Koti

Voisiko kerrostalon sisälämpötila olla 18 astetta? Merihaassa testataan, miten suomalaiset sietävät englantilaisia lämpötiloja

Tyypillinen kerrostaloasunnon sisälämpötila on 21 astetta. Jo asteen alennus säästäisi paljon energiaa ja rahaa.

Talvi tulee, mutta energiaa pitäisi säästää. Miten suomalainen tarkenee kotonaan brittiläisen viileissä lämpötiloissa?

Helsingin yliopiston kuluttajatutkimus­keskuksessa on meneillään kokeilu, jossa asukkaita kannustetaan pienentämään sisälämpötilaa väliaikaisesti 18 asteeseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Ideana on kokeilla yhdessä kotitalouksien kanssa, miten muutaman viikon haaste vaikuttaa sisälämpötilaa ja pyykkihuoltoa koskeviin tottumuksiin ja odotuksiin”, kertoo professori Eva Heiskanen.

Suomesta mukana on muun muassa kerrostaloasukkaita Helsingin Merihaasta. Kokeilu on osa eurooppalaista Energise-tutkimusta, johon osallistuu koti­talouksia kahdeksasta maasta. Tulokset saadaan ensi vuonna.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kokeessa suomalaiset totuttelevat hetkeksi Britannian kaltaisiin sisälämpötiloihin. Energiatehokkuus­laskennassa käytettävät sisälämpötilastandardit ovat Heiskasen mukaan 18–19 astetta muun muassa Britanniassa ja Ranskassa.

Tyypillinen suomalainen viihtyy mukisematta kodissaan, jossa on 21 astetta lämmintä.

”Tosin yksilölliset erot mukavuuslämpötilassa vaihtelevat. Ihmisen fysiologiset ominaisuudet vaikuttavat jopa kuusi astetta. Lihaksikas urheilija kokee helposti riittäväksi 20 celsiusastetta siinä, missä hoikka vanhus on tyytyväinen lämpimämmässä”, kertoo tutkimustiimin päällikkö Jari Shemeikka VTT:stä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hyväksi asuntojen sisälämpötilaksi 21 astetta on määritelty muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveys­ohjeessa.

Kotien energiankäytöstä suurin osa kuluu lämmitykseen ja toiseksi suurin osa käyttöveden lämmitykseen. Noin 70 prosenttia energiankulutuksesta kuluu lämmittämiseen.

Monen kerrostaloasunnon lämpötila on talven lämmityskauden aikana pitkiäkin aikoja yli yhteisesti sovitun hyvän lämpötilan eli yli 21 astetta. 23 astetta on yleinen sisälämpötila.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kiinteistöliiton energia-asioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy listaa liian kuuman kodin ongelmia.

”Korkeat sisälämpötilat tarkoittavat kuivaa huoneilmaa ja hengitystieongelmia. Liian lämmin koti vaikuttaa keskittymiskykyyn ja lisää väsymyksen tunnetta. Ilma tuntuu tunkkaiselta. Ja tietysti energiahukka on mittava.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pylsy kertoo, että jos sisälämpö nousee yli 24 asteen, tutkimusten mukaan ihmisten sisä­ilmaoireet lisääntyvät huimasti.

”Lämmin ei luita riko, niin kuin vanha kansa sanoo, mutta ongelmia tulee.”

”Talvikaudella liian korkea lämpötila asumisessa on yli 23 astetta”, sanoo myös VTT:n Shemeikka.

Shemeikan mukaan mukaan huonelämpötila on keskimäärin pari astetta suositusta korkeampi usein sellaisissa kaukolämmitetyissä kerrostaloissa, joissa ei itse makseta lämmitysenergiasta suoraan oman kulutuksen mukaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä sisälämpötilojen tutkimuksesta kävi ilmi, että 40 prosenttia tutkitusta ajasta sisälämpötila oli suurempi kuin 23 astetta.


