Vaikka haravointi harmittaa, naapuria ei voi vaatia kaatamaan puita – asiantuntija neuvoo, miten lehtikasasta voi hyötyä

Syksyn kellastamat lehdet ovat ilo silmälle, mutta pientaloasukkaille ne aiheuttavat paljon työtä. Lisää haravoitavaa tulee naapurin ja kaupungin puista, kun tuuli lennättää lehtiä ympäriinsä.

Lehtiroskaa ei kuitenkaan saa heittää takaisin naapurin eikä kaupungin tontille – ei, vaikka hermot menisivät. Lentelevät lehdet eivät ole myöskään riittävä syy vaatia naapuria kaatamaan puitaan.

Isännöintiliiton lakiasiantuntijan Jenni Lauhianhttps://www.hs.fi/haku/?query=jenni+lauhian mukaan lehtien poistaminen pihalta kuuluu sille, kenen hallinnassa piha on: omakotitalossa siis omakotiasukkaalle itselleen ja rivi- ja paritaloyhtiössä yleensä osakkaalle. Sillä ei ole käytännössä väliä, kenen puusta lehdet ovat peräisin.

Mutta mitä puista putoileville lehdille voi oikein tehdä?

Pienet määrät lehtiä ja muuta puutarhajätettä voi panna biojäteastiaan, sanoo ympäristöasiantuntija Hanna Tukiainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=hanna+tukiainen Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Puutarhaliiton toimitusjohtajan Timo Taulavuorenhttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+taulavuoren mielestä lehtien heittäminen pois on kuitenkin tuhlausta, koska lehdet sisältävät arvokkaita ravinteita. Lehdistä pitäisi oikeastaan olla kiitollinen, sillä niistä on monenlaista hyötyä omalla pihalla.

Taulavuori suosittelee pystyttämään pihan nurkkaan lehtikompostin, jollaisen voi tehdä helposti itse esimerkiksi aitaverkosta. Komposteja kannattaa olla kaksi, jotta voi vuorovuosin täyttää yhtä ja tyhjentää toista.

Aitauksen on hyvä olla kooltaan vähintään metri kertaa metri, ja se täytetään kuin kermakakku risuista ja lehdistä. Sekaan sopii myös kasvimaalta tai pensaiden juurelta kaivettua luonnonmultaa.

”Mullassa on mikrobeja, jotka auttavat kompostia valmistumaan nopeammin. Valmista tulee parissa vuodessa, ja hoito on helppoa. Lehtiä ei tarvitse paljon käännellä eikä väännellä. Riittää, kun keväällä vähän nostelee, jotta sisältö saa happea”, Taulavuori sanoo.

Ruoantähteitä lehtikompostiin ei pidä heittää. Muuten pihalla saattaa olla pian buffet, jossa herkuttelevat rotat ja hiiret.

 

Ilmava lehtimaja on hyvä talvikoti siilille.

Toinen luonnonmukainen tapa hyödyntää lehtiä on levittää niitä pihapuiden ja -pensaiden juurille.

”Pikkuhiljaa lehdet maatuvat ja luovuttavat ravinteet maahan. Isompien lehtien läpi eivät edes rikkakasvit pääse kovin helposti, eli ne toimivat katteena ja suojaavat juuristoa pakkasilta”, Taulavuori kertoo.

Ilmavat lehtikasat ovat puolestaan hyviä piilopaikkoja siileille. Pihan piikikkäät yöeläjät kaivautuvat mielellään lehtimajan suojaan talvilepoon.

”Siilialueilla kannattaa rakentaa lehtimajoja. Risuista voi kasata esimerkiksi kehikon, joka täytetään lehdillä.”

 

Lehtisilppu lannoittaa nurmikkoa.

Jos lehtiä on vähän, ne voi silputa ja jättää lannoitteeksi nurmikolle. Isot tammen ja vaahteran lehdet ovat haastavampia, sillä niitä ei saa helposti pieniksi. Suuria lehtimattoja pihalle ei kannata jättää lojumaan, sillä siitä nurmikko kärsii.

Taulavuori on itse ajanut ruohonleikkurilla lehtikasojen yli ja näin silpunnut lehtiä pienemmiksi, jolloin ne myös kompostoituvat nopeammin.

”Mutta siinä on aika kova työ.”

Jos puutarhajätettä ei millään jaksa kompostoida ja sitä on paljon, lehdet ja risut voi viedä Sortti-asemille.

Asemia on Helsingin Kivikossa ja Konalassa, Espoon Ämmässuolla, Kirkkonummen Jorvaassa sekä Vantaan Ruskeasannassa. Kuormallisen puutarhajätettä saa kipata Sorttiin viidellä eurolla.

Biojätteen käsittelylaitoksessa Ämmässuolla puutarhajäte kompostoidaan ja siitä valmistetaan multaa.

Ellei omista peräkärryä, sellaisen saa vuokrattua esimerkiksi Sortti-asemilta. Kolmen tunnin vuokraus maksaa niin ikään viisi euroa. Lisäksi yksityisiltä yrityksiltä voi vuokrata jätelavoja vaikkapa yhdessä naapureiden kanssa.