Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

Asuntosijoittaja ja Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsolahttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+metsola katselee ympärilleen vuonna 1913 rakennetun kivitalon porraskäytävässä.

Talossa on juuri valmistunut iso peruskorjaus. Porraskäytävä on palautettu 1900-luvun alun tyyliin. Seinät on maalattu ja kaiteet entisöity. Jos kaidetta ei ole jossain ollut, se on tehty siihen.

Kulkemista portaikossa helpottaa myös kattoon asennettu valaistus. Aiemmin täällä oli varsin pimeää.

Kaikkien huoneistojen ovet on vaihdettu paloturvallisiksi. Vanhoista ovista oli kuulemma melkein nähnyt läpi. Uusiin oviin sitä vastoin saa kiinnitettyä jopa kunnon lukot. Osa alkuperäisistä emalisista numerokylteistä puuttui, joten niitä on teetetty uusia.

Käytävillä sijainneet vessat on remontissa joko muutettu säilytystilaksi tai integroitu osaksi huoneistojen kylpyhuoneita.

Asukkaat voivat nyt jopa säilyttää tavaroitaan kellarissa, jonka pimeydessä aiemmin vilistivät rotat.

”Ei uskoisi, että ollaan Helsinginkatu 21:ssä”, Metsola sanoo komeassa korkeassa portaikossa. ”Tämähän voisi olla jossain Töölössä.”

 

Remonttilasku 46 neliön kaksiossa: noin 130­000 euroa.

Asunto-osakeyhtiö Pohjansäde sijaitsee Helsinginkadun ja Fleminginkadun kulmassa Helsingin Kallion ytimessä.

Taloyhtiössä on juuri valmistunut suuri, noin 8 miljoonan euron lvis-saneeraus. Osakkaille jyvitettynä se tarkoittaa yli 2 800 euroa neliöltä. Esimerkiksi 46 neliön kaksiossa lasku tulee olemaan noin 130 000 euroa.

Hinta on suolainen, mutta talossa pantiinkin uusiksi melkein kaikki: Käyttövesi- ja viemäriputket ja kaivot. Kylpyhuoneet ja vessat. Ilmanvaihto. Sähköt. Lämpöverkko ja patterit. Porraskäytävät, huoneistojen ovet. Kellarit ja sauna.

Ja lukuisa määrä pieniä yksityiskohtia, kuten emalikylttejä ja oven kahvoja, joita Iskurit-isännöintiliikkeen isännöitsijä Mikko Kultarantahttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+kultaranta pelasti remontin alta ja kunnosti takaisin käyttöön.

Remontti oli työläs. Talossa oli yli sata erilaista kylpyhuonetta, joista osa oli rakennettu asuntoihin jälkeenpäin. Kaikissa huoneistoissa ei ollut edes rakenteita kylpyhuoneita varten, joten nekin piti rakentaa.

Ennen remonttia kylpyhuoneet ja vessat olivat olleet osakkaiden vastuulla. Kultarannan mukaan niissä olikin ”hirveästi näppäriä ratkaisuja”.

”Kaikesta, mitä talossa oli aiemmin tehty, näki, että tekijät tiesivät, että paremminkin olisi voitu tehdä”, hän sanoo.

 

Pohjansäde oli ylivoimaisesti pahimmassa kunnossa, mitä urakoitsija oli koskaan nähnyt.

Talo tyhjennettiin kokonaan remontin ajaksi.

Urakasta vastanneen Bravidan yksikön päällikkö Mikko Nokelainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+nokelainen on nähnyt paljon vanhoja taloja, Kalliossakin, mutta ei koskaan yhtä huonokuntoista. Nokelaisen mukaan Pohjansäde oli teknisesti jo ohittanut elinkaarensa.

Esimerkiksi osa huoneistoista oli jouduttu ottamaan pois käytöstä. Vuotavat patterit ja putket olivat aiheuttaneet vesivahinkoja, ja asunnot olivat kuivatuksessa. Taloyhtiön sauna oli ollut vesivahingon seurauksena poissa käytöstä vuodesta 2014.

Nokelaisen mukaan on selvää, että taloyhtiö oli viivytellyt remonttien kanssa liikaa.

Hän sanoo, että nuoremmissakin taloissa voi käydä näin, jos taloyhtiön hallitus on haluton panostamaan taloon. Pohjansäde oli kuitenkin ylivoimaisesti pahimmassa kunnossa, mitä Nokelainen oli koskaan nähnyt. Se oli jo osin vaarallinen.

 

”Sähköt asuntoon oli otettu jatkojohdolla käytävästä.”

