Koti

Taloja tehdään osmankäämistä, savesta ja oljista, jotta rakentamisen päästöt vähenisivät

Rakentamisen tulevaisuutta voi olla paluu luonnonmateriaalien käyttöön modernein keinoin. Näin hiilijalanjälki pienenisi.

Hiilipihi rakentaminen muuttaa suhtautumista rakennusmateriaaleihin. Kun hiilijalanjälki ratkaisee, voi uusiutuva ja luonnonmukainen materiaali syrjäyttää teollisesti valmistetun energiatehokkuudeltaan paremman tuotteen.

Myös vaatimus hyvästä sisäilmasta suosii luonnonmateriaaleja. Puutaloon ei ehkä haluta muoveja, liimoja, kipsilevyjä ja mineraalivilloja.

Luonnonmateriaaleja opinnäytetyössään tutkineen Juhani Lehtisalon mukaan luonnonmateriaalien hyödyntäminen rakennustuotteissa parantaisi sisäilman laatua, sillä esimerkiksi pellavaöljymaalista, savirappauksesta ja paperitapetista ei tule haitallisia päästöjä sisäilmaan. Valmistukseen ei vaadita valtavasti energiaa, ja lopputuloksena on luonnollisesti maatuvaa jätettä.

Tampereen rakennusfysiikka­seminaarissa puhuneen saksalaisprofessorin Hartwig Künzelin mukaan luonnonmateriaaleja tulisi käyttää huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä tehdään. Saksa on luonnonmateriaalien käytössä Suomea edellä, ja isoilla markkinoilla riittää kysyntää erilaisille vaihtoehtoisille tuotteille.

Künzel sanoo, että suomalaisestakin järvimaisemasta tuttu osmankäämi on yksi varteenotettava vaihtoehto tulevaisuuden rakennusmateriaaliksi. Siitä valmistetuilla levyillä voisi korvata esimerkiksi puulevyjä.

”Osmankäämin rakenne on sienimäinen, ja siksi se on eristyskykyinen. Kasvi ei myöskään kasvata hometta niin herkästi kuin moni muu materiaali. Myös hampulla on jonkin verran eristyskapasiteettia, ja sitä voisi käyttää rakennusmateriaaleissa täytteenä.”

Osmankäämistä tehty rakennuslevy on kevyt, jäykkä, lämpöä eristävä, kosteutta kestävä, huonosti palava ja akustisesti toimiva, ja lisäksi se kasvaa neljä kertaa no­peammin kuin puu.

Käytön jarru on lähinnä se, että tuotteen takana ei ole samanlaisia intressiryhmiä kuin puurakentamisessa.

”Tähän asti olemme keskittyneet alentamaan rakennuksen käytön aikaisia hiilidioksidipäästöjä ja onnistuneetkin aika hyvin. Kun hiilijalanjälkeä halutaan alas, meidän täytyy alkaa katsoa myös rakentamisen aikaisia hiilidioksidipäästöjä”, Künzel sanoo.

Uusiutuvat materiaalit sitovat hiilidioksidia kasvaessaan, ja sen jälkeen hiilidioksidi pysyy pitkään sitoutuneena rakenteissa.


Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professorin Juha Vinhan mielestä vähän ilmastoa kuormittavilla materiaaleilla rakennetun talon ei tarvitsisi olla yhtä energiatehokas kuin muiden.

Ympäristöministeriöltä on tullut uusi laskentamenetelmä, jolla hiilijalanjälkivaikutus voidaan laskea. Siitä nähdään, kompensoiko matalampi hiilijalanjälki korkeamman energiankulutuk­sen.

Luonnonmateriaalien käytöstä on erittäin pitkä kokemus. Niillä on kuitenkin myös heikkoutensa, joiden vuoksi niistä on luovuttu. Niitä pidetään usein lyhytikäisinä, helposti homehtuvina ja tuhohyönteisiä houkuttelevina.

Tähän voidaan vaikuttaa hyvällä suunnittelulla. Myös luonnonmateriaaleista tehtävien rakenteiden tulee täyttää rakennusfysiikan vaatimukset, mikä Vinhan mielestä edellyttää rakenteiden tutkimista ja kehittämistä.

”Jotta uusiutuvien rakennusmateriaalien käyttöä voidaan lisätä, pitää kosteudenhallintaan kiinnittää nykyistäkin enemmän huomiota kaikissa rakentamisen vaiheissa.”

