Yhden vanhemman sijaisperhe

Vantaalaisella Outi Peltorannalla on ehtinyt olla jo kolmisenkymmentä sijoituslasta tai -nuorta. ”Lähdön hetkellä tuntuu, että sydämestä lähtee lapsen mukana pieni palanen.”

Julkaistu: , Päivitetty:

Puhelin soi juuri, kun Outi Peltoranta, 34, oli kiertelemässä kierrätyskeskuksessa. Lastensuojelun vastaanottoperhe yksiköstä tarjottiin hänelle sijoitukseen murrosikäisiä sisaruksia. Ottaisiko hän?

”Nuorten kohdalla neuvottelen aina oman poikani kanssa ensin, mutta vauvoista saatan sanoa heti ’tervetuloa’.”

Vuoroviikoin äitinsä luona asuva Sisu Peltoranta, 13, vastasi myöntävästi. Hän halusi antaa huoneensa kahdelle nuorelle, ja muutti itse olohuoneeseen.

”Ajattelin mitä teen, eihän täällä ole sänkyjä. Löysin To­ri.fistä kerrossängyn, vein vauvan hoitoon ja lähdin hakemaan sänkyä parin tunnin ajomatkan päästä”, kertoo Peltoranta.

Lopulta vain toinen sisaruksista muutti Peltorannan luo. Nyt hänen luonaan asuu nuoren lisäksi sijoitettu vauva. Peltoranta toimii lyhytaikaisesti sijoitettujen lasten vastaanottoperheenä, yksin. Se on hänen päätyönsä.

 

”Teini kysyi kerran, miksi vauvan kanssa pitää ulkoilla noin paljon.”

Sijoitettuja lapsia on vuosien varrella asunut hänen luonaan kolmisenkymmentä. ”En ole pitkään aikaan enää pitänyt lukua.”

Kun Peltorannan poika ja miesystävä ovat paikalla, on 64 neliön kolmion jokainen huone täynnä.

”Silloin neliöt ovat tehokkaasti käytössä.”

Toisinaan Peltoranta tarvitsee omaa rauhaa ja yksinoloa. Kun sijoitettu nuori ja Peltorannan poika olivat kesälomalla kotona, hän saattoi viettää useita tunteja päivässä vauvan kanssa ulkona, koska kaipasi omaa tilaa.

”Teini kysyi kerran, miksi vauvan kanssa pitää ulkoilla noin paljon.”


Outi Peltoranta muuttaa usein, ja nykyinen Vantaan-koti on hänen viides omistusasuntonsa. Hän muutti siihen erottuaan lapsensa isästä pari vuotta sitten. Heti hän ei ole muuttamassa pois, ellei sitten asuntovaunuun.

”Kun kerroin sosiaalityöntekijöille matkailuautohaaveesta, he sanoivat, että sitten saat hankkia kyllä toisen työn.”

Muita töitä Peltoranta ajattelee toisinaan, varsinkin silloin, kun on raskasta. Aina ajoittain tulee hetkiä, jolloin vauvojen hoitaminen tuntuu liian sitovalta.

”Vitsailen aina, että menisin kukkakauppaan töihin, enkä poistuisi takahuoneesta minnekään. Sitoisin yksin hiljaisuudessa kukkakimppuja, ja joku muu saisi hoitaa asiakaspalvelun.”

Vakavasti ottaen Peltoranta on kyllä ajatellut muita töitä, sitten kun parhaillaan hänen luokseen sijoitetut lapset muuttavat pois. Se hetki voi koittaa pian, tai vuoden päästä. Koskaan ei tiedä, kuinka pitkään lapsi Peltorannan luona viipyy.


Nykyisen asuntonsa Peltoranta löysi erikoisella tavalla.

”Laitoin lappuja kiinnostavien kerrostalojen alaoviin ja löysin halvalla tämän lähes alkuperäiskunnossa olleen kodin 50-luvun talosta.”

Peltoranta iloitsi siitä, ettei asuntoa oltu pilattu remonteilla. Kylpyhuone oli pakko uusia, mutta muuten hän halusi säilyttää mahdollisimman paljon alkuperäistä. Myös keittiö remontoitiin, mutta alkuperäiset yläkaapit jätettiin.

”Tykkään, että väliovet ovat alkuperäiset. Kahvat vähän repsottavat, mutta en ole niihinkään koskenut, koska tykkään vanhoista yksityiskohdista.”

