Kerrostaloissakin yleistyvissä digilukoissa piilee riski – ”Sähkölukot ovat monelle valmistajalle uusi aluevaltaus”

Kotioveen ei kannata asentaa mitä tahansa älylukkoa. Tietoturvayhtiö F-Securen tietoturvatutkija Tomi Tuominen https://www.hs.fi/haku/?query=tomi+tuominenon saanut murrettua esimerkiksi hotelleihin tarkoitetun Assa Abloyn älylukon kollegansa kanssa.

Yhä useampaan kotiin pääsee jo ilman perinteistä avainta, sillä älylukot yleistyvät. Esimerkiksi rakennusyhtiö Lehto ilmoitti viime vuonna, että se siirtyy kerrostalokohteissaan älylukkoihin.

Avaimeton kerrostalo on rakenteilla myös Tuusulan Rykmentinpuistoon, jossa järjestetään asuntomessut ensi kesänä. Suomen ensimmäinen avaimeton kerrostalo valmistui niin ikään asuntomessuille, Vantaan Kivistöön vuonna 2015.

Älylukot ovat monille tuttuja muun muassa työpaikoilta, jonne ovi avautuu kulkulätkää vilauttamalla. Tuominen ei kuitenkaan itse asentaisi täysin avaimetonta lukkoa ainakaan pientaloon, koska riskit ovat hyötyjä isommat.

”Mekaanisia lukkoja on tehty satoja vuosia, mutta sähkölukot ovat monelle lukkovalmistajalle melko uusi aluevaltaus”, hän sanoo.

”Modernit mekaaniset lukot alkavat olla aika vaikeasti tiirikoitavissa. Sähköisissä lukoissa on monimutkaisempaa teknologiaa ja isompi riski.”

Tietoturva-asiantuntija kehottaa kuluttajaa varmistamaan joltakin puolueettomalta asiantuntijalta, että älylukon turvallisuutta on testattu asianmukaisesti. Tuomisen mukaan yksi vaihtoehto tuotteen turvallisuudesta voisi olla esimerkiksi Tietoturvamerkki.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin myöntämä merkki kertoo, että tuotteeseen liittyviin tietoturva-asioihin on kiinnitetty huomiota. Täyttä varmuutta sekään ei kuitenkaan takaa.

”Tällöin ostajalla on jonkinasteinen varmuus siitä, että avaintunnisteet eivät ole helposti kloonattavissa tai että lukosta ei pääse ohi neljällä supermagneetilla”, Tuominen sanoo.

Toistaiseksi millään älylukolla ei ole Tietoturvamerkkiä.

”Missään älylukossa ei ole sataprosenttista tietoturvallisuutta”, sanoo erityisasiantuntija Saana Seppänen https://www.hs.fi/haku/?query=saana+seppanenTraficomista.

Turvaurakoitsijoiden toimitusjohtaja Ona Gardemeisterhttps://www.hs.fi/haku/?query=ona+gardemeister pitää silti epätodennäköisenä, että tunnettujen suomalaisten älykkäiden lukitusjärjestelmien tietoturvassa ja toimintavarmuudessa olisi ongelmia.

Verkkokaupoista saataviin, lähinnä omakotitaloihin tarkoitettuihin älylukkoihin hän kuitenkin suhtautuu varauksella.

”Yksittäiset kotitalouksiin laitettavat älylukot, jotka voivat olla esimerkiksi Kiinasta, ovat juuri niin turvallisia kuin kotiverkon suojaus on”, Gardemeister sanoo.

Älylukkojen yleistymistä perustellaan monilla syillä, kuten arkiaskareiden helpottumisella.

Jos perinteinen kotiavain unohtuu eteisen pöydälle, asukkaan on soitettava huoltoyhtiöön ja maksettava ovenavausmaksu. Monissa älylukollisissa ovissa tällaista ongelmaa ei ole.

Avaimen sijasta lukot toimivat mobiilisovelluksella, kulkutunnisteella ja jopa kirjasto- tai pankkikortilla. Osasta ovista pääsee sisään itse valitulla numerokoodilla.