Vinhan mukaan ulkopintaa vasten olevilla ja maata vasten olevilla pinnoilla täytyy hyväksyä homeen kasvu, mutta ei rakenteen sisällä.

Yksiaineisten seinien, kuten hirsiseinien, vahvuutena pidetään hengittävyyttä. Niissä ei ole vesihöyryä sulkevaa kerrosta, kuten höyrysulkumuovia. Hengittävyys tarkoittaa materiaalin kykyä sitoa itseensä kosteutta ja luovuttaa sitä pois.

Yksiaineisen rakenteen etu on myös siinä, että mahdollinen kosteusvaurio näkyy heti toisin kuin kerroksellisissa rakenteissa, joissa vaurio voi olla pitkään piilossa.

Hirsiseinästäkin saa kuitenkin riskirakenteen, jos sisäpintaan laitetaan läm­möneriste ja sokkeli tehdään liian matalaksi, Vinha muistuttaa.

Luonnonmateriaaleista valmistettavien rakennusten arkkitehtuuri voi olla hyvin moderni. Siksi esimerkiksi hirsi on lisännyt suosiotaan.

Trä Kronor -yhtiö on lähtenyt etsimään teollisia ratkaisuja, joilla tehdä tavallisten ihmisten tavoitettavissa olevia terveellisiä taloja. Hyvä esimerkki tästä on Tuusulan asuntomessuille valmistuva Trä Kronorin 12 asunnon kohde. Sen puurunkona on Virossa valmistetut Massiv-Holz-Mauer-puuelementit, jotka liitetään toisiinsa alumiininauloilla. Elementeissä on uritus, mikä parantaa lämmöneristystä.

Turvetta käytetään eristeenä ala- ja yläpohjissa. Lampaanvillalla puolestaan tilkitään ikkunoiden ja ovien pielet. Savea käytetään laastina. Kylpyhuoneiden seinät ovat kahitiiltä. Muovia, liimoja ja kipsilevyjä ei käytetä.

Taloissa on luonnonkiviperustus, tuulettuva alapohja sekä painovoimainen ilmanvaihto, sillä arkkitehti Pekka Saatsi on nähnyt sen itsestään selvänä osana luonnonmukaista rakentamista.

Myös olkitaloissa haetaan modernia arkkitehtuuria. ”Ajatus siitä, että rakentamisessa mentäisiin ajassa taaksepäin, on absurdi”, sanoo arkkitehti Kati Juola-Alanen Natural Building Companysta. Yhtiö on Billnäsissä kehittänyt massiiviolkirakenteita.

Liettuassa valmistettavien olkielementtien U-arvot ovat niin hyvät, että niille on saatu passiivitalosertifikaatti. Elementit toimivat sekä kantavana rakenteena että eristeenä. Elementtien sisäpintoihin tulee kolmikerroksinen savirappaus ja ulkopuolelle tuulensuojaksi Tyvek-kangas ja puukuitulevy.


Suomeen on rakennettu jo kymmenkunta omakotitaloa näillä olkielementeillä. Juola-Alasen mukaan Suomessa tuotettu olkimäärä riittäisi kaikkien rakennusten rakentamiseen.

”Jos yritämme kehittää vaihtoehtoja betonirakentamiselle, on meidän kehitettävä muutakin kuin puurakentamista tai ajamme itsemme seuraavaan ekokatastrofiin liiallisilla metsähakkuilla”, hän sanoo.

Olki koostuu pitkälti samoista ainesosista kuin puukin. Tiiviisti pakatussa olkirakenteessa on noin 3–4 prosenttia ilmaa, mikä lisää materiaalin lämpöarvoa.

Purua syntyy sivutuotteena sahoilta ja höyläämöiltä. Purun käyttö osana puurakentamisen edistämistä kiinnostaa ympäristöministeriötä nyt niin paljon, että se on rahoittanut Vinhan vetämän tutkimuksen, jossa tutkitaan, voisiko purueriste tehdä paluun alhaisen hiilijalanjälkensä vuoksi.

”Purueristeillä on iso kosteuskapasiteetti, ja ne ovat toimineet hyvin. Ne jäivät kuitenkin pois käytöstä huonon lämmöneristyskyvyn vuoksi”, Vinha kertoo.


Vinhan mielestä purueriste voisi toimia yhdessä muun hirsirakenteen kanssa parantaen talon erityskykyä ja muodostaen samalla kosteusteknisesti tasa-aineisesti käyttäytyvän rakenteen.

Käytetty sahanpuru voidaan levittää maahan maatumaan.

