Koti

Tällaista on elämä Suomen parhaaksi taloyhtiöksikin valitussa talossa Helsingin Kalliossa: Juhlia kattoterassilla ja oma visuaalinen ilme

Palkitussa Agricolankulmassa taloyhtiön hallitus kannustaa asukkaita yhteisöllisyyteen ja viestii avoimesti.

Aika lailla 75 vuotta sitten, helmikuussa 1944, kalliolaisen kerrostalon asukkaat ryntäsivät kiireellä kellariin.

Hetkeä myöhemmin neuvostoliittolainen sotakone pudotti pommin suoraan asunto-osakeyhtiö Agricolankulman pihakuiluun. Helsingin suurpommitukset olivat alkaneet.

Yksi talon asukkaista oli tanssija Aira Samulin, joka vietti pommitusten aikana 17-vuotissyntymäpäiviään.

Talo Kalliossa on yhä pystyssä, mutta asukkaat ovat vaihtuneet. Entisestä työläiskaupunginosasta on tullut haluttu asuin­alue viestintäpäällikkönä työskentelevän Otto Heinosen kaltaisten nuorten aikuisten keskuudessa.

Kattoterassilta avautuu upea näkymä Helsingin keskustaan, merelle asti. Kerrostalon terassi on tärkeä paikka, sillä täällä taloyhtiön hallitus järjestää vuotuiset kesäjuhlat.

Rennosti lonkeroa hörppiessä naapurit voivat tutustua toisiinsa ja antaa palautetta taloyhtiön johdolle. Se on samalla tilaisuus, jossa hallitus kartoittaa uusia hallitustyöskentelystä kiinnostuneita asukkaita.


Suomen parhaaksi taloyhtiöksi toissa vuonna valitussa Agricolankulmassa on haluttu madaltaa kynnystä päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin.

Heinonen asuu talossa nyt viidettä vuotta. Niistä neljä hän on ollut hallituksessa ja vuoden puheenjohtajana. Hänetkin värvättiin mukaan kesäjuhlissa.

Hallitustyö on ollut mieluisa luottamustoimi. ”Halusin hallitukseen, vaikka minulla ei ollut aiempaa kokemusta. Olen aina ollut kiinnostunut asuntobisneksestä ja rakennuksista.”

 

”Tärkeintä on olla kiinnostunut oman ja muiden omaisuuden hoidosta.”

Vajaan sadan huoneiston taloyhtiötä johtavan Heinosen mukaan omaa kokemattomuuttaan on turha jännittää: hallituksessa on yleensä kokeneita jäseniä, joilta voi imeä hiljaista tietoa.

”Olin aika noviisi aluksi mutta opin muilta. Pari vuotta meni sisäänajossa. Tärkeintä on olla kiinnostunut oman ja muiden omaisuuden hoidosta.”

Sitä mieltä on myös taloyhtiöiden edunvalvojan Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Hänestä osakkaan ei todellakaan tarvitse olla juristi, kirjanpitäjä tai insinööri selvitäkseen hallituksen tehtävistä.

”Tärkeämpää on kiinnostus taloyhtiöiden asioihin ja innokkuus ottaa asioista selvää.”

Ihannehallitus olisi tietysti sekoitus eri alojen ammattilaisia, joista yksi hallitsee numerot, toinen tekniikan, kolmas juridiikan ja neljäs viestinnän.

”Mutta aina ei eletä ideaalimaailmassa eikä se haittaa.”

Hallitus on paraatipaikka vaikuttaa taloyhtiön toimintaan. Jos on tyytymätön omaisuutensa hoitoon, hallitukseen kannattaa hakeutua itse. Mutta: valittajia hallitukseen ei kaivata, Pynnönen sanoo. ”Pitäisi olla konkreettisia kehitysehdotuksia, joilla asioita voidaan parantaa.”

Kaikille hallitustyö ei sovi. Pynnösen mukaan hallitukseen ei pidä hakeutua, jos aikomuksena on ajaa omaa asiaansa.

”Hallitus on väärä paikka, jos osakas haluaa vaikkapa ajaa muutostyöhankettaan. Tai jos on katkera jostain päätöksestä ja haluaa kostaa. Hallituksessa ajetaan taloyhtiön asioita, ei omia.”

