Koti

Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä ja kallistuvat niin paljon, ettei niihin uskalla muuttaa, kertoo lukija – HS selvitti eri asumismuotojen kuluja

HS selvitti, mitä asuminen maksaa erilaisissa kodeissa Helsingin Ruoholahden alueella. Lukijat pitävät aso-kotien vuokria suurina, ja uudet hitaksetkin ovat kalliita, jopa yli viisi tonnia neliöltä.

Hei! Asun Ruoholahdessa hitas-yhtiössä. Muutin tähän asumisoikeusasunnosta, johon taas muutin osaomistusasunnosta. Olen asunut myös normaalissa asunto-osakeyhtiössä sekä omistajana että vuokralla.



Tällaisen viestin lähetti helsinkiläinen Merja Laaksonen, kun HS kysyi lukijoiden kokemuksia siitä, minkälaista on asua hitas-, asumis­oikeus­asunnossa tai osaomistus­asunnossa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Monella lukijalla on sekä hyviä että huonoja kokemuksia näistä asumismuodoista.

HS selvitti, mitä asumisen maksaa erilaisissa esimerkkikohteissa Helsingin Ruoholahden alueella.


(Esimerkeissä ei ole huomioitu kauppahintaa tai aso-maksua ja siihen mahdollisesti liittyviä lainanhoitokuluja. Lähteet: Merja Laaksonen, Asuntosäätiö ja Oikotie.)
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Lähdetään sitten Ruoholahteen tapaamaan Laaksosta, joka on todellinen eri asumismuotojen kokemus­asiantuntija.

Ruoholahti on marraskuisessa tihkusateessa harmaa, kun Laaksonen avaa kotiovensa. Naapurissa asuva intialainen perhe on koristellut oman ovensa näyttävästi.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Laaksonen kertoo, että Ruoholahden monimuotoisuus on yksi niistä asioista, mikä häntä alueessa viehättää.

Palvelutkin ovat lähellä, ja työmatka taittuu kävellen. Ruoholahti on niin keskeisellä paikalla, ettei siellä tarvitse autoa.

”Tallinnaankin on lyhyt matka”, Laaksonen sanoo nauraen. Hän ei miettimisen jälkeenkään keksi mitään, mikä Ruoholahdesta puuttuisi.


Kun Laaksonen viitisen vuotta sitten muutti vuonna 1992 rakennettuun hitas-asuntoon, se oli käytännössä alkuperäisessä kunnossa. Laaksonen remontoi asunnon kokonaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hitas-asunnot ovat hintasäänneltyjä, mikä tarkoittaa sitä, että sellaisen saa yleensä markkinahintaa halvemmalla, mutta toisaalta sen jälleenmyyntihinta on sidottu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Laaksonen tietää, ettei hän saa takaisin asuntonsa remonttiin sijoittamiaan 25 000:ta euroa, mutta ei välitä.

”Tämä on silti halvempi kuin vastaava kovan rahan asunto tällä alueella.”

Hinta onkin hitas-asunnoissa tärkeä kriteeri.

Moni asuu hitaksessa, koska se on halvempi kuin vastaava niin sanottu kovan rahan omistusasunto.

Näin vastasi eräs HS:n lukija, joka on hyvin tyytyväinen muutaman vuoden vanhaan hitas-asuntoonsa:



Olimme päättäneet, että jos emme saa hitas-asuntoa, ostamme joko huonokuntoisen asunnon vanhasta talosta remontoitavaksi tai asumme vuokralla. Vapaarahoitteiseen uuteen asuntoon muuttaminen ei ollut vaihtoehto niiden huonon hinta-laatusuhteen vuoksi.



Lukijan mukaan vastaava asunto vapailla markkinoilla maksaisi yli miljoona euroa, ja siihen perheellä ei ole varaa.

Kaikilla ei ole varaa hitas-asuntoonkaan. Esimerkiksi Jätkäsaaressa myydään ensi vuonna valmistuvaa 83 neliön hitas-kolmiota hintaan 462 000 euroa. Hieman halvemmasta Pikku-Huopalahdesta saisi vuonna 1992 valmistuneen 72-neliöisen hitas-kolmion runsaalla 318 000 eurolla.

Asumisoikeusasuntoon sitä vastoin pääsee huomattavasti pienemmällä summalla.

Uusissakin aso-kohteissa niin sanottu aso-maksu on Helsingissä enimmillään joitakin kymmeniä tuhansia euroja.

Merja Laaksonenkin asui asossa ennen nykyistä hitas-kotiaan. Vanha Asuntosäätiön omistama asumisoikeusasunto sijaitsee aivan kivenheiton päässä Ruoholahden kanavan toisella rannalla.

