Koti

Helsinkiin rakennetaan vanhanajan kerrostalo, jossa seinät ovat tiiltä ja ilmanvaihto painovoimainen

Arkkitehdit sanovat haluavansa rakentaa mahdollisimman luonnonmukaisen ja terveellisen talon mahdollisimman kestävistä materiaaleista.

Mitä jos rakennettaisiin uusi asuinkerrostalo vähän samalla tavalla kuin taloja rakennettiin Helsingissä sata vuotta sitten?

Avarrus Arkkitehdit -toimiston arkkitehdeillä oli ajatus, jota he olivat jo pitkään kehitelleet tykönänsä.

Helsingin kaupunki puolestaan haki Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaansa hankkeita, joiden tavoitteena on lisätä kerrostaloasumisen laatua. Avarruksen arkkitehdit Niilo Ikonen ja Pauli Siponen lähtivät esittelemään kaupungille ehdotustaan.

Mitä jos talon rakenteet eivät olisikaan betonielementeistä tehtyjä vaan tiilestä muurattuja? Ilmanvaihtokaan ei tapahtuisi koneellisesti vaan painovoimaisesti niin kuin ennen vanhaan.

Mitä jos rakennettaisiin uusi kerrostalo, jossa olisi ylipäänsä mahdollisimman vähän tekniikkaa?

Sitten Helsingin kaupunki otti arkkitehtien ehdotuksen mukaan Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaansa.

Suomessa asuntojen ilmanvaihto muuttui koneelliseksi 1970-luvulla. Pauli Siponen huomauttaa, että aina siihen asti rakennusten painovoimainen ilmanvaihto itse asiassa kehittyi koko ajan. Koneellisesta ilmanvaihdosta tuli kuitenkin standardi.

Pian Oulunkylään Käskynhaltijantien ja Mestarintien kulmaan aletaan kuitenkin rakentaa Avarrus Arkkitehtien suunnittelemaa painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettua kerrostaloa massiivitiilestä. Rakentamisen on tarkoitus käynnistyä keväällä 2021.


Talo on osin kuusikerroksinen ja osin kolmikerroksinen. Siihen tulee 29 huoneistoa ja asuinpinta-alaa kaiken kaikkiaan noin 2 000 kerrosneliötä.

Esikuvia löytyy muun muassa Töölöstä, jonne nousi punatiilisiä asuinkerrostaloja 1920- ja 30-luvuilla.


Ikonen ja Siponen sanovat haluavansa rakentaa mahdollisimman luonnonmukaisen ja terveellisen talon mahdollisimman kestävistä materiaaleista.

”Painovoimainen ilmanvaihto pitää suunnitella hyvin. Muuten voi käydä niin, että sisälle ei tule tarpeeksi ilmaa tai se tulee vääristä paikoista”, Ikonen sanoo.

Toimisto oli toteuttanut painovoimaisen ilmanvaihdon kahdessa kohteessa aikaisemmin.

Vuonna 2017 Vanhaankaupunkiin valmistui asunto-osakeyhtiö Helsingin Konstaapeli Spaak, jossa on painovoimainen ilmanvaihto. Rivitaloyhtiö rakennettiin massiivipuusta.

Lisäksi Avarrus on toisaalla palauttanut painovoimaisen ilmanvaihdon vanhaan taloon, jossa se oli korvattu koneellisella ilmanvaihdolla.

Arkkitehtien mukaan palautuksia tehdään nykyään jonkin verran, mutta siitä on paljon vähemmän kokemusta, että painovoimainen ilmanvaihto rakennetaan uuteen taloon.

Ennen 1960-luvulla alkanutta elementtirakentamista talojen rakentaminen oli arkkitehtien mukaan varsin yksinkertaista. Käytettiin puuta tai tiiltä. Varmistettiin, että sisälle tuleva kosteus poistuu luonnonmukaisesti ulos yksiaineisten rakenteiden läpi.


Sen jälkeen monikerros- ja elementtirakentaminen yleistyivät. Nyt tiedetään, että monet sen aikakauden taloista kärsivät suurista sisäilmaongelmista.

Arkkitehtien mukaan 2000-luvun betonielementtitalot ovat selvästi edeltäjiään parempia. He sanovat kuitenkin, ettei uusienkaan rakenteiden kestävyydestä ole varmaa tietoa.

Viime vuosina taloihin on tuotu paljon uutta talotekniikkaa parantamaan asumisviihtyvyyttä. Arkkitehdit huomauttavat kuitenkin, että esimerkiksi koneellista ilmanvaihtoa ei pysty yleensä itse säätämään, vaikka se olisikin huoneistokohtaista. Usein koneellinen ilmanvaihto sijaitsee talon katolla ja tulee keskitetysti.

Laitteet aiheuttavat hurinaa eikä ilmanvaihto välttämättä ole tasapainossa.

”Ja kuluttaahan talotekniikka energiaakin”, arkkitehdit huomauttavat.

Miksi vanhoilla menetelmillä ei sitten rakenneta enempää? Arkkitehtien mukaan se johtuu siitä, että rakennusteollisuus pyrkii tehokkuuteen eikä mielellään poikkea totutusta. Lisäksi betoniteollisuuden asema on Suomessa vahva.

Arkkitehdit toivoisivat enemmän vaihtelua siihen, miten rakennushankkeita toteutetaan.

Ikosen ja Siposen mukaan massiivitiilestä rakentaminen saattaa olla kalliimpaa kuin elementtirakentaminen. Rakentamisen tarkempi hinta selviää jatkosuunnittelussa.

”Joka tapauksessa kysymys on ennen kaikkea asenteesta ja uudelleen ajattelusta”, he sanovat.


Siponen huomauttaa, että Töölön vanhat talot ovat kestäneet aikaa hyvin eikä niissä ole samanlaisia sisäilmaongelmia kuin myöhempinä vuosikymmeninä rakennetuissa taloissa.

Arkkitehdit korostavat, että vaikka massiivitiliirakentamisen esikuvat ovat pääasiassa historiassa, he eivät halua ”retroilla”. Tavoitteena on rakentaa talo, joka kestää aikaa niin teknisesti kuin tunnelmaltaankin.

”Meidän ajatuksena on tehdä tästä talo, joka kestää satoja vuosia”, arkkitehdit sanovat.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    2. 2

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    3. 3

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    4. 4

      ”Ei hemmetissä”, sanoi prinsessa Anne sieppaajalle jo 70-luvulla – Suorasanainen prinsessa on tehnyt asiat aina omalla tavallaan, ja se on tehnyt hänestä yhden brittihovin suosituimmista kuninkaallisista

    5. 5

      Maalta kaupunkiin ja peltotöistä peruskouluun – Kuvasarja näyttää itsenäisen Suomen historian lapsen silmin

    6. 6

      Boris Johnsonin uskottavuuden kyseenalaistava video on kerännyt jo yli 4 miljoona näyttöä – Taustalla on pääministerin pakoilu kovasta haastattelusta

    7. 7

      Ruokalastit tyhjenivät Hurstin itsenäisyyspäivän tilaisuudessa sadesäästä huolimatta

    8. 8

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    9. 9

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    10. 10

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Konsulipäällikkö Pasi Tuominen arvostelee HS:n haastattelussa ankarasti ulkoministeri Haavistoa: syyttää pelolla johtamisesta ja lainvastaisesta päätöksestä

    2. 2

      Le Monde: Venäjän salamurhayksikön tukikohta Alpeilla paljastui

    3. 3

      Sota kasvatti selviytyjän, lähiö hissi­terapeutin ja lama menestyjän – HS:n erikois­artikkeli vie matkalle seitsemän sukupolven Suomeen

      Tilaajille
    4. 4

      Perussuomalaiset uhkaa välikysymyksellä, jos Pekka Haavisto jatkaa ulkoministerinä

    5. 5

      Maailma janoaa akkuja, ja niissä kajastaa Kainuun valo – Talvivaaran entisen kaivoksen uumenista nousee nyt uusi aarre

      Tilaajille
    6. 6

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    7. 7

      Katja Meriläinen, 31, pyörittää Helsingissä ja Espoossa kuuden sijoitusasunnon Airbnb-bisnestä – Palkkatöissä hänen ei tarvitse enää käydä

      Tilaajille
    8. 8

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    9. 9

      Netissä leviää tuolihaaste, joka sujuu usein naisilta paremmin kuin miehiltä – Lääkäri selittää, mistä on kyse

    10. 10

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Iltalehden julkaisemien viestien mukaan keskustassa suunniteltiin Rinteen kaatamista jo perjantaina – lue HS:n seuranta politiikan dramaattisesta tiistaista

    2. 2

      Vastahyökkäykseen käynyt Rinne ei aio erota – HS:n tiedot: Rinteen esiintyminen vähensi keskustan luottamusta pää­ministeriin entisestään

    3. 3

      Joanna Jokinen hankki kukon, joka on huonoin koskaan nähty kukko – Martti pelkää kärpäsiä ja omia tipujaan, ja juuri siksi siitä tuli tämän syksyn someilmiö

      Tilaajille
    4. 4

      Anopin lause kiteytti sen, mikä pitää parit yhdessä – Tärkeä palanen voi puuttua, vaikka suhteessa riittäisi luottamusta ja hyvää tahtoa

    5. 5

      Espoon keskuksessa on kaksio, jonne on muuttanut koko Suomen aikoinaan tuntema ufo-mies Juhan af Grann

      Tilaajille
    6. 6

      Kimi Räikkönen erottui muista F1-kuskeista ryhmäkuvassa, sosiaalinen media ihastui

    7. 7

      Pertti Jarla piirsi Fingerporin Espoosta: Hoksaatko tämän nokkelan sanaleikin?

    8. 8

      20 kuvaa kertoo, kuinka Postin työriidasta alkanut kriisi kärjistyi Antti Rinteen dramaattiseen eroon

    9. 9

      Tässä on ensimmäinen Vantaa-aiheinen Fingerpori: Jälki on taattua Pertti Jarlaa

    10. 10

      Helsinki on nyt silkkaa Fingerporia: Mikä saa ihmisen muuttamaan pois Myllypurosta?

    11. Näytä lisää