Toisinaan hallituksessa joutuu kiperiin tilanteisiin. Tehtävässä on siedettävä kritiikkiä ja ymmärrettävä monia näkökulmia.

Heinosen mielestä hallituksen jäsenen paras ominaisuus on rauhallisuus. ”Kovin äkkipikainen, tuittu ja temperamenttinen ihminen ei pääse pitkälle. Pitää ymmärtää toisia, olla diplomaattinen ja muistaa taloyhtiön etu, oli itse mitä mieltä tahansa.”


Agricolankulmassa hallitus on välttynyt ratkomasta isoja konflikteja. Yksi syy saattaa olla se, että taloyhtiö panostaa yhteisöllisyyteen, naapurit tuntevat toisensa ja kaikille annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi.

Paitsi kesäjuhlat järjestää hallitus joka vuosi myös kevät­talkoot, joihin asukkaat leipovat kakkuja ja piirakoita. Herkuttelun lisäksi he raaputtavat yhdessä kattoterassin laattasaumat ja öljyävät pihakalusteet.

Hallitus tekee vuosittain sähköisen kyselyn osakkaille ja asukkaille. Vastausten perusteella on helppo nähdä, mihin kerrostaloyhteisö on tyytyväinen ja missä on parannettavaa. Tulokset liitetään yhtiökokouskutsuun.

Sekä Heinonen että Pynnönen painottavat juuri viestinnän tärkeyttä.

”Ihmiset odottavat saavansa tietoa nopeasti. Jos jotain sattuu viikonloppuna ja siitä viestitään vasta seuraavalla viikolla, ihmiset pettyvät ja ihmettelevät, miksi tästä kerrottiin näin myöhään”, Pynnönen sanoo.


Viestinnässä hallituksen kannattaa käyttää kanavia, joita asukkaat käyttävät. Akuutissa tilanteessa voi olla järkevää jakaa tiedote asuntoihin mutta myös esimerkiksi taloyhtiön Facebook-sivuilla, jos moni asukas on aktiivinen siellä.

Heinonen on vienyt viestinnän astetta pidemmälle: hän on suunnitellut taloyhtiölleen jopa visuaalisen ilmeen, logon ja hashtagin eli sosiaalisen median aihetunnisteen.

Kuka tahansa voi kurkistaa Agricolankulman arkeen esimerkiksi Instagramissa syöttämällä hakukenttään #agricolankulma. ”Tiedotuslinjamme on avoin. Emme haudo tietoa”, Heinonen sanoo. Hän uskoo, että mieli­kuva taloyhtiöstä vaikuttaa asuntojen arvoon: houkuttelevassa kohteessa myytävistä kodeista kilpaillaan.

Aikaa jos jotain hallituksen jäsenillä on oltava. Taloyhtiössä voi tapahtua ihan mitä tahansa: vesiputki rikkoutua, murto­varas iskeä kellariin, kattolumet mätkähtää kadulle.

Hallituksen pitää olla valmiina reagoimaan: tilaamaan korjaajaa, tekemään rikosilmoitusta, laatimaan tiedotetta, pystyttämään puomeja. Hallituksesta ei voi olla lomalla. Se on Heinosen mukaan haastavinta.

”Jouluna olin toisella paikkakunnalla, kun taloyhtiössä oli roskiskaaos. Roskikset olivat täyttyneet, ja roskia tuli koko ajan lisää. Jouluaattona piti ottaa yhteys huoltoyhtiöön.”

Vastuusta maksetaan muttei paljon. Taloyhtiöiden hallituspalkkiot eivät ole samalla tasolla kuin pörssiyrityksissä. Puhutaan kympeistä, parhaimmillaan satasista. Osa taloyhtiöistä ei maksa senttiäkään.


Taloyhtiöistä yli puolet korvaa sentään jotain, rivitaloyhtiöt kerrostaloyhtiöitä vähemmän, selviää Kiinteistöliiton jäsen­taloyhtiöilleen tekemästä selvityksestä.

