Koti

Ensimmäisen vanhan rautatieaseman remontin keskeytti ero, toisen syöpä – silti Jussi ja Reetta Westerbacka eivät halua asua muualla

Westerbackan perhe on asunut tavallisissakin taloissa, mutta heille sopivin koti on asema. Kerrostaloasunto olisi kauhistus.

Kun Urjalan asemalla tulee tiukka tilanne, joku perheestä saattaa turvautua uhkailuun: ”Jos ei työt tule tehtyä, muutetaan Hervantaan tai Jakomäkeen keskuslämmitettyyn betonilaatikkoon, oikein elementtitaloon.”

Kerrostalo on Westerbackan perheen kauhukuva. Kukaan ei halua kaupunkiin, ei keskustaan eikä lähiöön.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Perhe on tottunut asumaan maalla, väljästi ja satavuotiaiden hirsien suojassa. Urjalan asemalla Westerbackat ovat asuneet vuodesta 2010. Nelihenkinen perhe mahtuu hyvin entiseen asemamestarin asuntoon. Tilaa on runsaasti, vaikka puolet talosta eli asemahalli ja lipunmyyntikoju on vielä remontoimatta.

Reetta Westerbacka kittaa kahvia ja näyttää väsyneeltä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Nukun kolme tuntia yössä, sillä askartelen. Seuraavaksi haluan tehdä tervakastokynttilöitä steariinista ja venetervasta. Teen myös kissojen joulupalloja, joita ostetaan ihan simona. En olisi jokin aika sitten sitten kuvitellut tekeväni kissoille palloja, mutta näköjään teen niitäkin.”

On taottava, kun rauta on kuumaa. Kun on joulumyyjäisten sesonkiaika, askarrellaan koko yö.

”Hirveän paljon me tehdään myös kaikki yhdessä. Joskus pojat kapinoivat, että onko pakko osallistua kynttilätehtaaseen. Että eikö me voitaisi olla ihan tavallinen perhe.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ei kai ole olemassa ihan tavallista perhettä eikä sellainen ole Westarbackan perhekään. He remontoivat jo toista kertaa rautatieasemaa kodikseen.

Ensimmäinen oli Röykän asema, tämä toinen on Urjalan asema. Takana on myös muun ­muassa rintamamiestalon remontti ja yksi kesken oleva maalaistalon remontti, jota vielä yritetään edistää tässä Urjalan asema­projektin rinnalla.

Aseman isäntä Jussi Westerbacka on muusikko, jolla on myös isännöitsijän pätevyys. Aseman emännällä Reetta Westerbackalla on monta ammattia puheopettajasta ja radioäänestä sienestäjään.


Elmore Westerbacka on 11-vuotias koululainen. Hänellä on Thelonius-isoveli, jolla on traktori ja joka kuuntele hevimetallia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Meidän pojat osaavat muun muassa olla kassalla, leipoa pullaa 300 ihmiselle ja tehdä soppatykeissä hernesoppaa”, äiti Reetta Westerbacka kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

”Ei ole mitään niin hienoa kuin istua oman aseman rappusilla ja katsoa junia.”

Joulukuisena sunnuntaina ei leivota pullaa sadoille vaan torttuja omalle väelle. Pieni keittiö on väliaikaiskeittiö, ollut sitä jo vuodesta 2010. Vakituinen valmistuu asemahalliin.

Turku–Toijala-rata kulkee kahdeksan metrin päässä aseman takaseinästä, mutta vuonna 1876 valmistunut hirsitalo ei ole ohi kiitävistä junista moksiskaan. Junia tuskin huomaa.

”Asemat sopivat meille. Ei ole mitään niin hienoa kuin istua oman aseman rappusilla ja katsoa junia. Me ollaan Jussin kanssa aikoinamme matkustettu paljon. Asemakodeissa on läsnä myös reissaamisen tunnelma”, Reetta Westerbacka kertoo.


Jussi Westerbacka on lumoutunut Suomen suuriruhtinaskunnan ajan rautatieasemien laadusta ja arkkitehtuurista.

”Asemat on rakennettu Venäjän vallan rahoilla parhaiden hirsimiesten avulla, parhaista raaka-aineista. Kaikki eli 12 tuuman hirsiseinät, massiiviset kivijalat, tulisijat ja ullakot on käsittämättömän hienosti tehty.”


