Koti

Lähes satavuotiaan töölöläistalon kiviseinään puhkaistiin reiät parvekkeille, ja nyt näkymät ovat kuin suoraan Pariisista  

Hanna Jensenin unelmat täyttyivät, kun Helsingin kantakaupungista löytyi koti, johon oli tehty parveke. Tällaiset asunnot myydään yleensä nopeasti, ja kaupassa saattaa tehdä jopa voittoa.

Odottakaapa, että näette maisemat.

Hanna Jensen avaa olohuoneensa lasiset haitariovet. Ne johdattavat toiseen maailmaan, ulos minipuutarhaan. Kattonäkymä kuudennen kerroksen parvekkeelta on kuin Pariisissa.

Vajaaseen neljään neliöön mahtuu metallinen puutarhapöytä tuoleineen. Ruukuissa vihertää, Naksu-kissa nuuskii kivikaupungin ilmaa.

Jensen kertoo istuneensa parvekkeellaan jo kevättalvella toppatakissa ja ehtineensä istuttaa yrtit ennen naapureita.

Parveke on hänen haaveidensa täyttymys.

”Motivaatio parvekkeeseen on ollut niin suuri, että korkean paikan kammoni on hävinnyt.”


Kriteerit olivat tiukat, kun Jensen miehensä kanssa alkoi etsiä uutta, pienempää asuntoa tyttärien muutettua pois kotoa. Asunnossa piti olla eteläparveke, ja talon tuli olla vanha, rakennettu 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

Viime vuoden lopulla sellainen löytyi Etu-Töölöstä. Vuonna 1924 valmistuneen kerrostalon on suunnitellut ja rakennuttanut aikansa arvostetuimpiin rakennusmestareihin lukeutuva Heikki Kaartinen (1872–1947).

Onnea oli matkassa, sillä taloyhtiön kaikissa asunnoissa ei ole omaa parveketta. Ne on asennettu jälkikäteen yhteentoista huoneistoon osakkaiden omana muutostyönä. Ensimmäiset valmistuivat seitsemän vuotta sitten.

Viisi vuotta myöhemmin kaksi osakasta käynnisti vastaavan parvekeprojektin, jossa he hyödynsivät aiempia, hyväksi todettuja suunnitelmia.

Katso, miltä Hanna Jensenin parveke näyttää lintuperspektiivistä.



Vanhoissa arvotaloissa parvekkeet ovat enemmän poikkeus kuin sääntö. Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Erkki Heikkinen tietää asiakkaita, jotka ovat etsineet parvekkeellista asuntoa esimerkiksi Katajanokalta ja Kruununhaasta jopa kolme vuotta.

”Heille parveke on erittäin ­arvokas, usein kynnysehto koko asunnon ostamiselle. Parveke nostaa käytännössä aina asunnon hintaa.”

Vaan kuinka paljon? Sitä on hankala määritellä, koska neliöhintaan vaikuttaa moni tekijä. Tärkeimpiä niistä ovat sijainti sekä asunnon ja taloyhtiön kunto.

Parvekkeen koko ja ilmansuunta voivat niin ikään näkyä hinnassa, sanoo Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa. ”Kokemuksemme mukaan parveke nostaa asunnon hintaa Helsingissä keskimäärin 15 000–20 000 euroa.”

Aina omiaan ei saa takaisin, mutta joskus voi tehdä voittoa, jolloin parvekkeen rakentaminen on kannattava sijoitus. HS:n tietojen mukaan uuden parvekkeen rakentaminen maksaa 12 000–60 000 euroa.

Varmaa on ainakin se, että parveke lisää asunnon houkuttelevuutta ja helpottaa myyntiä.


Ihan hetkessä uutta parveketta ei saa. Jos parvekeprojekti alkaa nyt, päiväkahveja pääsee juomaan arviolta vuoden, ehkä kahden päästä. Suurin piirtein sen verran menee aikaa lupien saantiin, suunnitteluun, kilpailutukseen ja rakentamiseen.

Kaupungin byrokratiassa lupahakemusta voi vauhdittaa ennakkoneuvottelulla, kertoo Helsingin korjaus- ja muutosrakentamisesta vastaavan lupayksikön päällikkö Salla Mustonen.

”Se on avain tässä. Jos suunnittelija on meihin yhteydessä hyvissä ajoin ja asiat on käyty läpi ennen lupahakemuksen jättämistä, hakemuksen pitäisi mennä läpi muutamassa kuukaudessa.”


Ennen kuin lupa heltiää, hakemus menee vielä kaupunginmuseon syynättäväksi. Helsingin kantakaupungin vanhat talot asettavat rajoituksia muutoksille.

”Täytyy mennä rakennuksen ehdoilla. Jos rakennus on asemakaavassa suojeltu, muutokset ovat haastavia mutteivät mahdottomia.”

Esimerkiksi kadun puolella parvekkeet sotivat rakennuksen arvoja vastaan silloin, kun parvekkeet eivät ole tyypillisiä rakennuksen aikakaudelle.


”Jos taas kadun puolella on jo parvek­keita, myös vastaa­via uusia voi olla mahdol­lista rakentaa. Tämä on aina tapaus­kohtaista. Sisä­pihan puolella muutoksia on vapaam­paa tehdä.”

Toteutus­tapoja on erilaisia. Parvekkeet voidaan valaa paikalla vanhan­aikaiseen tyyliin tai nyky­aikaisesti nostaa tehdas­valmistettuina nosturilla.

Omasta sisäpihan parvekkeestaan nauttii myös taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtaja Leena Romppainen Helsingin Ullanlinnassa. Parvekkeet valmistuivat pari vuotta sitten viiteen asuntoon.

Romppainen päätti tarttua tilaisuuteen ikkuna- ja julkisivuremontin yhteydessä. Parvekkeen saaneet ottivat samalla kontolleen kaikki parvekkeista koituvat kulut ja kunnossapidon.

Remontti oli melko vaivaton, eikä kotoa tarvinnut muuttaa siksi aikaa evakkoon. Parveketta varten seinään puhkaistiin reikä ja olohuoneeseen asennettiin uusi lämpöpatteri. Siellä tehtiin myös maalaustöitä. Olohuone oli eristettynä kaikkiaan vain muutaman viikon. Muuten työt tehtiin ulkona.

Hintaa parvekkeelle tuli noin 15 000 euroa.

Romppainen muistuttaa muita parvekkeesta haaveilevia siitä, että osakkaat eivät saa työn osuudesta kotitalousvähennystä, jos taloyhtiö tekee urakkasopimuksen osakkaiden puolesta. Näin toimittiin hänen taloyhtiössään.

On valittava, haluaako verovähennyksiä vai helpon projektin.

”Mielestämme oli järkevää, että taloyhtiö teki yhden urakkasopimuksen eikä jokainen meistä omaansa. Vaikka olen juristi, en halunnut alkaa neuvotella sopimusta. Halusin, että joku muu hoitaa siihen liittyvät asiat puolestani.”

Kun urakkasopimus on yhteinen, myös remontin valvonta ja mahdolliset reklamaatiot hoituvat taloyhtiön kautta.

Vaikka parveke on pieni, se on tuonut iloa elämään, Romppainen sanoo.

”Siinä on kiva aamukahvia juoda ja illallakin istuskella. Parveke tuo myös valtavasti lisää valoa asuntoon. Kun olohuoneessa oli aiemmin vain ikkuna, nyt on pariovi. Kyllä se upea on.”




Lauttasaaressa kerrostalon rapistuneiden parvekkeiden tilalle rakennettiin uudet ja isommat

Mikään ei kestä ikuisesti, eivät edes parvekkeet.

Meneillään on parvekkeiden korjausbuumi. Julkisivuyhdistyksen teettämän markkinatutkimuksen mukaan suurin korjaustarve on 1960–1980-luvun kerrostaloissa, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Toni Pakkala. Hän toimii tutkijana Tampereen yliopistossa.

Tuona aikana rakennettujen talojen parvekkeet ovat jo tai lähestyvät hyvää vauhtia teknisen käyttöikänsä loppupäätä. Pakkalan mukaan parvekkeiden käyttöiän tavoite on 50 vuotta, mutta aina parvekkeet eivät niin kauan kestä.

Parvekkeiden kestoon vaikuttaa muun muassa rasitus, rakenteiden laatu ja vedeneristys, kuvailee Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta.

Katso kuvaa koskettamalla, kuinka suuri muutos lauttasaarelaisessa kerrostalossa tehtiin.



Suomessa on noin 1,3 miljoonaa parveketta, joista valta osa on rakennettu 1950-luvun jälkeen. Parvekkeiden määrä lähti jyrkkään nousuun kaupun­gistumisen ja kerrostalo­rakentamisen kasvun myötä 1960-luvulla.

”Pelkästään 1960-luvulla rakennetuissa taloissa on noin 170 000 ja 1970-luvulla rakennetuissa taloissa noin 285 000 parveketta”, Pakkala sanoo.

Hänen mukaansa betonin laadussa oli isoja puutteita varsinkin 1960- ja 1970-luvuilla. Se on ongelmallista, sillä parvekkeet ovat lähes täysin alttiina säälle ja siten kovan rasituksen kohteena.

Parvekkeita korjataan esimerkiksi laasti­paikkauksin, huolto­maalauksin ja hiekka­puhaltamalla. Parvekelasitukset, vedeneristys ja vedenohjausjärjestelyt vähentävät rasitusta.