Palkkio on yleensä kokouskohtainen, mutta jotkin taloyhtiöt maksavat vuosipalkkion. Mediaanipalkkio on 60 euroa kokousta kohden tai 150 euroa vuodessa.

Osa taloyhtiöistä maksaa puheenjohtajalle hieman enemmän kuin muille hallituksen jäsenille. Puheenjohtaja saa tyypillisesti 100 euron korvauksen kokouksista tai 300 euroa vuodessa.

Agricolankulmassa puheenjohtajan saa 150 euroa kokoukselta, muu hallitus 100 euroa.

Kiinteistöliiton pääekonomistin Jukka Keron mielestä palkkiot ovat hyvin maltillisia, kun ottaa huomioon, miten isoista ja tärkeistä asioista hallituksen jäsenet vastaavat. Yhden taloyhtiön arvo on helposti monta miljoonaa euroa.

Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suosituksen mukaan kohtuullinen palkkio hallituksen puheenjohtajalle on 120–180 ja jäsenille 80–120 euroa kokoukselta.

Palkkion määrään vaikuttaa muun muassa taloyhtiön koko ja kunto eli hallituksen työmäärä ja tehtävän vaativuus.

 

”Nykyinen isännöitsijämme on bisneshenkinen.”

Hallitustyöhön menevä aika vaihtelee niin ikään. Jos tulossa on korjaushankkeita, vapaa-aikaa on uhrattava enemmän kuin taloyhtiössä, jossa isot remontit on jo tehty.

Agricolankulma on rakennettu 83 vuotta sitten, ja peruskorjauksestakin on kulunut jo runsaat 30 vuotta. Heinonen arveli ensin, ettei remontteja ole tulossa, kunnes hallitus teetti kuntokartoituksen.

”Huomasimme, että siellä täällä falskaa. Viime kesänä uusimme ikkunat. Nyt suunnitteilla on vuotavan pihakannen remontti. Kylpyhuoneet pitäisi remontoida suurimmassa osassa huoneistoja.”

Tulevat remontit työllistävät hallitusta, joka kokoustaa nyt noin kerran kuussa. Hallituksen tukena on ammatti-isännöitsijä, jonka hallitus on joutunut vaihtamaan kahdesti viime vuosien aikana, Heinonen kertoo.

”Projektit eivät edenneet. Nykyinen isännöitsijämme on bisneshenkinen, vähän kuin toimitusjohtaja, joka johtaa yhtiötä, ja me olemme oikeasti hallitus eli teemme päätökset.”

Taloyhtiöiden hallituksissa istuu varttuneita miehiä

Johanna Aatsalo RakennuslehtiSuomalaisissa taloyhtiöissä joka kolmas taloyhtiön hallituksen jäsen on jo eläkkeellä ja 65–74-vuotias. Seuraavaksi suurin ikäryhmä hallituksissa ovat 55–64-vuotiaat (26 %).

Kiinteistöliiton tutkimuksen mukaan keskiverto hallituksen jäsen on 58-vuotias mies.

Uudellamaalla hallituksen jäsenen keski-ikä on 56 vuotta ja muualla Suomessa 60 vuotta.

Suurten kaupunkien ulkopuolella asuu enemmän vanhempaa väkeä ja siellä hallitukset edustavat ikänsä puolesta paremmin talon osakkaita.

Pieni ikäero näkyy myös vertailussa kerros- ja rivitaloyhtiöiden välillä. Kerrostaloissa toimintaa johtavat keskimäärin 60-vuotiaat, kun rivitaloyhtiöissä keski-ikä on 56 vuotta.

Hallitusten jäsenet ovat melko korkeasti koulutettuja, sillä joka kolmannella on ylempi korkeakoulututkinto ja joka viidennellä alempi korkeakoulututkinto. Opistoasteen tutkinto on joka kolmannella, ja ammattikoulupohjalta kokouksissa istuu joka kymmenes.

Eniten hallituksissa istuu tekniikan alan koulutuksen saaneita osakkaita. Heitä on runsas kolmannes. Lähes yhtä monella on joko kaupallis-hallinnollinen tai oikeustieteellinen koulutus.