Laaksonen asui siellä kuitenkin vain kaksi vuotta. Hän kyllästyi maksamaan kovaa vastiketta.

Hänen mielestään asumisoikeusasunto voi olla erittäin mukava asunto ja se tarjoaa joustavan vaihtoehdon eri elämäntilanteisiin, mutta varoittaa siitä, että vastikkeet nousevat nopeasti.

”Asumisoikeusasunnon vastike voi olla samaa tasoa vuokra-asunnon kanssa”, Laaksonen sanoo.

Samaa sanovat muutkin HS:lle kirjoittaneet lukijat:



Aso-kotien vuokrat ovat järkyttäviä. Olen saanut niistä tarjouksia, mutta en uskalla muuttaa, koska niissä on käytetty maksimikorotuksia vuodesta toiseen.



Hänen mielestään korotuksiin pitäisi puuttua.

Toinen lukija kertoo, miten asumisen kallistuminen ajoi heidät pienempään asumisoikeus­asuntoon. Näin heidän kotinsa kustannukset nousivat vain muutamassa vuodessa:



Vuodesta 2010 vuoteen 2016 asuntomme käyttövastike nousi 1 046,85 eurosta 1 345,25 euroon eli 298,40 euroa. Samaan aikaan vesimaksu nousi 13 eurosta 18 euroon ja autopaikka 10,50 eurosta 16,50 euroon.



Toinen lukija puolestaan epäilee, etteivät asumisoikeusasuntojen omistajat ole niin yleishyödyllisiä kuin ne väittävät.



Samaan aikaan, kun maamme toiseksi suurimman kaupungin vuokra-asuntojen vuokra on jopa laskenut ja vesimaksu alkanut sisältyä kuukausivuokraan, ovat aso-asunnoissa vastikkeet nousseet hurjaa tahtia.



Monen kokemus on kuitenkin se, että asumisoikeusasunto on yhä hieman halvempi kuin vastaava vuokra-asunto samalla ­alueella:



En saisi samantasoista asuntoa vuokramarkkinoilta samaan hintaan.



Moni katsoo, että asumis­oikeusjärjestelmä tarjoaa hyvän välimuodon omistusasumisen ja vuokra-asumisen väliltä heille, jotka eivät pysty hankkimaan omistusasuntoa, vaikka haluaisivatkin.



Asukkaat valikoituvat edes jonkin verran, koska asumismuoto ei ole kaikista edullisin ja alkupää­oma tarvitaan.



Asumisoikeusasuntoa pidetään myös turvallisena. Jos asukas huolehtii vastikkeidensa maksamisesta, asunto on käytännössä ikuinen.

Vapailta markkinoilta otettu vuokra-asunto ei ole. Omistaja voi myös päättää esimerkiksi myydä asunnon ja irtisanoa vuokralaisen. Tästäkin Merja Laaksosella on kokemusta.

”Vuokranantaja pani kotimme myyntiin. Ihmettelimme siinä jonkin aikaa, mitä tehdä. Lapsetkin olivat lähikoulussa. Kokemus jotenkin järkytti perusturvallisuutta”, Laaksonen muistelee.

Perheelle kävi kuitenkin hyvin. Kun Laaksosen perhe joutui etsimään uuden kodin, se päätyi viereisellä tontilla sijainneeseen osaomistusyhtiöön.

Asumisen hinta on iso kysymys. Helsingissäkin päättäjät toivoisivat, että ihmiset voisivat valita, missä haluavat asua.

Käytännössä moni tavallinen suomalainen ei voi valita vapaasti, missä ja miten asuu. Hän asuu siellä ja sillä tavalla, mihin rahat milloinkin riittävät.


Merja Laaksonen toivoisi lisää vaihtoehtoja asumiseen.

”Asumista pitäisi kehittää niin että ihmiset pääsisivät pienemmällä pää­omalla sopivaan asuntoon. Asuminen on ihmisen perustarve.”

Ruoholahden hitaksestaan hän ei ole ajatellut muuttaa pitkään aikaan.

Laaksonen on todennut, että jos hän päättäisi ostaa tavallisen omistusasunnon, hän saisi puolet nykyistä vähemmän neliöitä. Tai joutuisi muuttamaan selvästi halvemmalle alueelle.

”Olen superonnellinen, että minulla on näin kiva asunto näin hyvällä sijainnilla ja tähän hintaan.”

