
Kuva Espoon Suurpellossa sijaitsevan kerrostalon parvekkeelta on toissa talvelta, mutta sama ongelma toistui menneenä talvena, kertoo kuvan ottanut Helsingin Sanomien lukija.

Kolmannessa kuvassa (alempana jutussa) parvekerakenteiden ja -lasien välissä ammottaa aukko.
Kuinka tiivis parvekelasituksen pitää olla? Saako lunta ja vettä tulla sisään? Näitä kysymyksiä on ratkottu espoolaisessa kerrostalossa.
Kerrostalon asukas kertoo reklamoineensa asunnon myyjää eli Asuntosäätiötä vuotavista parvekelaseista ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten.
Lokakuussa 2017 valmistuneen talon on rakentanut Hausia ja parvekelasit on toimittanut Riikku Group. Riikku on Suomen johtavia parvekekokonaisuuksien projektitoimittajia ja asentajia.
Riikun verkkosivuilla olevan mainostekstin perusteella parvekelaseista saa toisenlaisen kuvan kuin asukkaan kertomasta. Parvekelaseja mainostetaan muun muassa näin:
Verkkosivuilla kerrotaan myös, että lasituksen ansiosta parveke pysyy puhtaampana ja viihtyisämpänä ja siellä voi nauttia vaikka aamukahvit tuulelta ja viimalta suojassa.”Lasitettu parveke mahdollistaa parvekkeesi käytön ympäri vuoden. Lasitus suojaa tehokkaasti parvekettasi lehdiltä, siitepölyltä, kosteudelta, tuulelta ja melulta.”
Riikku Groupin toimitusjohtaja Matias Parviainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=matias+parviainen ei halua kommentoida asiaa puhelimitse Helsingin Sanomille.
”Tiedän, että siellä on käynyt paikan päällä parhaita parvekeasiantuntijoita tekemässä selvitystä ja korjauksia. Eiköhän luoteta heidän ammattitaitoon arvioida ja hoitaa asia”, hän kirjoittaa sähköpostitse.
Parviainen jättää vastaamatta kysymyksiin muun muassa sitä, miten on mahdollista, että lumi ja vesisade pääsevät lasitetulle parvekkeelle ja mitä asiakas voi parvekelaseilta odottaa.

Asukkaan tekemien valitusten jälkeen parvekelaseja on yritetty tiivistää kumilistoilla. Hänen mukaansa listat ovat pienentäneet ongelmaa hieman, mutta ne eivät ole poistaneet sitä kokonaan: lunta ja vettä pääsee yhä parvekkeelle.
Asukas on toivonut, että kaksi reunimmaista parvekelasia vaihdettaisiin leveämpiin malleihin, mutta tähän ei ole suostuttu. Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=esa+kankainen perustelee tätä sillä, että parvekkeen pitää päästä tuulettumaan.
”Parvekelasitusta ei saa tehdä täysin tiiviiksi. Parveketoimittajalta olemme saaneet tiedon, että kiinteän ja aukeavan lasin välissä pitää olla raot. Parvekelasitus ei saa estää takana olevan seinän, ikkunarakenteiden ja muiden tuulettumista.”
Asukas sanoo ymmärtävänsä muutaman millin raot, mutta sentin raot eivät hänestä ole enää hyväksyttäviä.
Kankainen vetoaa kohteen myyntiasiakirjoihin, joissa lukee, että parvekelasitus ei ole täysin vedenpitävä vaan se voi päästää läpi vettä ja lunta vähäisissä määrin.
Hän tosin myöntää, että asukkaan ottamissa kuvissa lunta on enemmän kuin vähäisissä määrin. ”Tekemisessä on tapahtunut selkeä virhe, ja se on korjattu. Kuvan mukaista tilannetta ei pitäisi enää päästä syntymään.”
Asukas on kuitenkin sitä mieltä, ettei virhettä ole korjattu.
Parvekekaiteeseen on esimerkiksi asennettu suojapelti, jonka tarkoituksena on kaataa sadevesi ulospäin eikä parvekkeelle. Suojapelti ei ole toiminut niin kuin sen kuuluisi.
”Sitä selvitellään, mutta se on sovittu korjattavaksi”, Kankainen sanoo.
Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontainsinöörin Jari Hännikäisen mukaan kuluttajat saavat parvekelasien markkinoinnista helposti väärän käsityksen, että parvekelasit olisivat täysin tiiviitä.
Jos parvekkeesta tehdään ilmatiivis, ilma ei pääse vaihtumaan eikä esimerkiksi parvekeikkunan karmissa tai seinässä oleva korvausilmaventtiili toimi oikein.
”Parvekelasittajien ei tule yrittää myydä eikä markkinoida parveketta sisätilana. Parveke on ulkotila. Ihmiset kantavat sohvia parvekkeelle ja pettyvät, kun viistosade ja tuiskulumi pääsevät sinne.”
Hännikäisen mukaan parvekelasien ensisijainen tarkoitus on suojata julkisivua ja parvekerakennetta, ei tehdä parvekkeesta olohuoneen jatketta.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvontaan parvekelaseja koskevia yhteydenottoja tulee vähänlaisesti, muutamia kymmeniä vuodessa, kertoo johtava asiantuntija Raija Marttalahttps://www.hs.fi/haku/?query=raija+marttala.
Tänä vuonna yhteydenottoja on ollut viime vuotta enemmän.
Lisätty 8.11. klo 12:15 Jari Hännikäisen kommentit.
- Asuminen Seuraa
- Rakentaminen Seuraa
- Sami Takala Seuraa
Kommentit