Muualla Suomessa painottuvat Uuttamaata enemmän esimerkiksi tekniikka-, kasvatus- ja terveys- sekä hyvinvointialojen koulutustaustat sekä eläkeläiset.


Korkean iän ja koulutuksen lisäksi hallituksia leimaa jäsenten pieni vaihtuvuus. Kiinteistöliiton selvityksen mukaan hallitusvuosien keskiarvo on 11 vuotta ja hieman vajaat puolet oli istunut hallituksessa yli 13 vuotta.

Osa haluaisi ehkä jo luovuttaa paikkansa seuraavalle, mutta halukkaita ei ole. Monessa taloyhtiössä ihmetellään yhtiökokousaikaan sitä, miksi osakkaat eivät saavu yhtiökokouksiin päättämään taloyhtiönsä asioista ja hallituksen kokoonpanosta.

Laki asunto-osakeyhtiöistä määrittelee taloyhtiön hallituksen jäsenen tehtävän. Hallituksen jäsenen pitää ajaa yhtiön etua.

Isännöintiliiton tekemän tutkimukseen mukaan moni osakas luottaa taloyhtiönsä hallitukseen. Lähes puolet kokee, että hallitus edustaa heitä.

Vaikka lähes puolet osoittaa luottamusta, vain 35 prosenttia on sitä mieltä, että hallitus tuntee hyvin osakkaiden ja asukkaiden näkemyksiä. Lähes 70 prosentin mielestä taloyhtiön päätöksenteossa pitäisi kuunnella enemmän osakkaita ja asukkaita.

Tutkimustulosten mukaan kerran vuodessa pidettävä yhtiökokous ei ole riittävä paikka vaikuttaa taloyhtiön ja omaan asunto-osakkeeseen liittyviin asioihin. Asunto-osakeyhtiöt hallitsevat suurta osaa Suomen kansallisvarallisuudesta sekä monen ihmisen suurinta henkilökohtaista omaisuutta.

Kiinteistönomistajien oman järjestön Kiinteistöliiton hallituskyselyn tulokset julkaistiin huhtikuussa 2018, ja kyselyssä selvitettiin minkälaiset ihmiset hallinnoivat taloyhtiöitä. Vastaajia oli 4 023.

Fakta

Hallituksen tehtävät


 Toteuttaa yhtiökokouksen tekemät päätökset.

 Huolehtia yhtiön hallinnosta, kiinteistöstä ja rakennusten kunnossapidosta.

 Valita pätevä isännöintsijä ja huoltoyhtiö.

 Valvoa isännöitsijän ja huoltoyhtiön toimintaa.

 Varmistaa, että osakkaat ja asukkaat saavat riittävästi tietoa yhtiön asioista.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tanskalaislehti: Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli Sri Lankan pommi-iskussa – iskusta epäillään paikallista NTJ-islamistiryhmää

    2. 2

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    3. 3

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    4. 4

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    5. 5

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    6. 6

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    7. 7

      Pohjanmaalla sijaitsee vyöhyke, jolla suhtaudutaan nihkeästi ilmastotoimiin – Kartta näyttää oman äänestysalueesi tilanteen

    8. 8

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    9. 9

      Veera Papinoja koki Balilla matkailijan kauhunhetken: Mitä tehdä, kun äkillinen sairaus estää lentämisen?

    10. 10

      Suomalaisilla ja virolaisilla yrittäjillä on eroa kuin yöllä ja päivällä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

      Tilaajille
    3. 3

      Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

    4. 4

      Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

    5. 5

      Pekka Sauri aloitti Twitterissä ”ränttäämisen” ja katso: Jussi Halla-aho avasi edes hieman, mitä mieltä hän on vanhoista kirjoituksistaan

    6. 6

      Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

      Tilaajille
    7. 7

      Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

      Tilaajille
    8. 8

      Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

    9. 9

      Sri Lankan iskuista pidätetty 13 ihmistä, räjähdysten sarjassa kuolleiden määrä jo 290 – tämä iskuista tiedetään

    10. 10

      Dieselin­katkuinen tahra: Saksan auto­teollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    3. 3

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    4. 4

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    8. 8

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    9. 9

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää