Koti

Asuntojen hintaero repesi pääkaupunkiseudulla – Katso, paljonko hinnat ovat nousseet kotikulmillasi kymmenessä vuodessa

Saman kaupungin sisällä asunnoissa voi olla todella suuria hintaeroja. Helsingin Vallilassa hinnat ovat kymmenessä vuodessa nousseet 40 prosenttia, mutta Kontulassa hinnat ovat jämähtäneet silloiselle tasolle.

Helsinkiläinen Pertti Ylikojola on asunut vuokralla eri puolilla kaupunkia. Mutta kun hän osti ensimmäisen oman asuntonsa, hän osti sen Kontulasta.

”Koska mistä muualta saa 60 neliön kaksion tähän hintaan? Meilahdesta saa samalla rahalla ehkä 18 neliötä. Sitä paitsi Kontulasta on julkisilla nopeampi yhteys keskustaan kuin Meilahdesta”, sanoo Ylikojola.

Vuonna 2017 vanhojen asuntojen keskineliöhinta Kontulan ja Vesalan postinumeroalueella oli 2 177 euroa. Pohjois-Meilahdessa se oli 5 952 euroa ja Taka-Töölössä 6 106 euroa. Hintaero oli siis lähes kolmin­kertainen.

Hinnat ovat myös nousseet hyvin eri tahtiin. Kymmenessä vuodessa Pohjois-Meilahdessa asunnot ovat kallistuneet 34 prosenttia ja Taka-Töölössä 31 prosenttia.

Samaan aikaan Kontulan ja Vesalan asuntojen keskineliöhinta nousi vain 5,5 prosenttia.

Kun puhutaan asuntomarkkinoiden jakautumisesta kahtia, tarkoitetaan yleensä sitä, että asunnot kallistuvat kasvukeskuksissa ja halpenevat muuttotappiopaikkakunnilla.

Vähemmälle huomiolle on viime vuosina jäänyt se, että hinnat eriytyvät nopeasti myös kasvukeskusten sisällä.

Käytännössä kalliit asuinalueet kallistuvat paljon nopeammin kuin halvat asuinalueet. Pääkaupunki­seudulla alueiden hintaerot repeävät.

Katso alla olevasta laskurista, miten vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat nousseet kymmenessä vuodessa omalla asuinalueellasi.



HS katsoi Tilastokeskuksen tilastoista, miten asuntojen hinnat kehittyivät kymmenessä vuodessa postinumeroalueittain Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.

Vuosina 2008–2017 hinnat nousivat nopeiten postinumeroalueilla 00550, 00520 ja 00500 eli Vallilassa, Itä-Pasilassa ja Sörnäisissä, jossa asunnot kallistuivat lähes 40 prosenttia.

Samaan aikaan Jakomäessä ja Alppikylässä (00770), Hakunilassa (01200), Koivukylässä ja Havukoskella (01360) sekä Pähkinärinteessä (01600) asuntojen hintojen nousu jäi alle 10 prosenttiin.

Kymmenessä vuodessa nopeimman hintojen nousun alueella asuntojen keskineliöhinta nousi yli 2 000 euroa. Kontulassa ja Vesalassa neliöt kallistuivat keskimäärin 120 euroa.


Kontulan Kotikonnuntiellä kevätaurinko sulattelee lumikinoksia. Pertti Ylikojolan naapurissa on rakennustyömaa.

Sen vieressä on vuonna 2012 valmistunut seniorikoti Iltarusko, johon Ylikojola vitsailee muuttavansa seuraavaksi.

Kotikonnuntien toiselta puolen alkaa puolestaan omakotitaloalue niin kuin monissa lähiöissä on. Se tarkoittaa sitä, että Kontulankin ostoskeskuksen ruokakaupoissa asioidaan kaikista yhteiskuntaluokista.

Ylikojola on iloinen siitä, että Kontulassa asuu erilaisia ihmisiä.

”Viihdyn enemmän täällä, jossa törmää useammin erilaisiin ihmisiin kuin samanlaisiin ihmisiin”, hän sanoo.

Katso interaktiivisesta kartasta, miten vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla.



Siksi Kontulan asuntojen hintojen kehitys ei ole Ylikojolan mielestä ongelma.

Hänestä on vain hyvä asia, että pääkaupunkiseudulla on eri hintaisia asuinalueita – myös niitä aivan halvimpia.

”Olen oikeasti sitä mieltä, että olisi parempi, jos hinnat eivät nousisi ollenkaan.”

Myös Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen pitää hyvänä sitä, että pääkaupunkiseudulla on Kontulan kaltaisia alueita.

