Iiro Viinanen osti 140 neliön asunnon, ja nyt uudessa talossa korjataan viidettä putki­rikkoa kahden vuoden aikana

Lamavuosien valtiovarainministeri Iiro Viinanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=iiro+viinanen vetää takkia ylleen kotinsa eteisessä. Vieressä seisova Pirjohttps://www.hs.fi/haku/?query=pirjo-vaimo kysyy, onko mies ollut mielenosoituksessa aiemmin. Ei ole.

”Onkohan tämä nyt hyvä idea”, puoliso pohtii ääneen.

Päättäväisesti Viinanen tarttuu mielenosoituskylttiin, mutta ei entisellä työpaikallaan Arkadianmäellä. Hän nousee ”barrikadeille” Lahden Ruoriniemessä. Taustalla kohoaa kotitalo, jonka rakennuskyltissä komeilee kolme kirjainta: YIT.

Talo on ollut varsinainen murheenkryyni. Erilaisia rakennusvirheitä on korjailtu yli kymmenen vuotta. Siksi banderolliin on kirjoitettu Viinasen itsensä ideoima iskulause: ”Vetkuttelu riittää – laatu kuntoon!”

Viinanen tietää omasta kokemuksesta, että hutilointi rakentamisessa kostautuu kuluttajille. Heistä suurimmalle osalle asunto on elämän suurin hankinta.

Ministerin mielestä rahalle pitää saada vastinetta. Samaa sanoo helsinkiläinen nainen, joka muutti runsas vuosi sitten Jätkäsaaresta ostamaansa uuteen kotiin. Ensimmäinen vuosi vierähti virheistä reklamoidessa ja niiden korjausta odottaessa.

Hän ei halua esiintyä nimellään, koska pelkää, että kielteinen julkisuus vaikuttaa asunnon arvoon. Pelko on osalle ihmisistä syy olla pitämättä meteliä oman talonsa rakennusvirheistä.

Virheitä kuitenkin on paljon. Esimerkiksi viime vuonna uudisasunnon ostaneista keskimäärin joka kolmas on valittanut tai ainakin löytänyt valittamisen aihetta uudesta kodistaan. Tämä selviää Epsi Ratingin rakennusalan asiakastyytyväisyyttä mittaavasta tutkimuksesta, josta Helsingin Sanomat uutisoi kesällä.

Tutkimukseen osallistui kahdeksan suurinta uudisasuntoja rakentavaa yritystä.

Tutkimustulosten mukaan tyytyväisimpiä ovat Peabilta uuden kodin ostaneet asiakkaat. Yli toimialan keskiarvon pääsevät myös YIT ja Skanska, alle jäävät Bonava eli entinen NCC Asuminen, Lujatalo, YIT:hen sulautunut Lemminkäinen ja SRV Rakennus. Surkein tulos on Pohjola Rakennuksella.

Asumiseen liittyvien valitusten määrä kuluttajariitalautakunnassa on kasvanut. Lautakunta sai viime vuonna ratkaistavakseen runsaat 500 rakentamiseen ja remontointiin liittyvää valitusta. Asuntokaupoista ja kiinteistönvälityksestä valituksia saapui vajaat 500.

Yhteydenotot rakentamisen laadun ongelmissa ovat lisääntyneet myös valtakunnallisessa kuluttajaneuvonnassa. Niihin pyydettiin apua keskimäärin kerran päivässä viime vuonna.

Avunpyynnöt vaihtelevat huonosta maalausjäljestä kosteusvaurioihin ja äänieristyksen puutteisiin. Moni ottaa yhteyttä vuosikorjausten viivästyttyä.

”Välillä korjaukset tuppaavat jäädä roikkumaan. Yhdessä tapauksessa vuositarkastuksessa sovittuja korjauksia ei ollut tehty vielä vuodenkaan kuluttua tarkastuksesta”, kertoo kuluttaja­oikeusneuvoja Raija Marttalahttps://www.hs.fi/haku/?query=raija+marttala.

Halkeamia seinissä ja katossa, erilaisia naarmuja ja kolhuja, ovien ja ikkunoiden toimintahäiriöitä, kylpyhuoneiden kaatovaluongelmia, huolimattomia laattasaumauksia ja vuotovahinkoja.