Näillä parvekkeiden käyttöikää voidaan hieman pidentää, ennen kuin parvekkeet joudutaan kokonaan uusimaan.

Uusissa parvekkeissa käytetään aiempaa laadukkaampaa, säänkestävää betonia ja ruostumatonta terästä, joilla käyttöikää saadaan useiksi vuosikymmeniksi. Niin pitkää apua korjauksista ei ole.

Mutta milloin on järkevämpää korjata huonokuntoisia parvekkeita kuin rakentaa tilalle kokonaan uudet?

Tämä selviää kuntotutkimuksella. Kiinteistöliiton Virran mukaan usein ollaan jo myöhässä, kun parvekkeessa on näkyviä vaurioita. Tällaisia ovat esimerkiksi ruostunut rauta, lohkeileva betoni ja hilseilevä maalipinta.

Jos vauriot ovat edenneet pitkälle, korjailu ei todennäköisesti ole enää taloudellisesti järkevää. Korjaamisen hinta voi olla lähes sama kuin uusimisen, sanoo Consti Julkisivujen toimitusjohtaja Risto Kivi.

”Riippuu siitä, miten paljon on korjattavaa.”


HS:n keräämien tietojen mukaan vanhojen betoni­parvek­keiden perus­teellinen korjaus maksaa suurin piirtein 6 000–10 000 euroa ja uusinta 12 000–16 000 euroa.

Ympäristö­hallinnon yllä­pitämän Korjaus­tieto-sivuston mukaan käyttöiän tulisi olla vähintään 10 vuotta, jotta korjaus­toimet olisivat mielekkäitä.

Uusimalla parvekkeet voidaan myös niiden kokoa kasvattaa ja talon ilmettä nuorentaa.

Näin päätettiin toimia kerrostaloyhtiössä Lauttasaaren eteläkärjessä. Vuonna 1973 valmistunut ankea ”kummitustalo” kävi läpi hurjan muodonmuutoksen eikä sitä enää samaksi tunnista.

Aiemmin ruskean elementtitalon koko kadunpuoleinen julkisivu on nyt pelkkää lasitettua parveketta.

Kun remontti alkoi ja talo kuorrutettiin telineiden ja pressujen alle, ohikulkijat kerskailivat, että mörskä varmaan puretaan pois, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Martin Lindholm.


Toisin kävi. Remontin valmis­tuttua ihmiset ovat kävelleet talon ohi niska taaksepäin taivutettuna.

Seitsemännessä kerroksessa puheenjohtajan vaimo Nina Lindholm viittoo etelään. Siellä välkehtii Suomenlahti.

Asunnossa oli ennen piskuinen, noin neljän neliön betoniparveke. Se oli niin pieni, että Lindholmit käyttivät sitä lähinnä ulkovarastona. Kerran he joivat kahvit siellä.

”Kun istuin parvekkeella, näin pelkän korkean betonikaiteen. Ei se kivaa ollut. Nyt näen lasin läpi merelle”, Nina Lindholm kuvailee muutosta.

Vanhalle parvekkeelle mahtui juuri ja juuri pöytä ja kaksi tuolia. Uudella parvekkeella voi loikoilla kulmasohvalla ja syödä perheen kanssa ruokapöydän ääressä.

”Tämä on yksi lisähuone. Syömme täällä aamupalan, lounaan, iltapäiväkahvit, päivällisen ja iltapalan.”


Uudet parvekkeet ovat osa vajaan viiden miljoo­nan euron jätti­remonttia. Samalla uusittiin julki­sivu, katto, putket ja hissit. Loppu­lasku ei ole vielä tullut eikä rahoitus­vastike tiedossa.

”Tämä on kuitenkin yksi halutui­mpia tontteja Lautta­saaressa, ja iso parveke tuo oikeasti lisäarvoa asumiseen, joten kyllä tämä kannatti”, Martin Lindholm sanoo.

Ja tilaa parvekkeella todella on: kaikilla suurin piirtein yhtä paljon, niin pienissä yksiöissä kuin isoissa perhe­asunnoissa.

Kaksioissa parvekkeet ovat muita pienemmät, mutta yhdenvertaisuuden vuoksi hallitus ehdotti, että kaksioihin rakennetaan toiset parvekkeet sisä­pihan puolelle.

”Kaikki ovat kiitelleet.”




Kuka maksaa parvekkeiden kulut?

Parvekkeiden kulut ja kunnossapito jakautuvat osakkaiden kesken sen mukaan, millaisesta hankkeesta on kyse.

Jos uudet parvekkeet toteutetaan taloyhtiön olemassa olevien parvekkeiden korjauksen yhteydessä, tarvitaan yhtiö­kokouksen enemmistöpäätös ja enemmistökannatus osakkailta, joille rakennetaan parveke, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.