”Kun meillä on edullisia asuntoja, pienituloisetkin pääsevät omistusasuntoon kiinni. On hyvä että on valinnanvaraa. Asunnon ostajien kannattaa katsoa alueita ennakkoluulottomasti.”


Kun Pertti Ylikojola osti Kontulasta 60-neliöisen parvekkeellisen kaksion vuonna 2005, asunnon hinta oli 94 000 euroa.

Perinteinen putkiremontti aloitettiin vuonna 2014.

Remontin yhteydessä uusittiin käyttövesiputket, sähköt, tietoliikenne ja märkätilat. Myös talosauna remontoitiin.

Vuonna 1967 valmistuneessa talossa oli 2000-luvun alussa uusittu katto ja ikkunat. Julki­sivu ja parvekkeet oli tehty jo vuonna 1995.

Ylikojola on tyytyväinen siihen, miten taloa on pidetty. Hän muistelee, että vastaavia asuntoja on talosta myyty parhaimmillaan hintaan 120 000–130 000 euroa.


Taloyhtiön kunto ja tehdyt remontit vaikuttavat merkittävästi siihen, miten asuntojen hinnat nousevat pääkaupunkiseudulla.

Hintojen kehitystä selittääkin ennen kaikkea asuntokannan rakennusvuosi. Viime vuosina ovat peruskorjausikään tulleet 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut talot. Niissä on valtavasti korjaus­velkaa.

Putket, ikkunat, julkisivut. Hissit, katot, parvekkeet. Kaikilla talon osilla on oma elin­kaarensa, jonka päätyttyä ne ­pitää uusia.

Remaxin kiinteistönvälittäjä Sven Schlegel kertoo, että asuntojen hinnat nousivat Kontulassa vuoteen 2013 saakka. Sen jälkeen nousu pysähtyi. Vuonna 2017 hinnat olivat edelleen samalla tasolla. Monen asunnon hinta on saattanut jopa laskea.

 

Putkiremontti alkaa laskea asunnon hintaa paljon aiemmin kuin se tehdään.

Schlegelin mukaan tuleva putkiremontti alkaa laskea asunnon hintaa heti, kun se näkyy talo­yhtiön dokumenteissa eli vähintään viisi vuotta ennen.

Hankalinta on yrittää myydä asuntoa silloin, kun tiedetään, että putkiremontti on lähivuosina tulossa, mutta ei tiedetä tarkalleen, mitä se maksaa.

Nordean Kiinnitys­luotto­pankin toimitusjohtaja Tom Miller sanoo, että asuntolaina voi jäädä saamatta, jos pankki katsoo, että lainanhakijan maksukyky on jo ennen putkiremonttia tiukalla.

”Mutta tilanne katsotaan aina tapauskohtaisesti. Myös putki­remontteja on eri hintaisia”, ­Miller muistuttaa.

Hyvä puoli asiassa on se, että asunnon hinta saattaa hyvinkin lähteä nousuun, kun välttämättömät remontit on tehty. Mutta aina se ei riitä.


Vantaan Martinlaaksossa on junaradan varressa tyypillinen suomalainen lähiö, jonka elementtitaloista suurin osa on rakennettu 1970-luvun alkupuolella.

Keskineliöhinnat ovat vain vähän korkeammat kuin Kontulassa, mutta 10 vuodessa ne ovat kuitenkin nousseet yli 17 prosenttia.

Kiinteistömaailma Martinlaakson myyntijohtaja Ari Hanhike kertoo, että Martinlaaksossa on viime vuosina rakennettu paljon uusia asuntoja pitkän tauon jälkeen.

”Vuonna 2011 juna-aseman viereen rakennettiin myös uusi kauppakeskus vanhan tilalle, mikä on nostanut alueen profiilia paljon. Täydennysrakentaminen alkaa näkyä hinnoissa.”


Myös Helsingissä Kontulan naapurissa Myllypurossa on rakennettu paljon uutta. Sinne on myös tullut iso Metropolia-ammattikorkeakoulun kampus. Vuoden alussa siellä aloitti 3 000 opiskelijaa, ja syksyllä heitä on jo kaksinkertainen määrä.

Schlegelin mukaan täydennysrakentaminen selittää sen, miksi Myllypurossa kodit ovat kallistuneet nopeammin kuin Kontulassa, 27 prosenttia.

Itä-Pasilankin hintojen kehitys selittyy ennen kaikkea sillä, että Pasilaan tulee uusi juna-asema kauppakeskuksineen sekä se, että vanhalle Pasilan Konepajalle on rakennettu uusia asuntoja.

