Näin tekevät myös Riittahttps://www.hs.fi/haku/?query=riitta ja Håkan Erikssonhttps://www.hs.fi/haku/?query=hakan+eriksson, ja heille se sopii oikein hyvin. Ovathan entiset espoolaiset molemmat kaksikielisiä.
Erikssonit muuttivat Porvoon keskustaan Espoon Westendistä viime syyskuussa. Pariskunta oli aina ihaillut Porvoon vanhoja taloja.
Kotiutuminen pikkukaupunkiin on sujunut loistavasti.
”Minäkin olen todella tyytyväinen päätökseen”, Håkan Eriksson vahvistaa.
Moni pikkukaupunki kärsii muuttotappiosta. Väki vähenee ja vanhenee. Asuntojen hinnat laskevat. Uusia työpaikkoja ei synny.
Porvoossa on toisin. Asuntojen hinnat nousevat. Kaupungin väkiluku kasvaa.
Vuosina 2014–2018 Porvooseen muutti yli 11 000 ihmistä muista Suomen kunnista. Joka neljäs tuli Helsingistä. Yli 70 prosenttia tulijoista oli alle 35-vuotiaita.
Eikä Porvoossa ole edes yliopistoa, mikä on yleensä vahva vetovoimatekijä kaupungille. Eikä se ole oman maakuntansa pääkaupunki, koska Uudenmaan pääkaupunki on Helsinki.
Porvooseen ei ole edes raideyhteyttä, jonka nimeen vannotaan nykyään joka paikassa. Junaa kyllä toivotaan kovasti. Toistaiseksi Porvooseen tullaan Helsingistä joko bussilla tai omalla autolla moottoritietä pitkin.
Porvoolta siis puuttuvat suunnilleen kaikki ne vetovoimatekijät, joita kasvavalla kaupungilla perinteisesti on ajateltu olevan. Siitä huolimatta Porvoon tulevaisuus näyttää hyvin valoisalta.
Aluetutkija Timo Arohttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+aro toteaakin, että Porvoo on yksi myönteisistä poikkeuksista.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemän tuoreen väestöennusteen mukaan Porvoo kasvaa seuraavan 20 vuoden aikana 7 000 asukkaalla.
Samaan aikaan Lohja, joka on suunnilleen Porvoon kokoinen kunta Uudellamaalla samalla etäisyydellä Helsingistä, kutistuu.
Tilastokeskuksen alueellisen väestöennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä Lohjalla asuu yli 5 000 ihmistä vähemmän kuin nyt.
”Porvoon vetovoima on paljon parempi kuin Lohjan”, Aro toteaa.
Porvoo toki sijaitsee hyvällä paikalla meren ääressä, puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingin rajasta. Mutta ennen kaikkea sillä on hirveän hyvä maine.
Aro huomauttaa, että Porvooseen liitetään myönteisiä mielikuvia pikkukaupungista, jolla on vahva identiteetti ja tarina.
”Samaan aikaan asunnot ovat selvästi halvempia kuin Helsingissä, ja väkilukuun nähden uutta asuntotuotantoa on tullut paljon. Porvoolla on kaikki avaimet menestykseen”, Aro sanoo.
Riitta ja Håkan Eriksson eivät päätyneet Porvooseen sattumalta. Ajatus Porvoossa asumisesta oli herännyt jo vuosia aiemmin. Perheellä oli pitkään kesämökki lähistöllä.
Viime kesänä Erikssonit olivat tekemässä kauppoja omakotitalosta Porvoossa, mutta kaupat peruuntuivat viime metreillä. Kuin tilauksesta Linnankoskenkadulla tuli myyntiin täydellisesti remontoitu asunto vanhasta puutalosta.
Viime vuosisadan alussa rakennetussa vaaleansinisessä puutalossa on säilynyt vanha tunnelma, vaikka kaikki sisällä onkin käytännössä uutta.
Erikssonit ovat erityisen ihastuneita talonsa erilaisiin ikkunoihin sekä siihen, miten kantavia hirsirakenteita on jätetty esille. Eteisen yhdellä seinällä näkyy talon vanhoja tapetteja.
Kaupunki on selvästi lumonnut pariskunnan. Riitta Eriksson kehuu Porvoota kulttuurikaupungiksi ja kertoo, miten he olivat edellisenä päivänä vierailleet Runebergin kotimuseossa.
”Uusimaa-lehti on myös todella hyvä. Täällä on ihania ravintoloitakin”, hän sanoo.