Huonekalut ja kaiken muunkin Peltoranta pyrkii hankkimaan käytettynä.

”Tykästyin aikanaan pinnatuoleihin, liinavaatekaappeihin ja Lundiaan ennen kuin niitä alkoi näkyä sisustuksessa laajemmin. Olen ostanut liinavaatekaappini muutamalla kympillä ja pinnatuolini muutamilla euroilla yli kymmenen vuotta sitten.”

Sisustus muuttuu yleensä vain, kun jo olemassa olevat tavarat vaihtavat paikkaa. Huonekalut on valikoitu sen mukaan, että ne käyvät eri huoneisiin ja tarkoituksiin. Esimerkiksi olohuoneessa sohvan tilalla on laveri.


Kodin sisustus on minimalistinen.

Lundian kirjahyllyssä on vain muutama esine, kirjojakin vain kolme. Yksi niistä on Marie Kondon Konmari, ja siitäkin Peltoranta voisi luopua.

Instagram-tilillään Peltoranta jakaa järjestämisvinkkejä, ja välillä hän kuulee itsestään puhuttavan Konmari-sanansaattajana, vaikkei hän olisi viitannut kyseiseen metodiin mitenkään.

”Kirjoitin blogissani tavaroiden vähentämisestä ja annoin karsimisvinkkejä jo pari vuotta ennen Konmari-villitystä.”

Kun Peltoranta puhuu Instagram-tilillään järjestämisestä tai näyttää kaappiensa sisältöä, viestejä alkaa kilahdella. Joku saattaa lähettää kuvan varastoksi muuttuneesta makuuhuoneesta ja kysyä neuvoa. Silloin Peltorannan tekisi mieli kysyä, missä henkilö asuu.

”Olen sanonut, että voisin perustaa aivan uudenlaisen avaimet käteen -palvelun; asiakas lähtisi kotoa pois siksi aikaa, kun järjestän asunnon kuntoon.”



Oman kotinsa irtaimiston Peltoranta kävi ensimmäisen kerran perusteellisesti läpi viisitoista vuotta sitten.

Sen jälkeen hän on karsinut tasaisin väliajoin. Peltorannan omistama tavaramäärä on hyvin pieni verrattuna keskivertosuomalaiseen.

”Koko ajan muutun kriittisemmäksi sen puolesta, mitä haluan säästää.”

Peltoranta kertoo, että sijoitetut nuoret usein imevät vaikutteita hänen elämäntavastaan ja kodistaan.

”Kyllä meiltä on muuttanut itsenäisesti asumaan nuori, joka ei tahtonut turhaa tavaraa omaan tulevaan kotiinsa.”


Peltorannalla on aina meneillään jokin projekti. Isänsä kanssa hän ostaa huonokuntoisia asuntoja, joita he remontoivat ekologisesti mahdollisimman paljon vanhaa säästäen ja kunnostaen.

Asuntojen myynneistä tulleet voitot ovat antaneet taloudellista liikkumavaraa.

Sijaisvanhempana työjaksojen väliin voi tulla tyhjiä kuukausia eikä silloin saa työttömyyskorvausta.

Yhtenä vuotena Peltoranta oli peräti seitsemän kuukautta työttömänä. Nyt yksin sijaisäitinä toimiessa hän jopa kaipaa tyhjiä kuukausia.

”Puskuriraha auttaa siinä, että jos on rankkaa ja kaipaa työstä taukoa, sitä voi ottaa. Haluan myös miettiä omaa jaksamista. En tahdo tilanteeseen, että väsyneenä ottaisin lapsen sijoitukseen vain sen takia, että on pakko saada rahaa.”

 

”Teineille on tärkeintä antaa katto pään päälle, ruokaa ja rajoja.”

Peltoranta tiesi haluavansa sijaisvanhemmaksi jo ennen poikansa syntymää luettuaan jutun vastaanottoperheistä. Sijaisvanhempana hän on toiminut jo seitsemän vuotta, yksin pian pari vuotta.

Peltorannalle nuoret on usein sijoitettu vanhemmista johtuvista syistä ja monesti myös nuoren omasta aloitteesta. Nuoret ovatkin olleet yhteistyökykyisiä ja ymmärtäneet talon tavat.

”Ei tarvitse lukita kaappeja ja miettiä, että lähtevätkö kaikki tavarat kävelemään, jos itse on pois. Teineille on tärkeintä antaa katto pään päälle, ruokaa ja rajoja.”

