Koti

Ahtaasti asuminen on yleistymässä, ja Helsingin Alppilassa asuvat Estradat ovat siitä osoitus – neli­henkisen perheen kodissa on vain keittiö ja makuu­huone

Minimalismi yhdistää Estradan perhettä Helsingissä ja Aulakosken perhettä Lahdessa. Molemmat haluavat asua pienesti ja ekologisesti.

”Mitä olohuoneella tehdään? Me emme tekisi sillä mitään. Vaikka joskus muutettaisiin isompaan asuntoon, en usko, että meille tulisi olkkaria – mieluummin sitten vaikka harrastushuone”, Salla Estrada miettii.

Estrada asuu perheineen Helsingin Alppilassa kodissa, jossa on keittiö ja makuuhuone.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Viisi vuotta sitten hän palasi Helsinkiin vapaaehtoistöistä Meksikosta. Sieltä oli löytynyt puoliso Hector Estrada. Pariskunta odotti esikoistaan Thoria.

Salla Estrada sai töitä sairaanhoitajana ja haki Helsingin kaupungin työsuhdeasuntoja. Kun kämppä piti saada nopeasti, hän rastitti hakulomakkeeseen myös Vesilinnankadun kodin, vaikka siinä olisi vain keittiö ja yksi huone. Tämä asunto sitten satuttiin saamaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Ei meillä silloin ollut ideologiaa asua pienesti ja ekologisesti. Haluttiin vain katto pään päälle. Tietoinen halu valita vähät neliöt on tullut vasta myöhemmin”, kertoo Salla.

Viime kesänä perheeseen syntyi toinen poika, Herrick. Nelihenkinen perhe kokee mahtuvansa edelleen loistavasti keittiöön ja huoneeseen.

Välillä Estradan perheessä on myös Lenita-koira, joka asuu kahdessa paikassa, Estradoilla ja Sallan veljellä Kotkassa.


Keittiössä on ruokailuryhmä, lipasto, korkea kaappi ja kapea sänky, joka toimii sohvana, vierassänkynä ja lepopaikkana sille vanhemmalle, joka haluaa joskus paeta perheen yhteisen makuuhuoneen levottomasti nukkuvia lapsia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Makuuhuoneessa on parisänky, pinnasänky ja Thorin kirpparilta löydetty parvisänky.

Parisängystä voi katsella tv:tä lipaston päällä. Televisio saatiin kaverilta, joka halusi itselleen isomman. Sitä ei olisi ostettu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

 

”Meillä on yhdet lakanat kullekin.”

48 neliön yksiö – josta yhden neliön haukkaa kaunis mutta hyödytön pönttöuuni – vaikuttaa avaralta, sillä huoneet ovat vanhassa talossa korkeat ja tavaraa taloudessa huomattavan vähän.

Salla Estrada esittelee keittiössä olevaa Ikean Hemnes-laatikostoa, jonka yhteen laatikkoon mahtuvat nelihenkisen perheen pyyhkeet ja lakanat.

”Jep, meillä on yhdet lakanat kullekin paitsi vauvalle kahdet. Näillä pärjää hyvin. Pesen lakanat aamulla taloyhtiön pyykkituvassa ja ripustan ne kuivumaan. Illalla ne saa takaisin sänkyyn. Mihin siis tarvittaisiin toisia lakanoita?”

 

”Ainoa kasa on kasa kirjaston kirjoja.”

Ehkä vaihtelunhaluun?


”Se taitaa olla halu, joka minulta puuttuu tavaroiden suhteen. Olen kokonaan myös vailla shoppailun­halua. Vasta kun päiväpeitto lahosi täysin, suostuin ostamaan uuden. Käytämme kaiken loppuun. En ole koskaan käynyt alennus­myynneissä.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myös astioita on niin vähän kuin mahdollista: yksi syvä lautanen, yksi iso lautanen ja yksi leipä­lautanen perheen­jäsentä kohti.

Kun tavaroita on mahdolli­simman vähän, pienikin koti pysyy kohta­laisen siistinä koko ajan. Lelut piilotetaan joka ilta Thorin sängyn laatikostoon. Epä­määräisiä tavara­kasoja ei näy missään.

”Inhoan kasoja! Ainoa kasa, mikä meillä on, on kasa kirjaston kirjoja”, sanoo Salla ja näyttää paperikassia keittiönpöydän alla. Se on täynnä lasten ja aikuisten kirjastonkirjoja.