Suomessa asuinkerrostaloissa maksetaan lämmityksestä osana vuokraa tai yhtiövastiketta, eikä lämmityskuluja ole eritelty saati laskettu asukkaan todellisen käytön mukaan. Olisiko fiksumpaa maksaa kulutuksen mukaan?

”Hyvin todennäköisesti lämmityskulut ja energiankulutus pienenisivät, jos lämmitys maksettaisiin sen mukaan, mitä kulutetaan. Hankaluutena tässä on erillisen asuntokohtaisen mittauksen järjestäminen sekä energiamittareiden päivitykset ja kalibroinnit”, Shemeikka miettii.

Hän pitää uhkakuvana sitä, että mahdollinen energian pihistely voi johtaa ilmanvaihdon laiminlyöntiin ja sisäilman laadun huononemiseen sekä kosteusvaurioihin.

Myöskään Kiinteistöliiton Pylsy ei usko lämmityksen laskutukseen asukkaan todellisten kulujen mukaan.

”Lämmityskulut jyvitetään pinta-alan mukaan, eli se, jolla on isompi huoneisto, maksaa enemmän. Me suomalaiset olemme kokeneet, että tämä on hyväksytty ja tehokas malli. Sellaisen järjestelmän rakentaminen, jolla mitattaisiin, miten lämmityskustannus jaetaan ihminen tai asunto kerrallaan, ei ole kustannustehokasta. Vedenkulutusta on helppo mitata, lämmön ei. Esimerkiksi huoneistojen väliseiniä ei ole lämpöeristetty: jos väännän patterini termostaatin kiinni, kyllä seinänaapuri lämmittää kämppääni.”

Yhden asteen noston arvioidaan nostavan lämmityskuluja keskimäärin noin viisi prosenttia. Säästöjä voitaisiin siis saada laskemalla sisälämpötilaa vain hiukan.

Lämpötilan lasku kahdella ­asteella toisi kymmenen prosentin säästön.


Monista tutkimuksista voi Heiskasen mukaan päätellä, että lämpötilat saattavat olla turhan korkeita suomaisissa taloyhtiöissä.

Motivan asiantuntijan Sami Seunan mukaan kerrostaloasumisessa säästetään nykyään enemmän energiaa kuin vaikkapa 1990-luvun lopussa. Talo­yh­tiöitä selvempää kyseinen kehitys on ollut hotelleilla.

”Hotelleissa on säädetty lämpöä 2000-luvulla alaspäin. Niissä ollaan usein 20–21 asteessa. Mitä kovempi on ansaintaintressi, sitä säästäväisempiä tavataan olla.”

Historiaan on hiljalleen siirtymässä se, että pakkasellakin pitää asunnosta välillä tuulettaa liika lämpö pois.

”Taloyhtiöissä ei ole mielekästä alkaa tuottaa epämukavuutta ihmisille, vaan hoitaa turha lämmöntuhlaus pois.”


Ennen laitettiin vaatetta vaatteen päälle, kun ulkona paukkui pakkanen niin, että vesisangot jäätyivät nurkkiin

Siinä missä 21 asteen sisälämpötila on nyt hyvä, ennen oli tarjettava viileämmässä.

”Asuntoja tarkastavat lääkärit kiinnittivät huomiota nurkissa jäätyviin vesisankoihin, huonoon ilmaan ja kosteuteen, jota ylikansoitetut hellahuoneet tarjosivat asukkailleen”, kertoo arkkitehti Mikko Lindqvist Helsingin kaupunginmuseosta.

1800-luvun lopun Helsingissä työläisten asuttamissa puutaloissa oli talvella kylmä. Miellyttävä sisälämpötila viesti varakkuudesta.

”Säätyläisten ja muiden varakkaampien kaupunkilaisten kodeissa oli kaikissa huoneissa suuret, koristeelliset kaakeliuunit ja lattioilla muhkeita mattoja.”