Lue myös: HS selvitti: Näillä alueilla Helsingissä maksetaan vanhasta kerrostaloasunnosta useimmiten yli hintapyynnön – Petteri Kivelä nappasi unelmakodin pulittamalla siitä enemmän kuin pyydettiin


Asuntojen hinnat ovat eriytyneet nopeasti

Asuntojen hinnat ovat kymmenessä vuodessa eriytyneet voimakkaasti pääkaupunkiseudulla. Vuosina 2008–2017 vanhojen asuntojen keskineliöhinnat nousivat Helsingin Vallilassa 40 ja Kontulassa 5,5 prosenttia.

Ero on asiantuntijoiden mielestä suuri. Hintojen eriytyminen ei kuitenkaan yllätä ketään.

”Ero asuntojen arvonkehityksessä on aikamoinen. Se on kuitenkin ollut tiedossa pitkään”, sanoo Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.

Kasvukeskusten sisällä hinta­eroja selittää ennen kaikkea rakennusvuosi. Heikkinen muistuttaa, että 1970-luvulla rakennetut elementtitalot rakennettiin tehokkaasti ja nopeasti.

”Kantakaupungissa sijaitsevat vanhat talot sitä vastoin ovat yleensä hyvin pidettyjä, ja uusia taloja taas ei voi väittää halvalla rakennetuiksi.”

Mutta onko hintojen eriytyminen sitten ongelma? Kertooko asuntojen hintojen eriytyminen jotain siitä, että myös asuin­alueet eriytyvät? Jos, niin onko se ongelma?

Aalto-yliopiston kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Tuukka Saarimaa suhtautuu kriittisesti ajatukseen siitä, että asuntopolitiikalla voitaisiin kauheasti hidastaa asuinalueiden eriytymistä. Sitä vastoin muulla politiikalla voidaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten koulut toimivat tai miten houkutteleva asuinympäristö on.

Saarimaan mukaan voi itse asiassa käydä niin, että kun valmiiksi kalliille alueille rakennetaan lisää asuntoja, siellä asuntojen hinnat nousevat entisestään ja reuna-alueilla hinnat laskevat.

”Jos olisi rakennettu eri tavalla, hintojen kehityskin olisi ollut erilaista”, Saarimaa sanoo.


Sekään ei Saarimaan mielestä toimi, että suosituimmille alueille rakennetaan kaupungin vuokra-asuntoja ja muita tuettuja asuntoja.

Hän huomauttaa, että tällä tavalla Kalasatamaan saadaan kyllä pienituloisia, mutta hyvätuloiset eivät edelleenkään muuta Kontulaan tai Jakomäkeen.

”Onko siis ongelma se, että reuna-alueilla asuu pienituloisia? Jos on, niin on vaikea nähdä, ­miten kaupungin vuokra-asuntojen rakentaminen siihen auttaa”, Saarimaa sanoo.

Tutkija ehdottaa, että hyvä­tuloisia voisi houkutella reuna-alueille rakentamalla sinne omakotitaloja.

”Mutta ei kuitenkaan huonojen yhteyksien päähän.”

Saarimaa suhtautuu muutenkin kriittisesti kaupungin vuokra-asuntojen rakentamiseen. Hänen mielestään asukkaille kohdennettu asumistuki toimii paremmin.

”Kaupungin vuokra-asuntoihin eivät pääse edes kaikki köyhät. Asumistuen hyvä puoli taas on se, että sitä saavat kaikki, jotka täyttävät kriteerit”, hän huomauttaa.

Onko se sitten hyvä vai huono asia, että on alueita, joissa asuminen on selvästi halvempaa? Moni asiantuntija on sitä mieltä, ettei hintojen eriytyminen ole ongelma.

Kiinteistömaailman Heikkinen sanoo, ettei ole huolissaan asiasta. ”Jos hinnat jossain nousevat liian korkeiksi, ostajat toteavat, että ei ole sen arvoista.”

Samaa sanoo tutkija Saarimaa. Hän toteaa, että hinnat ovat juuri niin korkeat kuin joku suostuu maksamaan.

”Olennaista on se, että onko täällä asuntoja ylipäänsä. Hinnat sitten muodostuvat sellaisiksi, miksi muodostuvat.”

Erkki Heikkinen sanoo, että on kiinnostava nähdä, jatkuuko hintojen voimakas eriytyminen ja vastaa itse.

”Luultavasti. Siltä se näyttää.”