Helsingin kantakaupungissa asumisesta on tullut itseisarvo Estradan perheelle. Autoa ei tarvita, kävellen ja ratikalla pääsee kaikkialle minne pitää. Palvelut ovat lähellä, tärkeimpänä päiväkoti Pikku-Duunari.

”Ei meillä olisi mahdollisuutta asua sairaanhoitajan ja freelancer-sisällöntuottajan tuloilla isommin Helsingin kantakaupungissa.”

Myös naapurit ja yhteisöllinen atmosfääri pitävät Estradat asunnossaan, jonka he määrittelevät sympaattiseksi pikkukodikseen.

”Tällä hetkellä ei kaivata mitään. Ei me pinnistellä, että pakko yrittää tulla toimeen vähällä – tällä tavalla asuminen on meille luonnollista. En tiedä, alkavatko lapset kaivata isompana lisää tilaa. Olen itse saanut oman huoneen 7-vuotiaana – ja se oli kyllä tosi kivaa.”


Vähissä neliöissä asuu myös lahtelainen Heini Aulakoski poikineen.

Vielä viime kesänä hän epäili, ettei onnistu saamaan vuokrayksiötä. Vuokranantajat väittäisivät, ettei lapsen kanssa voi asua yksiössä. Yksiössähän on tapana asua yksin.

Mutta hän sai vuokrattua haluamansa 33 neliön yksiön läheltä Lahden keskustaa ja muutti siihen syksyllä poikansa kanssa.

”Kun lapseni syntyi kolme vuotta sitten, meinasin mennä siihen ansaan, että lapsiperheessä pitää olla sitä ja tätä tavaraa. Tilaa pitää olla tietyn verran. Ajattelin, että pitäähän meillä olla sohva, kun tulee ihmisiä kylään katsomaan vauvaa.”

”Miksi pitää olla sohva?”


Tätä vaihetta ei kestänyt kauan.

”Sitten aloin jälleen kyseenalaistaa. Miksi pitää olla sohva? Miksi pitää olla tietty määrä huoneita? Kenen elämää elän?”

Ammattikorkeakoulussa opiskeleva Heini Aulakoski haluaa haastaa tottumuksia. Hän ei tahdo tehdä asioita vain sen vuoksi, että niin kuuluu tehdä.

”Olen ollut vuosia minimalisti ja laittanut pois paljon tavaraa. Viime vuonna minut valtasi totaalisesti varmuus kahdesta asiasta: minun ei tarvitse miettiä, mitä muut ajattelevat, ja minä en tarvitse mitään ylimääräistä. Riittää, että saamme hyvää ruokaa ja on paikka, missä nukkua.”

Siksi siis halu muuttaa kaksiosta yksiöön.

 

Kun jokaiselle tavaralle on oma paikkansa, mitään ei tarvitse etsiä.

Heini Aulakosken ajatusmaailmaan kuuluu se, ettei tavaroita säilytetä varmuuden vuoksi siksi, että jos joskus sattuisi tarvitsemaan. Ilon lähde on helppo arki: jokaiselle tavaralle on oma paikkansa, mitään ei tarvitse etsiä. Hanskat eivät voi mennä hukkaan, jos niitä on vain yhdet.

Yksiössä on kirjoituspöytä ruokapöytänä, kolme tuolia, sängyt äidille ja pojalle, laatikosto ja pojan leluhylly. Poika on hyväuninen ja illalla kuikuilee sängystään, mitä äiti puuhailee ja nukahtaa sitten. Yksiössä ei ole telkkaria, ruokapöytää – eikä sitä sohvaa.

Astioita on niin vähän, ettei tiskikonetta ole tullut käytettyä. Sähkökirjat ja kirjaston käyttö ovat korvanneet kirjahyllyn.


Aulakoski kutsuu itseään riskieläjäksi: kotona ei ole lääkekaappia; jos sairastutaan, lähdetään apteekkiin. Vähät tavarat keittiön kaapeissa ovat edustavassa järjestyksessä kuin putiikin hyllyillä.

”Mieluummin laitan kiertoon lisää tavaraa kuin ostan toisen lipaston. Harmittaa, kuinka paljon olen elämässäni tuhlannut rahaa tavaroihin. Olen kulkenut pitkän tien himoshoppaajasta karsijaksi. Olen yrittänyt ostaa itselleni onnea ja oppinut kantapään kautta, ettei onni löydy kaupoista.”

 

”Mieluummin lähdetään opettelemaan jotain kivaa kuin ihastellaan kotona tavaroita.”

Yksiön kaunista harmaata puulattiapintaa on näkyvissä monta neliötä keskellä huonetta. Siinä mahtuu leikkimään. Seinät eivät kaadu päälle, sillä äiti ja poika viettävät paljon aikaa leikkipuistoissa ja uimahallissa.