Varakkaammissa piireissä puuta poltettiin tarpeen mukaan ja palvelijat kantoivat kerrostalo­huoneistoihin lisää polttopuuta kellareista. Köyhät joutuivat miettimään, paljonko rahaa laitetaan ruokaa, paljonko polttopuihin.

”Vaatimattomissakin kodeissa seiniä lämmittivät ryijyt ja paksut tapettikerrokset. Hatut ja pompat olivat ulkokäyttöön, mutta sisältä ihmisillä saattoi olla päässä erilaisia myssyjä ja huiveja. Ero ulko- ja sisävaatetuksen suhteen ei ollut niin jyrkkä kuin nykyään”, Lindqvist kertoo.

Kun ulkona paukkui pakkanen, kotona viileissä huoneissa laitettiin vaatetta vaatteen päälle.

Keskuslämmitys yleistyi ensin julkisissa rakennuksissa kuten kirkoissa. 1920-luvulla alkoi olla tavallista, ettei asemakaava-alueen asuinrakennuksiin enää rakennettu uuneja. Tilat lämmitettiin keskuslämmityksellä: poltettiin puuta, hiiltä tai koksia ja lämpö levitettiin huoneistojen pattereihin ensin kuumana höyrynä, sitten lämpimänä vetenä.

Kunnallinen kaukolämpö­järjestelmä aloitti toimintansa Helsingissä 1950-luvulla. Se kehitettiin korvaamaan talokohtaiset pannuhuoneet.

Alkoivatko siitä helsinkiläisten mukavan lämpimät ajat?

Ehkä, mutteivät mitenkään paremmat, miettii kaupunginmuseon Lindqvist.

”Olisi asenteellista sanoa, että kaukolämpö toi mukavat ajat. Ajatus, että ihmiset olisivat kärsineet kroonista vilua ja että kaukolämpö olisi kerralla ratkaissut tämän, on historian tulkintaa nykypäivän ehdoilla.”

Ennenkin elettiin, Lindqvist sanoo.

”Vuosisatojen ajan savulämmitteinen tupa oli kylmään vuodenaikaan toimiva ja miellyttävä ratkaisu. Savupatsas katon alla muodosti tasaisesti lämmittävän vyöhykkeen – tosin hygienian ja valoisuuden vaatimukset tuli tällöin hylätä.”

Lue lisää taloyhtiöaiheista HS:n taloyhtiöekstrasta.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Asuminen
  • Taloyhtiöt
  • Lämmitys
  • Kaukolämpö
  • Susanna Lehmuskoski

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    2. 2

      Lähes 700 vuotta vanha Pähkinäsaaren rauhan raja jakaa Suomen yhä kahtia – Alueelliset terveyserot näkyvät Kelan tilastoissa

    3. 3

      F1-sarja yritti kettuilla Kimi Räikköselle reippaasta juhlimisesta Pietarissa – suomalaisen välitön kuittaus sai riehakkaan vastaanoton

    4. 4

      Parisuhde kärsii, jos tunnetyö jää toisen harteille tai se on unohdettu kokonaan

    5. 5

      Rauhannobelisti johtaa maata, jossa muslimien talot poltetaan ja ihmisviha velloo avoimena – Mitä Aung San Suu Kyille tapahtui?

      Tilaajille
    6. 6

      Suomalaiset lahjoittavat miljoonia, mutta mihin rahat lopulta menevät? HS selvitti, miten järjestöt käyttävät joulun alla keräämiään rahoja

      Tilaajille
    7. 7

      Suomalaistutkija osoitti, että hpv16-virus on tarttunut ihmiseen neandertalin­ihmisestä – Nyt iso amerikkalainen tutkimus­ryhmä on viemässä kunnian löydöstä

      Tilaajille
    8. 8

      Myös maailman vaikutusvaltaisin lehti hehkuttaa Oodi-kirjastoa – ”Torille!” arkkitehti Antti Nousjoki iloitsee

    9. 9

      Linnan juhlissa puvullaan huomiota herättänyt Elina Gustafsson kertoo saamastaan vihapuheesta: ”Olen oikeastaan kiitollinen”