Vaimo lisää, että vanhoissa asemissa on tilaa ajatella ja elää eri tavalla kuin pienissä, uusissa asunnoissa.

”Ei haittaa, vaikka katto olisi puoliksi maalaamatta, kunhan se on korkealla. Vanhoissa taloissa ja varsinkin asemissa on eletty paljon. Nämä seinät ovat vähän kolhiintuneita ja jopa rikki – niin kuin me ihmiset täällä – mutta ne ovat nähneet paljon elämän kauneutta. Minusta tuntuisi valheelliselta asua stailatussa ympäristössä steriilissä talossa.”



Rakkaus asemiin syttyi Röykän rautatieasemalla Nurmijärvellä. Parikymppinen pari muutti arkkitehti Bruno Granholmin piirtämään jugend-taloon marraskuussa 2000.

”Asemalla ei ollut sisävessaa eikä yhtään ehjää ikkunaa. Muutimme sinne silti saman tien ja jouduimme opettelemaan alusta talon korjaamisen ja ylläpidon”, Jussi Westerbacka kertoo.


Kauppaa oli edeltänyt pitkällinen selvitystyö. Pari oli ihastunut hylättyyn taloon ulkonäön perusteella, mutta ei ollut selvää, keneltä sen voisi ostaa. Lopulta kauppa saatiin tehtyä vasta perustetun valtion kiinteistösijoitusyhtiö Kapiteelin kanssa.

”Asuimme pitkään postihuoneessa ja keittiössä. Niissä kun oli tulisijat ja niiden ikkunat sai korjattua nopeasti. Lähdettiin laittamaan asemaa kuntoon huone kerrallaan. Meistä tuli perinnerakentajia, koska meillä ei ollut varaa ostaa moderneja rakennustarvikkeilta”, Jussi Westerbacka muistelee.

Oli siis parikymppinen rahaton pariskunta ja 600 ne­liötä remontoitavaa. ”Siinä hommassa ei ollut mitään järkeä. Toisaalta meidän ajatusmaailmaan kuuluu olennaisena osana improvisoinnin arvostus ja se, että epäonnistumista ei pelätä.”


Vuonna 2007 pari päätti kuitenkin erota. Röykän asemalta lähdettiin eri suuntiin. Aseman osti televisiojuontaja ja radiotoimittaja Ellen Jokikunnas, joka jatkoi sen kunnostusta ja asuu siellä yhä.

Ero ei kestänyt vuottakaan, vaan pariskunta palasi yhteen. Reetta oli päässyt opiskelemaan Tampereen yliopistoon ja ostaa paukauttanut rintamamiestalon Tampereelta.

Jussi oli pitänyt kiinni asemaunelmasta ja kunnostanut Ervelän rautatieasemaa Perniössä. Pian Jussi muutti kuitenkin Tampereelle.


 

”Minä keskustelematta Reetan kanssa tein tarjouksen Urjalan asemasta.”

Kaupunki ei ollut oikea paikka perheelle. Seuraavaksi remonttikohteeksi ostettiin maalaistalo Akaasta. Päästiin takaisin maalle. Sitten meinasi tulla uusi parisuhdekriisi, sillä Jussi teki jotain arvaamatonta:

”Minä keskustelematta Reetan kanssa tein tarjouksen Urjalan asemasta. Kun Reetta tuli kotiin, tavaraa lenteli.”

Jussi Westerbackan motto kuuluu näin: Päätöksiä täytyy tehdä – vaikka vähän huonompiakin.


Mutta ei Urjalan asema sitten kuulunutkaan niihin huonoihin päätöksiin. Kaikki lämpenivät ajatukselle toisesta asemasta. Lämpöä saatiin elämään konkreettisestikin. Toisin kuin Akaan maalais­talossa, asemalla oli sisävessa eikä vettä tarvinnut kantaa kaivosta. Totuttiin luksukseen.

Aseman kunnostuksen vauhti hiipui parissa vuodessa. Syy kipuihin ja vetämättömään oloon selvisi: Jussi Westerbackalta löytyi tennispallon kokoinen kasvain haiman vierestä. Siitä seurasi miehen omin sanoin: ”Koko äijä leikattiin halki.”


Syöpä löytyi 2012, kaksi vuotta Urjalan aseman ostamisen jälkeen.

Reetta ja Jussi olivat saaneet asemahallin lattialle levitetyn asfaltin irrotettua kämmenen kokoisina palasina. Hormeissa oli ollut vanhoja linnunpesiä. Jussi oli ullakolla erottanut hormista tiilen kerrallaan ja putsannut paikat.

Molemmat projektit olivat olleet todella hitaita, mutta pari oli oppinut olemaan ahnehtimatta. Röykän asemalla oli ahnehdittu töitä ja sen seurauksena erottu.

Leikkauksesta toipuminen kesti monta vuotta ja siinä oli monta takapakkia. ”Kolmen vuoden ajan melkein kuolin.”

Siksi perhe asuu vain puolta asemaa eli entistä asemapäällikön asuntoa. Asemahalli näyttää äkkiseltään olevan kaaoksessa – rakennus­telineitä, vanhoja harmoneja, suihkukaappi kaiken keskellä. Mutta eipä hätää, voiton puolellahan tässä ollaan.

”Sähköt toimivat ja uunit. Hirsikehikko ja ikkunat on korjattu. Vain pintaremontti on tekemättä, ja se on helppo”, Reetta Westerbacka esittelee.


Jussi Westerbackan sairastaminen on vaikuttanut kaikkeen. Se on esimerkiksi saanut Westerbackat yhä enemmän karttamaan elämää, jossa rahaa pidetään vähänkään tärkeänä.

Perhe luottaa yhä enemmän verkostoitumiseen ja vaihtotalouteen.

”Tämä talo on nähnyt paljon ihmiskohtaloita. Evakoita tuli luovutetusta Karjalasta. Yksi asemapäällikkö on kuollut sydänkohtaukseen asemahallin ja asunnon väliselle kynnykselle. Elämä on haurasta. Nyt talo näkee taas yhden kohtalon: ukon toipuvan syövästä.”


Erikoisissa rakennuksissa asuvat makustelevat kotinsa piirteitä kuin viiniharrastajat juomaa

Suomessa on tehty paljon kauniita koteja rautatieasemille, kansakouluihin ja konttoreihin. Onpa niitä tehty myös entisiin meijereihin, navetoihin, palo­asemille ja rekitehtaisiin.

”Kyseessä on erikoinen mutta hyvin pieni osa suomalaista asumista. On oma porukkansa, joka etsii erikoisempia kohteita kodikseen, kertoo liiketoimintajohtaja Ari Loukkola Helsingin OP-Kiinteistökeskuksesta.

Loukkolan mukaan tällaisille ihmisille asuminen merkitsee jotain enemmän kuin kodin omistamista ja kattoa pään päällä.

”Asuminen on elämäntapa, ja kodilta halutaan luonnetta, persoonallisuutta ja sielua. Vanhojen rakennusten ystävät makustelevat asunnon piirteitä kuin viiniharrastajat viinejä. He arvostavat yksityiskohtia, histo­riaa, korkea huoneita ja sitä, että kodissa on jotain jännää.”´

Kiinteistömaailman Espoon ja Kirkkonummen yrittäjä Hannu Salo kertoo, että silloin harvoin, kun pääkaupunkiseudulla on myynnissä vanha koulurakennus, kiinnostus on valtavaa – mutta siihen se sitten jää.

”Romanttiselta kuulostava projekti kiinnostaa, mutta sitten miltei aina tajutaan, ettei meistä oikeasti ole tähän.”

Hannu Salo tietää kiinteistönvälittäjänä molemmat remonttitarinat: ne, joissa taistellaan läpi remontointivaikeuksien ja ne, joissa ei.

”Porukka rakastuu taloonsa ja nauttii remontin idyllisestä lopputuloksesta vuosikymmeniä. Tai sitten huomataan nopeasti, ettei me oltukaan vanhan talon remontoijia, vaan katsotaan mieluummin tuntikaupalla Netflixiä kuin tehdään talon töitä. Raha saattaa loppua, samoin rakkaus. Koti myydään keskeneräisenä remonttikohteena seuraavalle.”


Kun ostaa kodiksi rakennuksen, jota ei ole tarkoitettu asumiskäyttöön, pitää nähdä jonkin verran vaivaa paperitöiden eteen ennen kuin päästään edes remontoimaan.

”Ostajalta vaaditaan huolellisuutta ja monenlaisia asiantuntijoita avuksi. Epävarmuustekijöitä on paljon ennen kuin ostoksesta tulee viehättävä koti.