”Joshua on todella energinen ja liikunnallinen lapsi, olisimme paljon ulkona liikkumassa, vaikka asuisimme isommassa kodissakin”, kertoo Heini Aulakoski.

”Haluan opettaa pojalleni ekologista elämäntapaa ja sitä, että mieluummin lähdetään opettelemaan jotain kivaa kuin ihastellaan kotona tavaroita.”

 

Pieni asunto, jossa on vähän tavaroita, on nopea siivota.

Opiskeluhommat Heini Aulakoski pyrkii hoitamaan ennen iltapäiväneljää, sillä illat on pyhitetty perhe-elämälle. Osan viikkoa yksiössä asuu myös Heinin miesystävä.

Pieni asunto, jossa on vähän tavaroita, on helppo ja nopea siivota.

Pojan pehmoeläimet ja autot kerää nopeasti lattialta niille varattuun piironginlaatikkoon ja legot sängyn alla säilytettävään muovilaatikkoon.

”Minulle selkeä koti on välttämätön mielen selkeänä pitämisen kannalta. En jaksaisi elämää uhmaikäisen kanssa, jos kotona olisi kaaos.”


Ihan joskus, pikkuisen, Heini Aulakoski haaveilee asumisesta suuremmassa kodissa vanhassa puutalossa.

”Mutta sitten annan ajatuksissani tämänhetkisen vaihtoehdon voittaa. Yksiö ja vähät tavarat on maailman helpoin yhdistelmä käytännössä.”

”Henkisellä tasolla haluan myös olla kiintymättä tavaroihin tai paikkoihin ja olla valmis lähtöön, jos jostain syystä sellainen tulisi. Haluan olla vapaa muuttamaan mieleni.”


Tehoneliöiden suosio kasvaa niin, että tulevaisuudessa asumme entistä ahtaammin

Estradan ja Aulakosken perheet asuvat suomalaisittain hyvin ahtaasti. Estradoilla on tilaa 12 neliötä yhdelle henkilölle, Aulakoskilla 16,5 neliötä.

Keskimäärin suomalaisella on tilaa 40,5 neliötä. Vähiten tilaa on uusimaalaisilla, 36,9 neliötä henkeä kohti. Väljimmin asuvat ahvenanmaalaiset, 46,5 neliötä henkeä kohti.

Tilastokeskus, joka tilastoi suomalaisten asumista, määrittelee ahtaasti asuvaksi asuntokunnaksi sellaisen, jossa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti.

Vuoden 2017 lopussa asui ahtaasti 223 500 asuntokuntaa. Niihin kuului 924 990 henkilöä. Kolmasosa ahtaasti asuvista löytyy Uudeltamaalta.

Estradat ja Aulakosket asuvat vapaaehtoisesti ahtaasti. He arvostavat ekologisuutta.

Onko kyse yleistyvästä ilmiöstä? Vaikuttaako ihmisten lisääntyvä tietoisuus ilmastonmuutoksesta haluumme asua ahtaammin ja taloudellisemmin? Vai ajatteleeko vain pieni porukka näin?

”Uskon, että asenteet alkavat muuttua: kutsun pienesti ja tiiviisti asumista tehoasumiseksi, ja sen suosio kasvaa. Tulevaisuudessa suosimme yhä enemmän ekologista asumista, johon kuuluu julkisten liikennevälineiden käyttö oman auton sijasta ja pienissä neliöissä asuminen kaupungissa”, miettii futuristi ja tietokirjailija Elina Hiltunen.

 

”Vapaaehtoinen ahdas asuminen tulee yleistymään.”

Saman vahvistaa tulevaisuudentutkimuksen professori Sirkka Heinonen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

”Vapaaehtoinen ahdas asuminen tulee varmasti yleistymään kaikkein ympäristötietoisimpien piirissä. Vapaaehtoinen kulutuksen vähentäminen ja omaisuuden haalimisesta luopuminen on suuntaus, jota yhä useampi vastuullinen kansalainen on alkanut harjoittaa. Tämä liittyy laajempaan ajattelutavan muutokseen, jossa tavoitellaan hyvää elämää”, sanoo Heinonen.

Tutkijatohtori Johanna Lilius Aalto-yliopistosta kallistuisi siihen, että ekologisuuteen pyrkiminen ei ole vielä kaikkien tavoitelistalla ykkösenä.

”Ruotsissa on nostettu esiin, että ekologinen elämäntapa on yleensä keskiluokan elämäntapa”, urbaania asumista tutkinut Lilius miettii.