”Ja puolen tunnin ajomatkan päässä on Hakaniemen halli”, aviomies komppaa.
Porvoonjoen länsipuolella näkyy nostureita. Muun muassa YIT:llä on Länsirannalla parasta aikaa rakenteilla kuuden asuinkerrostalon kokonaisuus. Ensimmäinen uusista taloista valmistui viime syyskuussa.
Uutta asuinaluetta on rakennettu koko 2010-luku. Kivenheiton päähän Porvoon keskustasta on noussut satoja uusia asuntoja. Ne ovat rakennusliikkeen mukaan kiinnostaneet varsinkin 50–60-vuotiaita porvoolaisia, mutta pääkaupunkiseutua myöten on tultu.
YIT:n mukaan Porvoon kohteiden markkinointi vetoaa helsinkiläisiin selvästi paremmin kuin esimerkiksi Riihimäen kohteiden markkinointi.
Talon viereen valmistuu tämän vuoden lokakuuhun mennessä toinen. Rakennusyhtiö odottaa, että alkaneen vuoden aikana se voisi aloittaa jopa kahden seuraavan rakentamisen.
YIT:n asuntorakentamisesta vastaava johtaja Antti Inkilähttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+inkila on sitä mieltä, että Porvoolla on kaikki menestymisen edellytykset – jos se vaan osaa käyttää niitä.
Kaupungin keskustaa pitää saada elävämmäksi ja se sekä vanha kaupunki nivottua tiukemmin yhteen Länsirannan kanssa. Inkilä huomauttaa, että kaikki kaupungit kilpailevat investoinneista ja uusista asukkaista.
”Myös esimerkiksi Järvenpää on ryhtynyt kehittämään keskustaansa”, hän sanoo.
Porvoon kaupungilla onkin suuria suunnitelmia kaupungin kehittämiseksi. Inkilä pitää ajatuksia raikkaina. Hän korostaa kuitenkin, ettei kaupunkia voi kehittää tontti kerrallaan, vaan se edellyttää kokonaisvaltaista suunnittelua.
”Kaikki pitää saada siihen mukaan, myös asukkaat. Kehityshankkeet eivät lähde liikkeelle itsestään. Tämä koskee muitakin kaupunkeja kuin Porvoota.”
Porvoota kuvaillaan kaikissa puheenvuoroissa aidoksi pikkukaupungiksi, jossa kaikki on lähellä. Samaan aikaan muistutetaan siitä, että kaupunkiasumisen lisäksi Porvoo tarjoaa vaihtoehtoja myös heille, jotka haluavat asua maaseudulla.
Porvoon maaseudulle päätyi vastikään myös entinen helsinkiläinen Janne Laine https://www.hs.fi/haku/?query=janne+lainepuolisonsa kanssa. Pariskunta muutti koiriensa kanssa Porvoon Yliken kylään marraskuussa.
Laine työskentelee Helsingissä hierontaterapeuttina. Hän sanoo huomanneensa työssään, miten stressaantuneita kaupunkilaiset ovat. Hän halusi itsekin pois kaupungin hälystä.
”Helsingissä on valtava erilaisten aistiärsykkeiden tulva, mikä ylikuormittaa ihmisiä. Kaupunkisuunnittelussa ei ole otettu huomioon sitä, mitä ihminen evoluutiopsykologian näkökulmasta tarvitsee”, Laine sanoo.
Laine oli aiemmin asunut Kampissa. Sieltä matka oli jatkunut ensin Ruskeasuolle, sitten Kivihakaan ja lopulta Maunulaan.
Sekään ei riittänyt. Laine ryhtyi puolisonsa kanssa etsimään rauhallisempaa paikkaa asua. Toiveena oli löytää omakotitalo noin tunnin ajomatkan päästä Helsingistä.
Viime elokuussa pariskunta löysi Yliken kylästä 1980-luvulla rakennetun omakotitalon omalla isolla tontilla. Lähimmälle bussipysäkille on matkaa viisi kilometriä.
Porvoolainen identiteetti ei ole aivan vielä löytynyt. Laine kuitenkin kertoo, että hänellä on nyt hyvä mieli.
”Laulattaa koko ajan.”
Laine myöntää, että mielikuva Porvoosta oli alunperin se, että siellä asuu lähinnä ruotsinkielistä, parempaa väkeä. Se mielikuva on jo muuttunut.
Ainakin Porvoon maaseudulla eletään kuulemma kuin – no, maaseudulla.
”Asioiden ei selvästikään pidä täällä olla ihan justiinsa”, Laine muotoilee.
Kommentit