, että vaikkei asunnossa ole erityisen korkeita huoneita, siellä on jotain muuta parempaa kuin 1900-luvun alun asunnoissa: parveke ja erittäin tehokas pohjaratkaisu.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Asuminen
  • Asuntokauppa
  • Kiinteistönvälitys
  • Sisustus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    2. 2

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    3. 3

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    4. 4

      Jussi Halla-aho syytti Alman tentissä pääministeriä talon tarjoamisesta turvapaikanhakijoille: ”Sipilällä oli keskeinen vastuu tilanteen pahentamisesta”

    5. 5

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    6. 6

      SAK:n sekoilu #viimeinenniitti -kampanjan kuvien kanssa suututti liittojohtajia – Taistelu irtisanomislakia vastaan ei tunnu olevan enää kenenkään hallinnassa

    7. 7

      Eduskunta ratkaisee Timo Soinin kohtalon todennäköisesti perjantaina – Moni aborttikantoja arvostellut joutuu tukemaan häntä

    8. 8

      Perhon kunta tukee kunnanhallituksen puheenjohtajan perheyritystä 145 000 eurolla – Voiko kunta toimia yritysten ”pankkina”?

    9. 9

      Kyselytutkimus paljasti hämmentävän aukon suomalaisten ilmastotietämyksessä: Joka kymmenes uskoo päästöttömän ydinvoiman tuottavan eniten hiilidioksidipäästöjä

    10. 10

      STT: Syyttäjä vaatii Teuvo Hakkaraiselle ehdollista hovioikeudessa – Veera Ruoho joutui niskaleikkaukseen Hakkaraisen pahoinpitelyn takia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    2. 2

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    3. 3

      Toimitusjohtajan epäillään ampuneen naisen oven läpi Lohjan Sammatissa – useat ihmiset hakeneet miehelle lähestymiskiellon, taustalla väkivaltaa ja uhkailua

    4. 4

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    5. 5

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    6. 6

      Orpo myönsi, että käytettävissä olevat tulot alenevat kolmas­osalla suomalaisista – Heinäluoma riemastui myönnytyksestä

    7. 7

      Teinityttöjen jengi terrorisoi muita nuoria Espoon kauppakeskuksissa – 13-vuotiaan tytön hiukset sytytettiin tuleen, sivustaseuraajat hurrasivat päähän osuneelle potkulle

    8. 8

      Rakkaus hiipui muttei kuollut – Näin elvytät väljähtäneen parisuhteen ja rakastut kumppaniisi uudelleen

      Tilaajille
    9. 9

      Vihreiden kannatus laski edelleen – perus­suomalaisille saman verran nousua

    10. 10

      Mikä ihme saa amerikkalaiset luulemaan, että he säästyvät hirmu­myrskyjen tuhoilta? Vastauksia on ainakin kolme

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Serena Williams -pilapiirroksesta rasismisyytöksiä saanut lehti iskee takaisin kansikuvallaan: ”Tervetuloa poliittisesti korrektiin maailmaan”

    9. 9

      ”Ihmiset eivät osaa nukkua, ovat superkireitä ja yli- tai alipainoisia”, sanoo joogaopettaja, joka uupui itsekin – Sitten hän löysi ratkaisun ja näyttää nyt kolme helppoa palauttavaa liikettä

    10. 10

      Kohufinaalin voittanut Naomi Osaka paljasti, mitä Serena Williams sanoi hänelle yleisön buuausten aikana

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Junaliikenne seisoo Pasilassa henkilövahingon vuoksi, odotettavissa myöhästymisiä
    3. ”Syyrialainen maksaa Syyriassa 50 senttiä päivässä ja Berliinissä sata kertaa enemmän” – Maailman ruokaohjelman johtaja vaatii rahaa nälän poistamiseen, koska se tulee lopulta halvemmaksi
    4. ”Venäjän dopingpannan kumoaminen olisi katastrofi”, sanoo Venäjän dopingin ilmiantaja Grigori Rodtšenkov
    5. Harjulan koulu puretaan ensi kesänä – ”Meillä on Järvenpäässä ihan riittävästi esimerkkejä siitä, ettei korjaaminen kannata”
    6. Tunti sitten
    7. Tuleeko Eurooppaan tuhansia uusia rajavalvojia, ja saako Italia tukijoita kovalle linjalleen? Euroopan johtajat etsivät yhteisymmärrystä maahanmuutosta Itävallassa
    8. Mikromuovia löytyi jo hyttysistäkin – vesistöissä kasvavat toukat imevät muovia itseensä, ja aikuisista hyttysistä muovi päätyy lintuihin
    9. STT: Syyttäjä vaatii Teuvo Hakkaraiselle ehdollista hovioikeudessa – Veera Ruoho joutui niskaleikkaukseen Hakkaraisen pahoinpitelyn takia
    10. Rakkaus hiipui muttei kuollut – Näin elvytät väljähtäneen parisuhteen ja rakastut kumppaniisi uudelleen Tilaajille
    11. Perhon kunta tukee kunnanhallituksen puheenjohtajan perheyritystä 145 000 eurolla – Voiko kunta toimia yritysten ”pankkina”?
    12. SAK:n sekoilu #viimeinenniitti -kampanjan kuvien kanssa suututti liittojohtajia – Taistelu irtisanomislakia vastaan ei tunnu olevan enää kenenkään hallinnassa
    13. Näytä lisää