    10. 10

      Suomalaisyrityksiä on siirtymässä kovaa vauhtia ulkomaiseen omistukseen – Muutaman viikon aikana neljä pörssiyhtiöitä on saanut tarjoukset, joiden hintalappu on yli kuusi miljardia euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tapiolan uimahalli aiotaan purkaa – Arvorakennuksen pieleen menneeseen remonttiin upotettiin yhdeksän miljoonaa euroa

    2. 2

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    3. 3

      Yle ja Karjalainen väittivät virheellisesti Jussi Halla-ahon olleen paikalla ”natsilippu­kulkueessa” – Halla-aho arvosteli ”vastuullista mediaa” ja ajautui väittelyyn siitä, mihin oli oikein osallistunut

    4. 4

      Silmukka kiristyy Trumpin ympärillä – ”Henkilö 1” kehotti lakimiestään rikkomaan lakia ja suunnitteli pilvenpiirtäjää Moskovaan vielä kesken vaalikampanjan

    5. 5

      Keskenmeno on ihmisellä sääntö eikä poikkeus – kohtu valikoi tarkkaan, kenet se ottaa vastaan

      Tilaajille
    6. 6

      Krp hakee rikos­insinöörejä kryptisellä koodi­kielellä – ”Tarkoitus on kiinnittää oikean kohde­ryhmän huomio”

    7. 7

      Klonkun näyttelijä teki roolisuorituksen jakomielisenä Theresa Mayna – ehkä ilkeimmässä brexit-videossa ikinä

    8. 8

      Johanna Puro on viime kuukaudet paimentanut poliisia tutkimaan poikansa pyörän varkautta – ”Eikö poliisi itse osaa siirtää tiedostoa muistitikulle?”

    9. 9

      Suurta osaa naisista koskevaa terveysongelmaa ei ole tutkittu, vaikka se haittaa elämänlaatua merkittävästi – Professori: ”Pidetty liian banaalina ongelmana”

    10. 10

      Linnan juhlissa puvullaan huomiota herättänyt Elina Gustafsson kertoo saamastaan vihapuheesta: ”Olen oikeastaan kiitollinen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies oli hurmaava, mutta kun yksiön ovi yöllä sulkeutui, Minna tajusi jotain olevan vialla – ”Minulle tapahtui asioita, joita en olisi halunnut tapahtuvan”

      Tilaajille
    2. 2

      Kansanedustaja Touko Aallon päälle käytiin Linnan juhlissa – ”Kahdella kädellä rintakehään niin voimakkaasti kuin pystyy”

    3. 3

      Kuvakooste: Valitsimme Linnan juhlien kymmenen säväyttävintä pukua – lukijoiden suosikiksi nousi 19-vuotias yllätysnimi

    4. 4

      Helsingissä hakaristilippujen kantaminen johti käsirysyyn, pidätyksiin ja epäilykseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – Kaksi pidätettiin myös 612-soihtukulkueen häirinnästä

    5. 5

      Suomesta on tullut myrkkyä – Venäjällä tunnetaan syvää tyytymättömyyttä suomalaisia kohtaan

    6. 6

      Oulun poliisi varoittaa: Ulkomaalaistaustaiset miehet saalistavat nuoria tyttöjä netissä

    7. 7

      Näyttelijä Jasper Pääkkönen rikkoi asuvalinnallaan etikettiä – kumppanilla kultainen, käärmeteemainen paljettiasu

    8. 8

      Kesän jälkeen äitien kasvoilta katosivat ilmeet, ja kätilö Rosmariini Tolonen näki sen – HS:n erikoisartikkeli vie vainottujen rohingyojen pakolaisleirille

      Tilaajille
    9. 9

      Ystäväni ei vieläkään tiedä, mitä hänen ex-poikaystävänsä teki päivisin

    10. 10

      Ihminen syttyi tuleen Espoon keskuksen terveysasemalla

    11. Näytä lisää