Jos rakennus on yhä kaavassa tuotantorakennuksena, ihan ensimmäiseksi on haettava kiinteistölle käyttötarkoituksen muutosta. Ja onko Museovirastolla sanottavaa?” Loukkola neuvoo.

Terve hirsirunko on Hannu Salon mukaan kaiken a ja o.

”Jos haaveilisin ostamisesta, katsoisin heti runkorakenteet sokkelista ylöspäin ja sitten, onko vesikatto pitänyt vettä.”

Seuraavaksi Salo laskeskelisi asumiskuluja.

”Jos neliöitä on yli 300, lämmitettäviä kuutioita on todella paljon. Maalämpöön siirtyminen omakotitalossa maksaa pääkaupunkiseudulla noin 20 000 ja vanhassa valtavassa hirsirakennuksessa 30 000 eurosta ylöspäin.”

Kiinteistönvälittäjälle kodeiksi muunnettuja rakennuksia on tavallista vaikeampi hinnoitella.

”Ohjeena ei voi käyttää alueen hintatasoa eikä keskimääräistä neliöhintaa. Uniikkien kohteiden hinnatkin ovat uniikkeja.”

 

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      S-ryhmä julkaisi tomaattisäilykkeidensä tuottajista karun raportin, josta muut voisivat ottaa mallia

    2. 2

      Yksi Helsingin hienoimmista ravintolasaleista oli vaarassa – Klassikkoa ei tärveltykään, ja kohta sinne pääsee taas syömään

    3. 3

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    4. 4

      Varusmiespalvelussa suurin uudistus vuosikymmeniin: alokasajasta tehdään entistä kevyempi, taistelua harjoitellaan virtuaaliympäristössä

    5. 5

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    6. 6

      Ruotsi antoi pullan, Suomi lisäsi hillon – Miksi Ruotsissa ei ole kuultukaan meidän tavastamme syödä laskiaispullia?

    7. 7

      Käsittämätön pörssitiedote saattoi rikkoa lakia: ”Mukautuvat hydridi-infrastruktuurit, jotka pohjautuvat johtaviin teknologia-alustoihin ja -kumppanuuksiin, takaavat liiketoiminnan ketteryyden”, totesi Tieto

      Tilaajille
    8. 8

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    9. 9

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    10. 10

      Kahdeksan vuotta sitten Jussi Andelin kirjoitti hakukoneeseen sanan ”ero” – Siitä alkoi tapahtumaketju, joka paljasti kokonaisen jätettyjen miesten maailman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    2. 2

      3 000 opiskelijan kampus vajoaa Espoossa ja suljetaan pika­vauhtia

    3. 3

      Oli huippulukio, oli harrastukset, oli liikaa intoa ja liian vähän aikaa – Ja niin Elena Shemyakin mieli hajosi

      Tilaajille
    4. 4

      Helsingin Hämeentie suljetaan autojen läpiajolta lopullisesti kahden viikon päästä – Näin historiallinen liikennemullistus etenee

    5. 5

      Punnerrustesti ennustaa sydänterveyttä – yksinkertaisen testin voi tehdä missä ja koska vain

    6. 6

      Uusia superkameroita nousee teiden varsille jo ensi kuussa – Tuleeko ylinopeuksista rahantekokone valtiolle?

    7. 7

      Mitä tehdä, kun lapsi muuttuu yhdessä yössä vieraaksi ihmiseksi? Kirsi Könösen ympärille kokoontuu voipuneita äitejä

      Tilaajille
    8. 8

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    9. 9

      Mitä Trumpin julistus käytännössä tarkoittaa? Seuraavaksi muurista kiistellään luultavasti oikeudessa

    10. 10

      Käytä pieniä tukisanoja kehuessasi itseäsi – näistä ilmaisuista muut eivät ärsyynny

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    3. 3

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    4. 4

      Microsoft: Älkää käyttäkö Explorer-selainta

    5. 5

      Ihmisellä voi olla kehossaan litroja ylimääräistä vettä – Näillä kuudella vinkillä vähennät turvotusta

      Tilaajille
    6. 6

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Lojumme itsemme kuoliaaksi – Alkukantaisen Tsimané-heimon esimerkki osoittaa, miksi ”meidän on liikuttava selviytyäksemme hengissä”

      Tilaajille
    8. 8

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    9. 9

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    10. 10

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    11. Näytä lisää