Ahtaasti asuminen ei kauhistuta niitä, joille sijainti on tärkeintä. Lilius oli juuri Hampurissa, jossa ihmiset ovat entistä haluttomimpia pendelöimään, vaikka asuminen olisi väljempää ja halvempaa tunnin ajomatkan päässä keskustasta.

”Asuinympäristö voi kompensoida asunnon pienuutta, kuten myös erilaiset yhteistilat. Tilasta puhuttaessa kyse ei ole pelkästään neliöistä, vaan myös niiden laadusta.”

Toisaalta yhä ahtaammin asuminen on monelle pakko.

”Ne, jotka lähtevät asuntomarkkinoille tänään, ovat huomattavasti huonommassa asemassa kuin 10–20 vuotta sitten lähteneet. Uusien ostajien on mahdotonta saada yhtä paljon tilaa samalla hinnalla kuin aiemmat ikäluokat saivat”, Lilius sanoo.

Ahtaus lisääntynee tulevaisuudessa, samoin se, että asutaan tai tehdään töitä useassa paikassa. ”Jo nyt monelle mökki on toinen koti, mutta myös kahdessa kaupunkikodissa asuminen yleistyy.”

 

”Teknologian kehittyessä tavarat vähenevät kuin luonnostaan.”

Elina Hiltunen huomauttaa, että tiivistä asumista tukee se, miten teknologian kehittyessä tavarat vähenevät kuin luonnostaan: eihän kenelläkään kai ole enää hyllymetreittäin videokasetteja.

”Jakaminen, lainailu ja kiertotalous naapureiden kesken lisääntyvät. Vaikkapa polkupyörien yhteiskäyttö helpottuu, kun jaettavalla koodilla avattavat lukot yleistyvät.”

Asumistoiveet jakavat väestöä. Taloustutkimuksen viimevuotisen tutkimuksen mukaan 55 prosenttia suomalaisista asuisi omakoti­talossa, jos saisi vapaasti valita. Sitä suosivat erityisesti 35–49-vuotiaat ja lapsiperheiden vanhemmat, joista jopa kolme neljästä haluaa asua omakotitalossa.

”Julkisesta keskustelusta saa joskus käsityksen, että valtaosa suomalaisista pyrkisi kaupunkeihin ja kerrostaloihin”, sanoo tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Taloustutkimuksesta.

”Mutta tämä käsitys perustuu vain tiettyjen väestöryhmien mielipiteisiin ja edustaa pääkaupunkiseudun asukkaita. Enemmistö suomalaisista valitsee mieluummin ison asunnon, vaikka se sijaitsisi kauempana keskustasta.”



Numerolähteet: Tilastokeskus

Fakta

Mitä on minimalismi?


 Minimalismi oli ensin taidesuuntaus ja sisustustyyli, mutta nyt sillä yhä useammin tarkoitetaan elämän yksinkertaistamista.

 Tavaran karsiminen kodista on yksi minimalismin keskeisiä asioita. Minimalistien mielestä kyse on kuitenkin enemmästä. Kun kodista on raivattu turhat tavarat, sen jälkeen kyseenalaistetaan kaikki ylimääräinen elämässä.

 Minimalistiseen elämäntapaan kuuluu esimerkiksi luopuminen turhista asuinneliöistä, kaiken kulutuksen vähentäminen, pyrkimys elää ekologisesti, pyrkimys entistä parempaan ajanhallintaan ja ulospääsy jatkuvasta kiireen tunnusta.

 Minimalismilla haetaan elämään selkeyttä ja henkistä tilaa keskittyä niihin asioihin, jotka koetaan olennaisiksi. Minimalistin mielestä ”vähemmän on enemmän”.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Venäjä aloitti jo hiostamisen – Kremlissä on ehkä laskelmoitu, että kiltti Suomi saadaan vetämään Venäjän vankkureita

    2. 2

      Selvitys paljasti lohduttoman tilanteen: Tuhansien Helsingin seudun talojen jätevedet valuvat suoraan luontoon

    3. 3

      Vauraaksi mielletyssä Töölössä yli puolet ihmisistä asuu vuokralla – HS kertoo, minne vuokra- ja omistus­asunnot kasautuvat ja paljastaa, miten naapurissasi asutaan

      Tilaajille
    4. 4

      Sadattuhannet suomalaiset kärsivät pakon­omaisen virtsaamisen tarpeesta, ja ihminen voi myös ehdollistaa itsensä pissahätään – Apu saattaa löytyä elin­tapojen muutoksesta