Huonokuntoinen talo veti puoleensa kaikenlaista elämää.

Useita sijoitusasuntoja talosta omistava Timo Metsola muistelee 20 vuoden takaa erästäkin äitiä, jonka elämä oli mennyt hieman raiteiltaan. Äiti ei olisi ilman asuntoa saanut tavata lastaan, joten Metsola vuokrasi hänelle asunnon Helsinginkadulta.

Vuokrat tulivatkin ajallaan, kunnes Metsola sai soiton talon silloiselta isännöitsijältä. Isännöitsijä totesi, että Metsolan olisi hyvä tulla käymään.

”Kahden vuoden asumisen jälkeen asunnon ulko-ovessa ei ollut enää lukkoa. Sähköt asuntoon oli otettu jatkojohdolla käytävästä. Graffitia oli joka seinässä – tai siis niissä seinissä, jotka olivat vielä olemassa, koska kaikki väliseinät olivat kadonneet. Kylpyhuoneen erotti siitä, että vesipisteet olivat yhä paikoillaan, vaikka seinät eivät olleetkaan”, Metsola muistelee.

”En ole koskaan nähnyt sellaista. Se vuokrasuhde päättyi sitten siihen.”

Toisen kerran Metsola oli ollut seminaarimatkalla Lontoossa ja sattunut katsomaan Ylen televisiouutisia.

”Pääuutisena oli kuvaa yhdestä asunnostani, jossa oli niin raju tulipalo, että vaikka asunto on pohjakerroksessa, liekit löivät katolle asti. Ihme, ettei kukaan kuollut. Muutama ihminen oli tuupertunut rappuun. Mutta asunnosta ei jäänyt käytännössä jäljelle mitään.”

Lue lisää taloyhtiössä sattuneesta tulipalosta:



Timo Metsolan kolmas asunto puolestaan sijaitsi kerroksessa, jossa oli hämmästyttävän siisti käytävävessa. Metsolalle selvisi myöhemmin, että hänen kuolinpesältä ostamansa asunnon omistanut vanhus oli siivonnut vessaa ja pitänyt sen kunnossa.

 

”Ihmiset oksensivat tänne.”

”Muutaman kuukauden päästä vessa ja koko käytävä haisi karmealta”, Metsola sanoo ja katsoo ovea, jonka takana vessa alunperin sijaitsi.

”Ihmiset oksensivat tänne. Koko käytävä haisi niin pahalta, että asukkaat pitivät talvellakin tuuletusparvekkeen ovea auki.”

Asunto-osakeyhtiö Pohjansäteen hallituksen puheenjohtaja Marika Kokkinen-Eurénhttps://www.hs.fi/haku/?query=marika+kokkinen-euren tietää, ettei talolla ole ollut mikään hyvä maine. Yksi peruskorjauksen tavoitteista olikin saada nostettua talon profiilia.

Kokkinen-Eurén muutti taloon vuonna 2011. Talon kunto oli hyvä syy hakeutua taloyhtiön hallitukseen pari vuotta myöhemmin.

”Taloyhtiöltä puuttuivat jopa järjestyssäännöt”, hän kertoo.

Järjestyssäännöt ja se, että järjestyshäiriöihin alettiin puuttua, rauhoittivat taloa selvästi. Kokkinen-Eurén uskoo, että remontti vaikuttaa entisestään siihen, miten asukkaat talon tiloja kohtelevat.

Lue lisää taloyhtiön rankasta historiasta:

Nyt kun iso remontti alkaa olla ohi, elämä talossa on rauhoittunut selvästi. Kallis remontti on nostanut vuokria, joten osa vanhoista asukkaista ei palannut remontin jälkeen taloon.

”Vaikka se ei ollutkaan mikään itsetarkoitus. Kaikkien ihmisten pitää kuitenkin asua jossain”, Kokkinen-Eurén sanoo.

Kivijalassa sijainneet kaksi ravintolaa eivät niin ikään palaa. Taloyhtiö haluaa varustella liikehuoneistot niin, että ne olisivat jatkossa käytännöllisempiä ja niitä voitaisiin markkinoida erilaisiin käyttötarkoituksiin.

Seuraavaksi sen pitää alkaa miettiä julkisivu- ja ikkunaremonttia. Ne ovat vielä tekemättä. Kokkinen-Eurén kuitenkin sanoo, ettei ole realistista aloittaa uutta kallista remonttia heti kaiken tämän jälkeen.

 

Lisätietoa taloyhtiöiden remonteista saa HS:n Taloyhtiöekstrasta.https://www.hs.fi/extra/taloyhtio/18032018/