Peltoranta on nuorille läsnä ja kuuntelee. Läsnäolo ei kuitenkaan tarkoita, että hänen täytyisi olla kotona koko ajan.


Hyvästien jättäminen on toisinaan vaikeaa, varsinkin kun kyseessä on vauva, jonka kasvua on seurannut synnytyslaitokselta taaperoksi, nähnyt ensimmäiset hymyt ja taistellut läpi yövalvomiset.

Peltoranta tietää lasten muuttaessa, että he eivät tule jäädäkseen.

”Asennoituminen asiaan auttaa. Lähdön hetkellä kyyneleet virtaavat vuolaasti, ja joka kerta tuntuu, että sydämestä lähtee lapsen mukana pieni palanen.”

Peltoranta kokee antoisaksi sen, että voi elää omien arvojensa mukaista arkea ja tehdä töitä samalla.

Kotona työskentelyssä on hyvät puolensa.

”Voin lähteä vauvan kanssa päiväksi metsään tai kesällä maata hiekkarannalla. Voin nukkua päiväunet kesken työpäivän tai viettää työviikon kaverin mökillä.”


Yksin sijaisvanhempana toimimisessa on puolensa. Päätöksistä ja niiden seurauksista saa vastata yksin, ja se sopii Peltorannalle.

Mutta kun on yksin, myös lapset pitää hoitaa yksin.

”Kukaan ei tule töistä kotiin ja ota vauvaa syliin tai hoida vauvaa sen aikaa, että pääsisin yksin iltalenkille tuulettumaan. Teen kaiken yksin ja minun on pärjättävä.”

Omaa aikaa ei arjessa ole, ellei sitä järjestä.

”Tässä työssä parasta ja pahinta on se, että sitä tehdään kotona 24/7.”


Sijaisperheitä tarvitaan, ja mieluusti erilaisia

Sijaisvanhemmista on jatkuva pula.

Näin vahvistaa Anu Lehtosaari, perhehoidon asiantuntija Perhehoitoliitto ry:stä.

Aina sijaisperheiden joukosta ei yksinkertaisesti ole löytynyt perhettä, johon lapsi olisi voitu sijoittaa kiireellisessä tilanteessa. Valinnanvaraa ei juuri ole, eikä ole olemassa jonoa, josta vain valitaan seuraavana vuorossa oleva perhe.

”Tilanne pyritään aina arvioimaan tapauskohtaisesti. Lapsi sijoitetaan aina sellaiseen perheeseen, joka parhaalla mahdollisella tavalla pystyy vastaamaan lapsen tarpeisiin.”

 

”Myös sateenkaariperheet voivat toimia sijaisperheinä.”

Sijaisperheitä siis tarvitaan, ja mielellään erilaisia.

Suomessa ei tilastoida, millaisia sijaisperheiden kokoonpanot ovat, mutta edelleen perusmallina on kaksi vanhempaa, joilla on kenties biologisia lapsia.

”Erilaisia perheitä tarvitaan, koska lapsetkin ovat erilaisia. Myös sateenkaariperheet voivat toimia sijaisperheinä.”

Yksin sijaisvanhempana toimiminen on harvinaisempaa, mutta heitäkin on. Siihen voi olla syynä elämänkriisi.

”Esimerkiksi avioeron jälkeen voi jatkaa sijaisperheenä, jos siihen on edelleen valmiudet. Myös uusperheet voivat hyvin toimia sijaisperheenä.”

 

Sijaisvanhempien taustat tarkistetaan.

Laissa ei määrätä, minkä ikäinen sijaisvanhemman pitää olla.

”Jos haetaan pitkäaikaista sijaisperhettä, lapsen olisi hyvä sopia ikänsä puolesta vanhemman biologiseksi lapseksi. Sijaisvanhemman on tärkeä toimia lapsen sijaisvanhempana niin kauan kuin lapsi tarvitsee eli tarvittaessa aikuisuuteen saakka.”

Rikostausta tarkistetaan ennen sijaisvanhemmaksi ryhtymistä, ja samalla varmistetaan, ettei henkilöllä ole esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmia tai akuuttia huolta omien lasten kanssa.

Lehtosaari ajattelee, että sijaisvanhemmuus vaatii joustavuutta, avarakatseisuutta, keskustelutaitoa ja kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Vanhempana pitää olla myös aikaa pysähtyä.