      Tilaajille
    5. 5

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    6. 6

      Presidentti Niinistö HS:lle: USA:n varapresidentti Pence antoi kylmää kyytiä eurooppalaisille liittolaisille Münchenissä – presidentti nostaa esille kolme kipukohtaa

    7. 7

      Vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä – ja osuus kasvaa, jos kertakäyttö­shoppailu ei vähene

    8. 8

      Sähköautojen yleistyminen ei synnytä Suomeen energiapulaa – "Tilanne on aika paljon erilainen kuin vaikkapa Keski-Euroopassa”

    9. 9

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    10. 10

      Vuoden urheilija vuonna 2019 on jo valittu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Olen tehnyt paljon väärää, maannut avio­miesten ja perheen­isien kanssa” – Pienessä suomalais­kaupungissa asuu entinen prostituoitu ja ihmis­kaupan uhri

      Tilaajille
    2. 2

      Suomen ”sorvi ei pyöri”, kun helsinkiläiset juoksevat toistensa järjestämissä seminaareissa – Muu maa elättää etelää, sanoo vaasalainen miljonääri

      Tilaajille
    3. 3

      Vanhuus on rikos, ja siitä mummia nyt rangaistaan

    4. 4

      Stella Karlsson hankki purkukuntoiseksi tuomitun talon ja asuu siinä ilman suihkua ja sisävessaa – ”Menoni ovat pienet enkä joudu elämään yli varojeni”

      Tilaajille
    5. 5

      Itkuinen perheenäiti pakkasi lapset ja tavarat Seppo Ylösen autoon, ja matka poliisien suojaamaan turva­kotiin alkoi – Taksin­kuljettajia koulutetaan kohtaamaan perhe­väkivaltaa

      Tilaajille
    6. 6

      ”Autot kuuluvat teille”, julistaa kokoomuksen Orpo tienvarsi­taulussa – HS kysyi, mitä mainos tarkoittaa

    7. 7

      Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileirillä Paraisilta – putosi kirkkoherran mukaan jyrkästä kohdasta

    8. 8

      Joutuuko perillinen hoitamaan vihaamansa vainajan kuolinpesän? Velvollisuudelta välttyy vain täysin välinpitämätön

    9. 9

      Oikeusoppineet joutuivat useiden kärki­poliitikkojen höykytettäväksi – ”Tämä on poikkeuksellista”, sanoo professori Martin Scheinin

    10. 10

      Nimi tekee kenraalin – ja siksi yksi ehdokas on yli muiden, kun valitaan Puolustusvoimien komentaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Karski moottoripyörämies lähestyi minua parkkipaikalla eikä jättänyt perääntymiselle tilaa – hetken päästä seisoimme vaiti ja näin, millainen voima piilee eläimessä

    2. 2

      Sofia Pahtela aloitti työt bussikuskina maanantaina ja nousi heti ilmiöksi – Selitys on yksinkertainen

    3. 3

      Olli Lindholmista kirjan tehnyt Arno Kotro kertoo Lindholmin olleen perillä terveysongelmistaan vuonna 2017: ”Hän tiesi elävänsä veitsenterällä”

    4. 4

      Lauri Markkasesta voi tulla kaikkien aikojen suomalais­urheilija – HS:n erikois­artikkeli näyttää, mikä tekee nuoresta kori­palloilijasta niin poikkeuksellisen

    5. 5

      Kolmen metrin pudotuksesta jäi muistoksi rollaattori, jonka vauhti vain kiihtyy – Kirsti Paakkanen täyttää 90 vuotta ja muuttaa 300-neliöiseen makuuhuoneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Miksi Pohjois-Suomessa on paljon enemmän rivoja paikannimiä kuin etelässä? Vittulampien ja Paskaperien taustalla on monia hyviä syitä

    7. 7

      Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm, 54, on kuollut – Yhtye vahvisti syyksi sairauskohtauksen

    8. 8

      Ostaja löi sokkona pöytään voittavan tarjouksen Kivihaan 100-vuotiaasta puutalosta – Kohta alkoi kaduttaa

    9. 9

      Teemu ja Sirpa Selänne kohahduttivat ystävyyssäännöllä ja paljastivat erikoisen ilmiön – miehen ja naisen välinen ystävyys ei ole aivan yksinkertaista, kertoi tuhat lukijaa

      Tilaajille
    10. 10

      ”Koen elämäni menneen hukkaan” – Lasten saamista katuvat naiset piilottavat ajatuksensa jopa puolisoiltaan

    11. Näytä lisää