Uusien parvekkeiden rakennuskustannuksiin osallistuvat ainoastaan osakkaat, jotka saavat parvekkeen.

Kyse on uudistuksesta, joka hyödyttää vain näiden huoneistojen osakkaita nostamalla asunnon arvoa, Pynnönen perustelee.

Sekä olemassa olevien että uusien parvekkeiden kunnossapidon kustannuksiin osallistuvat kuitenkin kaikki osakkaat.

Jos taas osakkaat toteuttavat parvekkeen omana muutostyönään, osakkaat vastaavat itse kaikista kustannuksista ja kunnossapidosta. Tämä kannattaa kirjata yhtiöjärjestykseen eri­mielisyyksien ehkäisemiseksi.

Osakkaiden omiin parvekehankkeisiin riittää yhtiökokouksen enemmistöpäätös.

Kun taloyhtiö tekee periaatepäätöksen parvekkeista, lupa parvekkeen rakentamiseen on annettava kaikille halukkaille myös vastaisuudessa. Taloyhtiö ja rakennusvalvonta voivat kuitenkin asettaa parvekkeelle ehtoja.



Lue lisää taloyhtiöaiheiseia juttuja HS:n Taloyhtiöekstrasta.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Omakotitalon saa pääkaupunkiseudulla jopa alle 100 000 eurolla – tällainen on halvimpien talojen kunto

    2. 2

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    3. 3

      Katajanokalla on niin erityislaatuinen 355-neliöinen jugendasunto, ettei sen arvoa voi mitata rahassa

    4. 4

      Hovioikeus: Jaajo Linnonmaa ja Juha Perälä eivät loukanneet neliraitalenkkareita maahantuoneen yrittäjän kunniaa radion aamuohjelmassa

    5. 5

      Sodasta palannut isä osoitti Antti Aniaa aseella ja käski häipyä kotoa – Poikaa ei päästetty edes opiskelemaan, mutta nyt hänen keksintönsä soi sadoissa kirkoissa

    6. 6

      Sauli Niinistön viestintäpäällikkö vaihtuu, Katri Makkonen siirtyy takaisin Yleen

    7. 7

      Jalkapallokatsojia kaasuttanut turvallisuusyritys syyttää nyt Palloliiton antamia ohjeita

    8. 8

      Suomalaistutkimus: Suoliston bakteerikanta on yhteydessä vauvan temperamenttiin

    9. 9

      Kieli viestii voinnistasi: Nämä merkit kielessä kertovat stressistä, puutos­tiloista tai jopa suolisto­sairaudesta

      Tilaajille
    10. 10

      Vantaalaisen pientaloalueen lapset saavat kolme ilmaista ruokaa päivässä, koska Anneli Virtanen päätti toimia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies pakotettiin teloittamaan oma veljensä soramontulla Oulussa, syyttäjä vaatii myös veljensä ampujalle murhatuomiota

    2. 2

      Sielun veljien yli 30 vuotta vanhasta hitistä kiertää urbaanilegenda, jota on vaikea uskoa todeksi – kysyimme Ismo Alangolta, pitääkö tarina paikkansa

      Tilaajille
    3. 3

      ”Neljän liikkeen sääntö” auttaa treenaamaan vatsalihaksia tehokkaasti: Personal trainer laati ohjelman, joka vaikuttaa koko keskivartaloon

      Tilaajille
    4. 4

      Piraattipuolueen Petrus Pennasen Instagram-videolle päätynyt kissa nostatti some-myrskyn, samannäköinen eläin katosi aiemmin Fleminginkadulta

    5. 5

      Katajanokalla on niin erityislaatuinen 355-neliöinen jugendasunto, ettei sen arvoa voi mitata rahassa

    6. 6

      Helsingin poliisi julkaisi kuvan wc-tilasta osana epäillyn salakatselu­rikoksen tutkintaa, ratkaiseva vihje tuli alle tunnissa

    7. 7

      Ullanlinnan hulppeimmat merinäköalat myytiin lähes 25 miljoonalla eurolla

    8. 8

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    9. 9

      Pappi vihki homoparin, ja kirkko varoitti pappia – oikeus linjasi, ettei kirkolla ole oikeutta varoittaa homoparin vihkimisestä

    10. 10

      Seitsemän eduskuntaan pyrkinyttä käytti kampanjointiin yli 100 000 euroa – ulkopuolisen rahan osuus nousi edellisistä eduskuntavaaleista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    2. 2

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    3. 3

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    4. 4

      1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

      Tilaajille
    5. 5

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    6. 6

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    7. 7

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    8. 8

      MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

    9. 9

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    10. 10

      Raaka raiskaus vei viisi syytöntä teiniä vankilaan ja Trump vaati heille kuolemantuomiota – Nyt tarina on Netflixissä ja kaikkien pitäisi nähdä se

      Tilaajille
    11. Näytä lisää