Tässä on muutama esimerkki tyypillisimmistä asioista, joista asunnon ostajat reklamoivat suuria rakennusyhtiöitä. Osa niistä on tuttuja myös asuntokaupat Jätkäsaaressa tehneelle naiselle. Hän näyttää ottamiaan valokuvia: kylpyhuoneen lattia uudessa asunnossa on kuin sitä ei olisi siivottu vuosiin.

”Puolet lattialistoista oli asentamatta vielä muuttopäivänä ja peruspesu tekemättä. Kylpyhuone oli pölystä harmaa. Kaivoin laastia kauhalla lattiakaivosta.”

Suurimmat ongelmat ovat olleet kosteissa tiloissa. Kylpyhuone on korjattu kolmeen kertaan. Esimerkiksi laattojen saumat olivat täynnä tummentumia ja reikiä.

”Rakennusmestari sanoi, että anna ajan kulua, niin tummentumat haihtuvat.”

Lahdessa hanhiparvi tekee nousukiitoaan. Iiro Viinanen nojaa parvekkeensa kaiteeseen ja kurkistaa ulos. Edessä avautuu näkymä Vesijärven yli Salpausselän hyppyrimäelle.

Hän rakastaa tätä maisemaa. Helsingissä hän ei viihtynyt. Vajaan 140 neliön huoneisto on pariskunnan mielestä oikein mukava. Rakentamisen laatu vain harmittaa.

”Taloa ei tarvitse hävetä, mutta on tyhmää asua työmaalla”, Viinanen sanoo.

Kun hän 1990-luvulla taisteli lamaa vastaan valtion tiukkana kirstunvartijana, nyt eläkkeellä riesana ovat rakennusvirheet ja Parkinsonin tauti. Nekin vaativat pitkää pinnaa.

Taloyhtiössä korjataan viidettä putkirikkoa kahden vuoden sisään. Kaikki vuodot ovat tapahtuneet eri asunnoissa, yksi lisäksi porrashuoneessa.

Viinaset odottavat kauhunsekaisin tuntein, koska putki pamahtaa heidän asunnossaan. Siellä on jo saatu kaikki viat korjattua ja henkilökohtainen riita rakennusyhtiön kanssa sovittua.

Helppoa se ei ollut. Viinanen kertoo yrittäneensä ensin keskustella sovinnollisesti rakennusyhtiön kanssa ja käyneensä jopa ylimmän johdon pakeilla.

”Kun käsky lähtee ylätasolta kentälle, homma takkuaa ja vastaan tulee kinaajia.”

Hän vaati YIT:ltä uuden Mersun verran hinnanalennusta. Kun riita ei ratkennut, Viinanen vei asian kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Lautakunta suositteli, että YIT maksaa Viinaselle 9 000 euron korvauksen arvoasunnon rakennusvirheistä. Rakennusyhtiö totteli.

Narinalistaan on kirjattu 30 isoa ja pientä virhettä Viinasten asunnossa ja naapurihuoneistossa. Esimerkiksi tällaisia: Pesukoneen poistovesi tulvii lattiakaivosta. Terassi­lasitukset eivät aukea. Parketti narisee ja notkuu. Seinissä on pitkiä halkeamia.

Osa vioista on korjattu monta kertaa. Esimerkiksi autotalli tuli kuntoon neljännellä yrittämällä. Sadevedet pääsivät sisälle, ja lattiasta irtosi pinnoite. Tavarat olivat useita kuukausia vuokrakontissa.

Viinasen mieleen muistuu myös yksi aamuöinen vessareissu. ”Ihmettelin, mikä olohuoneessa lorisee. Ääni tuli ilmalämpöpumpusta. Sen sisällä on lauhdevesiallas, josta menee putki viemäriin. Putki oli asennettu ylöspäin. Eihän vesi ylöspäin kulje. Vesi tuli parketille.”

