Erikoinen ilmiö 2000-luvulla rakennetun kerrostalon seinässä kiinnitti asunnonetsijän huomion Porin Karjarannassa lähellä asuntomessualuetta: julkisivussa oli omituisia märältä näyttäviä länttejä, vaikkei ollut sadesää.
Kotiin päästyään hän ihmetteli asiaa Facebookissa ja kyseli, ovatko muut törmänneet samaan. Yksi viestiin vastanneista kertoi, että hänen asuinalueellaan Vantaalla lienee vastaavia laikkuja talojen seinissä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
HS:n puhelimitse tavoittama porilainen arvelee, että jokin julkisivun pinnan alla imee vettä. Hän päätti jättää asunnon ostamatta, koska ei halunnut ottaa riskiä.
Salmelan mukaan niistä on otettu näytteitä, jotka on tutkittu VTT:n laboratoriossa. Suunnittelu- ja konsultointitoimisto Ramboll on laatinut asiasta asiantuntijaselvityksen rakennusyhtiölle.
Selvityksen mukaan läntit ovat leväkasvustoa, joka johtuu ulkoilman mikrobeista.
”Kaupunkiympäristössä epäpuhtauksia kulkeutuu kaikille pinnoille, minkä vuoksi mikrobien kasvu julkisivuilla ei ole poikkeavaa”, selvityksessä todetaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Selvityksen lopputulos on, että värjäytymät ovat ulkonäöllinen haitta.
”Erityisesti mineraalivillan päälle tehdyissä eristerappauksissa on havaittu ongelmia, myös ulkomailla. Niitä tulee tietoon koko ajan enemmän. Pelkään pahoin, että siitä tulee vielä isoja ongelmia”, Vinha sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kerrostalorakentamisesta arviolta kymmenen prosenttia toteutetaan eristerappauksilla, korjausrakentamisesta vielä isompi osa. Eristerappausta on käytetty myös Skanskan Karjarantaan rakennuttamissa taloissa.
”Eristerappauksilla on haettu kustannussäästöjä.”
Lisäksi märkiä länttejä voi ilmaantua vanhoihin taloihin tehtyihin eristerappauksiin. Esimerkiksi helsinkiläisessä kerrostalossa kävi näin muutama vuosi julkisivuremontin jälkeen. Sateiden jälkeen eristerappaukseen tuli tummia jälkiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Vinhan mukaan eristerappauksilla on haettu kustannussäästöjä.
”Kun aiemmin talossa oli paksu betoniulkokuori, nyt eristeen pintaan pannaan ohut rappaus, mikä on selvästi halvempaa.”
”Eristerappausta ei pitäisi käyttää mineraalivillan kanssa Suomen oloissa nykyisillä toteutustavoilla.”
Eristerappauksella tehty julkisivu muodostuu yksinkertaistettuna kolmesta osasta: ohuesta tai paksusta rappauspinnasta, sen alla olevasta mineraalivilla- tai solumuovieristeestä ja betonista tai muusta kantavasta kivirakenteesta.
Vinha sanoo, että sadevesi voi päästä tällaisen rakenteen sisään esimerkiksi huonosti tiivistetyistä läpivienneistä ja saumoista. Ongelmia tulee, jos vesi ei pääse kuivumaan rakenteissa.
Hänen mielestään eristerappausta ei pitäisi käyttää yhdessä mineraalivillan kanssa Suomen oloissa nykyisillä toteutustavoilla.
”Ilmastonmuutoksen edetessä viistosateet lisääntyvät ja Suomessa on enemmän homeen kasvulle otollisia olosuhteita. Paksurappausrakenteen läpi menee entistä enemmän kosteutta ja rakenne on pitempään kostea”, Vinha perustelee.
Julkisivun mikrobikasvusto on tästä yksi esimerkki. Jos mikrobikasvustoa pääsee kertymään myös rappauksen sisäpintaan mineraalivillaa vasten, riskinä on, että epäpuhtaudet kulkeutuvat ilmavirtausten mukana sisätiloihin asti.
Jos seinissä on epäilyttäviä länttejä, Vinhan mielestä näytteitä pitäisi ottaa paitsi rappauksen ulko- ja sisäpinnasta mutta myös mineraalivillasta. Tämä edellyttää rakenneavauksia.
”Veikkaan, ettei tilanne ole pidemmällä aikavälillä kovin hyvä kohteessa, jossa kasvustoa on jo paksurappauksen ulkopinnalla.”
”Isoimmat ongelmat johtuvat muun muassa työvirheistä.”
Julkisivuyhdistys selvittää paraikaa eristerappausrakenteiden vaurioita. Yhdistyksen puheenjohtaja, Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Toni Pakkalahttps://www.hs.fi/haku/?query=toni+pakkala ei pidä tilannetta yhtä toivottomana kuin professori Vinha.
”Tiedossa on, että sademäärät lisääntyvät ja kuivumisolosuhteet heikkenevät. Ongelmia on ja tulee entistä kovemmalla syötöllä. Eristerappausjärjestelmillä on kuitenkin tehty myös paljon onnistuneita kohteita”, Pakkala sanoo.
Hänen mukaansa isoimmat ongelmat johtuvat muun muassa työvirheistä.
Skanskasta kerrotaan, ettei se enää käytä ongelmallista eristerappausta Porissa.
”Olemme siirtyneet siellä muurattuihin julkisivuihin siksi, että rapatuissa julkisivuissa on esiintynyt värjäymää, joka häiritsee asiakkaitamme, vaikka se on vain esteettinen haitta”, Liisa Salmela sanoo.
Rakennusalan etua valvovasta Rakennusteollisuudesta ei nähty tarpeelliseksi kommentoida asiaa HS:lle.
Eristerappausta käytettiin ensin korjausrakentamisessa
Suomessa eristerappauksia tehdään kahdella tavalla. Yksi on niin sanottu paksurappaus-eristejärjestelmä. Sitä on alettu käyttää Suomessa 1980-luvun alussa. Siinä rappausalustana on aina mineraalivilla, kertoo eristerappauksia tutkiva Antti-Matti Lemberghttps://www.hs.fi/haku/?query=antti-matti+lemberg Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Toinen tapa on ohutrappaus-eristejärjestelmä, jossa rappausalustana voi olla mineraalivillan sijasta myös solumuovieriste. Sitä on alettu käyttää Suomessa 1980–1990-luvun taitteessa.
Lembergin mukaan kumpaakin eristerappausrakennetta on käytetty aluksi korjausrakentamisessa. Uudisrakentamisessa käyttö on yleistynyt 2000-luvulla.
Tutkija Toni Pakkalan mukaan paksurappaus-eristejärjestelmä on hieman suositumpi kuin ohutrappaus-eristejärjestelmä.
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24