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Myös maailman vaikutusvaltaisin lehti hehkuttaa Oodi-kirjastoa – ”Torille!” arkkitehti Antti Nousjoki iloitsee

    2. 2

      Linnan juhlissa puvullaan huomiota herättänyt Elina Gustafsson kertoo saamastaan vihapuheesta: ”Olen oikeastaan kiitollinen”

    3. 3

      Yle ja Karjalainen väittivät virheellisesti Jussi Halla-ahon olleen paikalla ”natsilippu­kulkueessa” – Halla-aho arvosteli ”vastuullista mediaa” ja ajautui väittelyyn siitä, mihin oli oikein osallistunut

    4. 4

      Venäjä lennätti kaksi strategista pommittajaa Venezuelaan

    5. 5

      Klonkun näyttelijä teki roolisuorituksen jakomielisenä Theresa Mayna – ehkä ilkeimmässä brexit-videossa ikinä

    6. 6

      Keskenmeno on ihmisellä sääntö eikä poikkeus – kohtu valikoi tarkkaan, kenet se ottaa vastaan

      Tilaajille
    7. 7

      Tapiolan uimahalli aiotaan purkaa – Arvorakennuksen pieleen menneeseen remonttiin upotettiin yhdeksän miljoonaa euroa

    8. 8

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    9. 9

      Silmukka kiristyy Trumpin ympärillä – ”Henkilö 1” kehotti lakimiestään rikkomaan lakia ja suunnitteli pilvenpiirtäjää Moskovaan vielä kesken vaalikampanjan

    10. 10

      Krp hakee rikos­insinöörejä kryptisellä koodi­kielellä – ”Tarkoitus on kiinnittää oikean kohde­ryhmän huomio”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    2. 2

      Tapiolan uimahalli aiotaan purkaa – Arvorakennuksen pieleen menneeseen remonttiin upotettiin yhdeksän miljoonaa euroa

    3. 3

      Keskenmeno on ihmisellä sääntö eikä poikkeus – kohtu valikoi tarkkaan, kenet se ottaa vastaan

      Tilaajille
    4. 4

      Monille tuttu iltapäivän hetki on ensimmäinen merkki kaamos­väsymyksestä – Joka kolmas aikuinen potee pimeää, ja oireet alkavat usein kolme­kymppisenä

    5. 5

      Silmukka kiristyy Trumpin ympärillä – ”Henkilö 1” kehotti lakimiestään rikkomaan lakia ja suunnitteli pilvenpiirtäjää Moskovaan vielä kesken vaalikampanjan

    6. 6

      Yle ja Karjalainen väittivät virheellisesti Jussi Halla-ahon olleen paikalla ”natsilippu­kulkueessa” – Halla-aho arvosteli ”vastuullista mediaa” ja ajautui väittelyyn siitä, mihin oli oikein osallistunut

    7. 7

      Velattomana kuoleminen ei ole järkevää, sanoo Ruotsin pankkivalvoja – ruotsalaiset velkaantuvat ja vaurastuvat samaan aikaan

    8. 8

      Krp hakee rikos­insinöörejä kryptisellä koodi­kielellä – ”Tarkoitus on kiinnittää oikean kohde­ryhmän huomio”

    9. 9

      Johanna Puro on viime kuukaudet paimentanut poliisia tutkimaan poikansa pyörän varkautta – ”Eikö poliisi itse osaa siirtää tiedostoa muistitikulle?”

    10. 10

      Klonkun näyttelijä teki roolisuorituksen jakomielisenä Theresa Mayna – ehkä ilkeimmässä brexit-videossa ikinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies oli hurmaava, mutta kun yksiön ovi yöllä sulkeutui, Minna tajusi jotain olevan vialla – ”Minulle tapahtui asioita, joita en olisi halunnut tapahtuvan”

      Tilaajille
    2. 2

      Kansanedustaja Touko Aallon päälle käytiin Linnan juhlissa – ”Kahdella kädellä rintakehään niin voimakkaasti kuin pystyy”

    3. 3

      Kuvakooste: Valitsimme Linnan juhlien kymmenen säväyttävintä pukua – lukijoiden suosikiksi nousi 19-vuotias yllätysnimi

    4. 4

      Helsingissä hakaristilippujen kantaminen johti käsirysyyn, pidätyksiin ja epäilykseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Kaksi pidätettiin myös 612-soihtukulkueen häirinnästä

    5. 5

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    6. 6

      Oulun poliisi varoittaa: Ulkomaalaistaustaiset miehet saalistavat nuoria tyttöjä netissä

    7. 7

      Näyttelijä Jasper Pääkkönen rikkoi asuvalinnallaan etikettiä – kumppanilla kultainen, käärmeteemainen paljettiasu

    8. 8

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    9. 9

      Ystäväni ei vieläkään tiedä, mitä hänen ex-poikaystävänsä teki päivisin

    10. 10

      Ihminen syttyi tuleen Espoon keskuksen terveysasemalla

    11. Näytä lisää