Norjalaisella Huntonilla on myynnissä sekä puhallettavaa puukuitueristettä että puukuidusta tehtyjä eristelevyjä. Tehdas on vain vuoden ikäinen, ja päämarkkina on Saksa, jossa purua on käytetty jo pitkään eristeenä. Suomessa muun muassa Honkarakenne on ottanut nämä tuotteet käyttöönsä.

Puukuitueristeestä runsas puolet tulee tukin uloimmasta osasta, jota on hankala käyttää mihinkään muuhun. Toinen puoli on sahalla syntynyttä sahanpurua. Huntonin eristelevyssä 6 prosenttia tuotteesta on sidosaineita ja 6 prosenttia palonestoaineita, sillä puun lahon- ja palonkesto on muuten huono. Sidosaineiden ansiosta tuote on painumaton.

Vinhan mielestä luonnonmukaisempaa olisi kuitenkin käyttää ylijäämänä syntyvää kotimaista purua sellaisenaan.

Purun painumiseen on hänen mukaansa ratkaisuja, joilla purua voidaan lisätä seinään ja jopa hankaliin paikkoihin, kuten ikkunoiden alle.

Perinteisenä myydyt rakennusmateriaalitkaan eivät ole aina puhtaita luonnontuotteita, vaan niihin on voitu lisätä esimerkiksi booria palonsuoja-aineeksi ja muovikuitua sidosaineeksi. Jopa Huntonin puukuitueristelevyissä käytetään sideaineena muovikuitua.

Monien puutuotteiden valmistuksessa käytetään muovia, liimaa sekä palonsuoja-aineita. Clt-levyissä käytetään polyuretaaniliimoja, vanereissa fenoli- ja formaldehydi-liimoja sekä liimapuissa monia liimayhdisteitä.

Näille muoviliimoille on kuitenkin kehitteillä biopohjaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi selluteollisuuden sivuvirrasta tuotettavalla reaktiivisella ligniinillä voidaan korvata useissa puuliimoissa oleva myrkyllinen fenoli.

Tausta: Savi sopii yhteen puun kanssa

Saksassa on yli miljoona savesta tehtyä rakennusta. Suomessa saven käyttö on vähäistä, koska saviseinä eristää huonosti lämpöä. Savi sopii yhteen puurakenteiden kanssa, sillä se sitoo hyvin vettä ja on hapanta, minkä ansiosta se suojaa ympärillään olevaa puuta lahottajasieniltä. Puhdasta savea lämpöä eristävämpää ja kevyempää on kevytsavi, joka koostuu savesta ja korsista. Kevytsavesta muotoillaan yleensä harkkoja, jotka muurataan yhteen savilaastilla. Savea voidaan käyttää kantavana rakenteena, mutta aukkojen ylitykset täytyy tehdä holvaamalla ilmakuivilla savitiilillä tai esimerkiksi puupalkeilla.

Ruokokasveista yleisimmin hyödynnetty on järviruoko. Ruo’olla on ilmaa sisältävän onton korren ansiosta hyvä lämmön- ja ääneneristyskyky. Yleisimmin ruokoa on käytetty kattomateriaalina, mutta siitä valmistetaan myös seiniin soveltuvia ruokolevyjä.

Lampaanvillasta tehdään pääasiassa eristäviä tuotteita. Eristeitä on saatavilla rullana, levynä, mattona ja hirrenvälinauhana. Monet eristeistä sisältävät muovikuitua ja muita lisäaineita, mutta ainakin irlantilainen Sheep Wool Insula­tion Ltd. valmistaa tuotteensa puhtaasti lampaanvillasta.

Pellavakuitua käytetään eristeiden valmistuksessa. Niitä on saatavilla laattoina, rullina ja hirrenvälinauhana. Suomen ainoa pellavaeristettä valmistava yritys Isolina oy käyttää eristeissään sidosaineena kierrätysmuovia. Muovittomia pellavaeristeitä tuodaan Suomeen Virosta.

Hamppu on tihein luonnollinen eristemuoto. Hamppu on kestävää, ja sillä hyvä lämmön- ja ääneneristyskyky. Kuituhampusta saadaan sekä pitkää kuitua että lyhyttä, puumaista, huokoista päistärettä. Pitkiä kuituja käytetään levyeristeisiin ja päistäreitä runkoaineena hamppubetoniin. Hamppukuitu kestää hometta paremmin kuin puukuitu, eikä sillä ole havaittu merkittäviä tuholaisia. Se kestää 370 celsiusasteen kuumuudessa eikä turpoa kastuessaan. Hamppubetoni tehdään hampun päistäreistä, sammutetusta kalkista ja vedestä. Siitä voidaan tehdä myös harkkoja ja elementtejä.