Lue lisää asuntokauppa-aiheisia juttua HS:n Asuntokauppaekstrasta.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Poikkeuksellinen hyppäys hiv-tartunnoissa pääkaupunki­seudulla – Hus pelkää epidemiaa

    2. 2

      Harvinainen rikosten sarja Espoossa toi tuomion: Mies varasti lapsilta reput ja uhkasi tappaa viimeisillään raskaana olevan naisen

    3. 3

      Mieti, mitä haluat, jos käy huonosti: kuolemaan ja sairastumiseen voi varautua näillä keinoin

      Tilaajille
    4. 4

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    5. 5

      Kaahari ajoi reilusti yli kahtasataa satasen alueella – ”Kyseinen auto ei käsittääkseni kulje sen kovempaa”

    6. 6

      Virolainen Asta Tikerpäe kyyditettiin neljä­vuotiaana Siperiaan ”isänmaan vihollisen” lapsena: ”Luulin, että menemme kylään tädin luokse Tallinnaan”

    7. 7

      Alle kymmenen vuotta vanhassa asunnossa voi olla rakennusvirheitä, ja jos tärkeä vakuutus puuttuu, ostaja saattaa joutua maksamaan korjaukset itse

    8. 8

      700 miljoonan euron hankkeen kohtalon­hetket ovat käsillä: Vanhan jäähallin kupeeseen suunniteltu jätti­areena mullistaisi maisemaa Töölössä

    9. 9

      Norja tarjoaa työtä mutta vie osaavaa työvoimaa – Rajan toisella puolella työssä käyvät utsjokelaiset ovat väsyneet byrokratiaan

    10. 10

      Yhtälö ei nyt täsmää: Poliitikot myyvät vaalien alla kansalle höttöistä laskelmaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkoministeri Timo Soinia yritettiin lyödä Korson maalais­markkinoilla Vantaalla, puolue­johtajat tuomitsevat ”hyökkäyksen demokratiaa vastaan”

    2. 2

      Lauri Markkanen hämmästyttää amerikkalaisia tavoillaan: kaurapuuroa aamulla eikä edes omaa kokkia

    3. 3

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    4. 4

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    5. 5

      Suku istui iltaa Espoossa, kun sedän kysymys Auschwitzista muutti Orna Kollmann-Grinbergin käsityksen isästään täysin

      Tilaajille
    6. 6

      Saksassa tyylikäskin villapaita voi olla ratkaiseva virhe

    7. 7

      Abiturientti Viivi Puskala pyöräili kaikessa rauhassa Mallorcalla, kun hänet värvättiin treenilenkin päätteeksi Luxemburgiin

    8. 8

      Muellerin raportti ei todennut Trumpin vaalikampanjan tehneen yhteistyötä venäläisten kanssa, presidentti riemuitsi tutkinnan tuloksesta

    9. 9

      Helsinki nostattaa asuntojen hintoja: kaupunki saa myymistään tonteista sitä enemmän rahaa, mitä kalliimmalla niille rakennettavat asunnot myydään

    10. 10

      Grafiikka näyttää, miten suomalaiset kahmivat norjalaisten yhtiöiden pika­lainoja: Viran­omaiset ryhtyivät uusiin toimiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS:n erikoisartikkeli vie Kiinan uiguuri­alueelle, missä historian käsittämättömin kontrolli­koneisto aivo­pesee ihmisiä ja ahdistelee toimittajaa joka askeleella

      Tilaajille
    2. 2

      Keskellä suomalaista metsää on pieni mökki, josta aukeaa näkymä ihmis­kunnan kohtaloon – Tässä on hiili­nielu, mutta onko siitä planeetan pelastajaksi?

      Tilaajille
    3. 3

      Sami Hedberg nauraa sketsisarjassaan homoille, venäläisille ja saamelaisille, Sami Hedbergille eivät naura edes lapset

    4. 4

      Junes Lokka on kutsunut itseään ”läpällä” rasistiksi, mutta saiko Johanna Vehkoo tehdä niin vakavissaan? Tätä pohdittiin tänään oikeudessa

    5. 5

      Uusi liikunta­trendi parantaa terveyttä nopeasti, ja kenellä tahansa on siihen aikaa

      Tilaajille
    6. 6

      Trumpin entinen YK-lähettiläs sohaisi mehiläis­pesään arvostellessaan Suomen terveyden­huoltoa: ”Tiedätkö edes missä Suomi on?”

    7. 7

      Merihätään joutunut risteilijä pääsi onnellisesti satamaan Norjassa

    8. 8

      Helsingin seudun kouluissa leviää nyt villitys, joka saa lapset liikkumaan jopa kilometrejä tunnin aikana

    9. 9

      Jään uumenista nousee vihainen jätti – Siperian ikiroudassa ratkaistaan planeettamme kohtalo, ja nyt poromies Nikolai Tasmanovin rautakanki uppoaa liian syvälle

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki vai Tšernobyl? Testaa, kuinka hyvin erotat Suomen pää­kaupungin ydin­tuhoalueesta

    11. Näytä lisää