Kierros jatkuu parvekkeelle, jossa Viinasen sormi osoittaa katon ja seinän välissä olevaa elementtisaumaa. Se oli tehty tökerösti, ja sadevesi valui parvekkeen sisäseinää pitkin lattialle. Elementtisaumojen tarkoituksena on estää kosteuden ja veden pääsy rakenteisiin. Niiden pitäisi kestää 10–15 vuotta. Viinasen mukaan saumauksia on korjattu taloyhtiössä useita kertoja.

Siirtyessään työhuoneeseen hän osoittaa pistorasiaa ja valokatkaisijaa. ”Niistä tuuli pirusti sisään. Sen tunsi, kun käveli ohi.”

Yhtä työhuoneen pistora­siaa ei voi käyttää, koska lämpöpatterin putki on tukkeena. ”Eikö järki sano mitään?”

Työhuoneensa seinälle Viinanen on ripustanut itseään esittäviä pilapiirroksia.

Samoja virheitä on ollut muissakin asunnoissa. Kaikkia ei ole korjattu automaattisesti, koska osa osakkaista ei ole tajunnut valittaa niistä. Jokaisen täytyy valittaa itse.

Tämä ihmetyttää Viinasta. ”Eivät kaikki ihmiset ymmärrä rakentamisesta.”

Hänestä on siksi tärkeää, että naapurit järjestäytyvät ja käyvät yhdessä läpi asuntojensa virheitä. Hän toivoisi myös lisää valvontaa työmaille eri työvaiheisiin. ”Toteuttavassa organisaatiossa ei ole tarpeeksi kontrollia.”

Vaimo huutaa väliin keit­tiöstä, että nehän ovat vain kuulopuheita.

Kun Viinanen nimitettiin valtiovarainministeriksi 1991, Suomi oli syöksynyt pahaan lamaan. Maan taloutta elvyttämässä ollut Viinanen nostaisi takuuajan vakuuksia nykyistä suuremmiksi, jotta rakennusyhtiöillä olisi oikeasti kiinnostusta saada rakennuskohteensa kuntoon ja rahansa pois. Rakennusaikana myytävissä asunnoissa vakuus on nyt kaksi prosenttia myytyjen asuntojen kauppahinnoista talon valmistumisen jälkeen.

Suunnittelijoistakaan Viinanen ei tinkisi, koska ”pienellä palkalla ei kunnon työtä pysty tekemään”.

Jätkäsaaressa asuva nainen kertoo, että aluksi hänen valituksiaan vähäteltiin. Tahti muuttui, kun hän alkoi pommittaa sähköpostilla johtoa.

”Esitin ongelman asiallisesti ja lähetin valokuvia. Kun en saanut vastausta, lähetin uuden sähköpostin ja kysyin, voisitteko ystävällisesti vastata. Silloin alkoi rakennusmestarikin pahoitella.”

Naisen mukaan moni on taloyhtiössä nyt tyytyväinen tehtyihin korjauksiin. Itse hän miettii muuttoa muualle.

”Kun 20 vuotta sitten muutin uuteen taloon, jääkaapissa oli samppanjapullo odottamassa ja kaikki toimi.”

Iiro Viinanen esittää kolme teesiä, miten rakentamisen laatu kohenisi.

Kuluttajat arvioivat rakennusyhtiöitä laiskasti

Kun vuosikausia jatkuva valittaminen rakennusvirheistä ei riitä, pitää ongelman ratkaisemiseksi tehdä jotain muuta.

Joukko rakennusvirheisiin kyllästyneitä asunnonomistajia päätti perustaa kansanliikkeen, Helsingin Sanomat kertoi kesäkuussa. Liikkeen aktiivit ovat ehdottaneet, että rakennusvirheistä tehtäisiin julkista tietoa niin kuin henkilöautojen vioista.

Asuntoministeri Kimmo Tiilikainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+tiilikainen (kesk) kommentoi kesällä Helsingin Sanomissa, että rakennusvirheiden kitkemiseksi tarvitaan ennemmin kuluttajien voimaa kuin viranomaisvalvontaa.

Hänestä yksi vaihtoehto on avoin verkkosivusto, jossa ihmiset voivat jakaa kokemuksiaan rakennusyhtiöistä.