”Lapsi on jäänyt aikuisen ajasta paitsi, ja sijaisperheessä pyritään korjaamaan sitä. Lapsi tarvitsee myös hoivaa ja korjaavia kokemuksia, jotka tulevat ihan tavallisista arjen asioista.”

Lehtosaari muistuttaa, ettei sijaisvanhemmuus ole samanlaista vanhemmuutta kuin oman lapsen vanhemmuus: ”Siinä ei ole samanlaista päätösvaltaa.”

Ei ole myöskään olemassa sääntöä siitä, millainen koti sijaisperheellä tulisi olla. Vauva ei omaa huonetta tarvitse, mutta murrosikäisen kohdalla tilanne on eri. Oma huone ei aina ole välttämätön, mutta nuorella täytyy olla omaa tilaa.

Tärkeää on, että koti on turvallinen ja tilanne perheessä olisi vakaa.

Miten sijaisvanhempia sitten saataisiin lisää?

”Sijaisvanhemmuudesta olisi tärkeää puhua julkisessa keskustelussa ja tiedotusvälineissä”, Lehtosaari sanoo.

Hänen mielestään keskusteluissa kannattaisi tuoda rehellisesti esiin sijaisvanhemmuuden niin hyviä kuin huonoja puolia.

”Sijaisvanhemmuus on parhaimmillaan elämää rikastuttava kokemus, ja se antaa mahdollisuuden elää hieman erilaista lapsiperhe-elämää, tai sitten ihan tavallista, sekin on mahdollista.”

Lehtosaari muistuttaa, että työ saattaa olla myös hirvittävän raskasta, ja sitä tehdessä joutuu kohtaamaan asioita, joita ei ole voinut kuvitellakaan.

”Vanhemmille itselle sijaisvanhemmuus on kasvutarina. Uuden asian edessä voi kasvaa aikuisena.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Sinustako sijaisvanhempi?


 Vuonna 2018 oli kodin ulkopuolella sijoitettuna 18 544 lasta ja nuorta. Huostaan otettuja heistä oli 10 861 ja kiireellisesti sijoitettuja 4 390 lasta (sama lapsi voi sisältyä sekä kiireellisiin sijoituksiin että huostassa olleiden lukumääriin).

 Kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista oli 7 721 saanut sijaisperheen. Viimeisimmän sijoituspaikan mukaan tilastoiduista lapsista ja nuorista 42 prosenttia (7 521) oli perhehoidossa.

 Sijaisvanhemmuudesta saa lisätietoa osoitteesta: Sijaisvanhemmuus.fi ja Perhehoitoliitto.fi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    3. 3

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    4. 4

      Massiivisesta Triplasta jopa kolmannes on varattu ravintoloille, joita on 60 – testasimme mielenkiintoisimmat

    5. 5

      Testissä kymmenen tuhtia amaroneviiniä – Kärkeen kiilasi yksi halvimmista

      Tilaajille
    6. 6

      Monet suomalaislapset syövät liikaa nitriittiä: ”Jos lapset itse saisivat valita, makkararuokia olisi enemmän”

    7. 7

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    8. 8

      BBC: Britannian Hongkongin-konsulaatin työntekijä kertoo joutuneensa Kiinan kiduttamaksi – lyötiin ja valvotettiin kansallishymnin laulamisella

    9. 9

      Koirat tappoivat raskaana olleen naisen Ranskassa

    10. 10

      Komissio: Suomi uhkaa rikkoa Euroopan taloussääntöjä ensi vuonna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Helpoimmat uuniruoat syntyvät lähes itsestään – Näin valmistat ”yhden pellin ihmeen”

    3. 3

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    4. 4

      BBC väittää Puolankaa ”kuolevaksi kaupungiksi”, mutta Suomessa on yksi kunta, joka kutistuu vielä nopeammin

    5. 5

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    6. 6

      Tutkimus: Vääränlaiset suolisto­bakteerit ja viina ovat vaarallinen yhdistelmä

    7. 7

      Piraattipuolueen rivit rakoilevat: puheenjohtaja haluaa lakkauttaa puolueen ja liittää sen toiseen

    8. 8

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    9. 9

      Kristiina Sandberg vapautui vankilasta mutta törmäsi digitaaliseen muuriin: ”Tuli sellainen olo, että ei tästä mitään tule”

    10. 10

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    11. Näytä lisää