Lähde: Hengittävä seinärakenne luonnonmukaisista materiaaleista.Juhani Lehtisalo, opinnäyte, Lapin AMK, 2019.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Toimitusjohtaja tienaa 100 000 euroa vuodessa ja omistaa kymmenen hitas-asuntoa – Järjestelmää käytetään entistä enemmän hyväksi

      Tilaajille
    2. 2

      Kiertueen loppumetreillä Samu Haberin piti pystyssä vain kalja ja salamipitsa – Nyt Haber kertoo kosteista vuosista ja kertyneistä kiloista

      Tilaajille
    3. 3

      Britannian konservatiivipuolueen vaalivoitto varmistui – brexitiä vastustavien liberaalidemokraattien johtaja menetti oman paikkansa

    4. 4

      Heidän kohtalostaan syntyi poliittinen myrsky – HS:n grafiikka kertoo, miten Sanna ja muut suomalais­naiset päätyivät lapsineen Syyriaan ja al-Holin leirille

    5. 5

      Haavisto nosti esiin vaihto­ehdon, jolla hallitus saattaa ainakin hetkeksi väistää poliittisen kriisin al-Holista

    6. 6

      Suomalaisnainen päätyi Hollywoodin kuumimpien tähtien sijaisnäyttelijäksi, ja nyt edessä on todellinen suurtuotanto

      Tilaajille
    7. 7

      Tanja Valanne paistaa jättimäisiä pizzoja, joihin uppoaa kilo juustoa – sukupizzan on pystynyt ahtamaan nopeasti vain kaksi ihmistä

    8. 8

      Taivas, jumala ja piimä – Suomen kielessä näkyy vieläkin yllättäviä jäänteitä kohtaamisista indoiranilaisten kanssa

    9. 9

      Boris Johnson saa kiittää vaalivoitostaan brexit-uskovaisia sekä äänestäjien Corbyn-allergiaa

    10. 10

      Al-Holissa olevan suomalais­naisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jussi Halla-aho yhdisti Tullin harjoituksen ja al-Holin suomalaisten kotiuttamisen, Tulli kertoi poikkeuksellisen laajasta disinformaatio­kampanjasta – Näin Halla-aho vastaa

    2. 2

      Miesjoukko raiskasi nuoren tytön Oulussa, hovioikeus antoi yhdelle tuomitulle luvan tutustua uhrin kaikkiin kuulustelukertomuksiin

    3. 3

      Marinin pääministeripaikka ratkesi viime hetkillä, kun Paatero ja Kiuru saapuivatkin kokoukseen – ja operaation taustalla hääräsi Antti Rinne

      Tilaajille
    4. 4

      Sanna Marinin ihastelu maailmalla saa yhä uusia kierroksia, mutta The Daily Show’n näyttämässä valokuvassa on eräänlainen virhe

    5. 5

      HS:n piparikisaan ilmoittautui ”täysin lapasesta lähtenyt” suurteos

    6. 6

      Jatkuvat keskeytykset alkavat muuttaa aivoja vaivihkaa – Aivotutkijat laativat neljän kohdan treeniohjelman, jonka avulla keskittymiskyky palautuu

      Tilaajille
    7. 7

      Al-Holissa olevan suomalais­naisen äiti HS:lle: Naiset eivät ole valmiita luovuttamaan lapsiaan Suomeen ja jäämään itse leirille

      Tilaajille
    8. 8

      Viiksekkäät hipsterit rynnivät lähiöbaariin Mellunkylässä – ulkoapäin rujon näköiseen kuppilaan tehdään jo pöytävarauksia

    9. 9

      Pasilan tornisuunnitelmat paisuvat entisestään: tornit nousemassa jopa 200 metriin

    10. 10

      HS-analyysi: Venäjä jatkaa pelottelun ja alistamisen tiellä – Tuoreen tutkimuksen päätelmät ovat suora­viivaisia ja naapurien kannalta levottomuutta herättäviä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    4. 4

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    5. 5

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    6. 6

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    7. 7

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    8. 8

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    9. 9

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    10. 10

      Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa: Tietystä osoitteesta ei enää välttämättä pääsisi tiettyyn kouluun

    11. Näytä lisää