Suomen Tilaajavastuu on kehittänyt ministerin toivomasta palvelusta oman versionsa: Zeckit-sivustolla voi tarkastaa yritysten taustat ja pisteyttää niitä.

Rakennusyhtiöt ovat sivustolla lähinnä tyhjää täynnä. Miksi?

”Osa ihmisistä pelkää, mitä negatiivisen arvion antamisesta seuraa”, sanoo varatoimitusjohtaja Mika Huhtamäkihttps://www.hs.fi/haku/?query=mika+huhtamaki.

Hänestä palautteen antamisessa ja vastaanottamisessa tarvitaan kulttuurin muutosta.

”Hotelli- ja ravintola-alalla muutos on jo tapahtunut, ja siellä arviot on otettu osaksi yritysten markkinointia. Rakennuspuolella palautteen antaminen ei ole vielä arkipäivää.”

Zeckit-palvelussa kuka tahansa voi arvioida yrityksiä omalla Google- tai Facebook-tunnuksella. Avointa palautetta sivustolla ei voi antaa, koska se vaatisi moderointia. Käytännössä kuluttaja antaa yleis- ja laatuarvosanan sekä pisteyttää saamansa palvelun ja vastineen rahalle. Käyttäjä voi arvioida yrityksen vain kerran, ja arviot julkaistaan etunimellä.

Oman yrityksen arviointia ei ole estetty eikä arvioita voi ostaa.

Joku voi pitää hullunkurisena sitä, että ihmiset antavat herkästi palautetta muutaman kympin tai satasen palvelusta, mutta lainarahaa vaativista satojentuhansien asuntokaupoista ei hiiskuta.

Pelon ja tottumattomuuden lisäksi tähän vaikuttaa sopivien kanavien puuttuminen, Huhtamäki sanoo.

”Ainakin hyvät yritykset pitäisi arvioida, koska ne ansaitsevat sen. On tärkeää, että ihmiset löytävät hyvää työtä tekevät yritykset.”

Arviot helpottavat kuluttajia valitsemaan, minkä yrityksen asiakkaita he haluavat olla.

Paikka palautteelle on myös Rakentamisen Laatu Ralan yrityshaussa. Suurista rakennus­yhtiöistä palautetta ei ole juuri julkaistu.

Rala kerää palautetta suoraan yrityksiltä. Ovatko rakennusyh­tiöt kitsaita jakamaan saamaansa palautetta?

”No, eivät itse asiassa. Valta­osa on antanut luvan julkistaa palautteen. Palautetta tulee referenssikohteista aika vähän”, sanoo Ralan toiminnanjohtaja Tuula Råmanhttps://www.hs.fi/haku/?query=tuula+raman.

Hän on Huhtamäen kanssa samaa mieltä, että rakennusyhtiöiden pitäisi kannustaa asiakkaitaan antamaan aktiivisesti julkista palautetta. ”Sen vaikutus on tehokkaampaa kuin yritysten itsensä keräämä palaute.”

Mitä tästä ajatellaan rakennusyhtiöissä?

YIT:n asumisen palveluista vastaava johtaja Pekka Helinhttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+helin pitää rakentamisen arviointisivustoa hyvänä ideana. Hän uskoo, että yritys pystyy itsekin jossain vaiheessa tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuuden jakaa arvioita sähköisissä kanavissa.

Toistaiseksi kodin ostajat saavat tyytyä soittelemaan toisilleen.

”Meillä on 15 naapuriopasta, ihmisiä, jotka ovat ostaneet meiltä asunnon ja joilta asunnon ostajat voivat kysyä kokemuksia.”

Helinin mukaan naapuri­oppaat eivät saa YIT:ltä korvausta. Heidän yhteystietonsa ovat yrityksen verkkosivuilla kaikkien nähtävillä.

Skanskasta suositellaan antamaan julkinen arvio Facebookissa. ”Some on jo olemassa”, sanoo myös SRV:n asunnoista vastaava johtaja Antero Nuutinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=antero+nuutinen.

”Alan arviointisivusto ei ole tullut kenelläkään mieleen. Me ja varmaan muut rakentajat selvitämme asiaa.”