Avaimettomia lukitusjärjestelmiä yleisempiä ovat Abloyn Pulsen ja Iloqin kaltaiset digitaaliset lukot, joiden avaimia voidaan hallita sähköisesti etänä. Iloqin myyntijohtaja Toni Päivinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=toni+paivinen antaa esimerkin:

”Jos tekee mieli mennä lenkin jälkeen saunaan, asukas voi kirjautua tilanvarausjärjestelmään omalla mobiililaitteellaan ja varata vuoron ilman, että tarvitsee ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön.”

Lenkin jälkeen saunan ovessa oleva lukko tunnistaa tietylle ajalle koodatun avaimen, ja ovi löylyihin avautuu.

 

Älylukolla on hintaa tuplasti mekaanista enemmän.

Elämää helpottavat älylukot toki maksavat enemmän kuin perinteiset mekaaniset lukot.

Turvaurakoitsijoiden Ona Gardemeisterin mielestä älylukkojen korkeat hankintahinnat ovat yksi merkittävä syy sille, miksi perinteiset lukot ovat edelleen suositumpia.

”Älylukot maksavat vähintään kaksi kertaa mekaanisia enemmän”, hän sanoo.

Esimerkiksi taloyhtiössä, jossa on 80 ovea, siirtyminen mekaanisista lukoista vaikkapa Iloqin digitaaliseen järjestelmään maksaa noin 30 000 euroa tai avaimettomiin Rollock-lukkoihin 64 000 eurosta ylöspäin.

Mekaanisen lukituksen uusinta on 10 000–15 000 euron luokkaa.

Uudiskohteisiin avaimettomat lukot saa korjauskohteita halvemmalla. Tämä johtuu siitä, että vanhoissa taloyhtiöissä ovet pitää yleensä vaihtaa uusiin lukkoremontin yhteydessä, sanoo Rollockin myyntijohtaja Mikko Mustonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+mustonen.

 

Älylukoissa säästytään uudelleensarjoitukselta.

Käyttökulut ovat kuitenkin älylukoissa yleensä halvemmat kuin perinteisissä lukoissa. Eniten säästävät isot taloyhtiöt, joissa asukkaat vaihtuvat tai avaimia katoaa usein.

Jos digitaalinen avain häviää, se voidaan kuolettaa, jolloin taloyhtiössä säästytään kalliilta sarjan vaihdoilta.

”Mekaanisen lukon uudelleensarjoitus on parinsadan euron kieppeillä, digitaalisen avaimen ohjelmointi maksaa muutaman kympin”, Gardemeister sanoo.

Kun tieto kadonneesta avaimesta viedään rappukäytävän etälukijaan, se leviää kuin virus kaikille lukoille. Älylukitusjärjestelmässä käyttäjä pystyy päivittämään avaimensa tietoja myös itse.

Rollockin Mikko Mustosen mukaan kulkuoikeudet toimivat, vaikka verkko kaatuisi. Kotioven ulkopuolelle asukas ei jää.

Digitaalisten lukkojen käyttö vaatii kuitenkin huolellisuutta. Lukkoihin uppoaa helposti perinteinen ura-avain, eikä sitä saa sieltä itse enää pois.

Iloqin Toni Päivisen mukaan huoltomiehen käynti yleensä riittää ratkomaan ongelman.

”Avain on saatavissa pois lukkoa rikkomatta. Tämä ei ole muodostunut ongelmaksi. Hyvin harvoin niitä tapahtuu.”

 

Älylukkojen luvataan kestävän 50 vuotta.

Älylukkojen tarkkaa teknistä käyttöikää ei vielä tiedetä, mutta lukituksen pitää kestää vähintään yhtä kauan kuin mekaaniset lukot eli ainakin 200 000 käyttökertaa.

Huoneiston ovissa tämä tarkoittaa noin 50 vuotta. Ulko-ovissa käyttökerrat saavutetaan nopeammin, koska ovia käytetään enemmän.

”Tyypillisesti lukitus uusitaan 20 vuoden kohdalla”, Päivinen sanoo.

Avaimettomat lukot eivät vaadi huoltoa, vaan niihin tehdään ohjelmapäivityksiä. Digitaalisia lukkoja suositellaan huollettavaksi mekaanisten tavoin kerran vuodessa, mutta pakollista se ei ole.

Päivisen arvio on, että digitaalinen järjestelmä tulee mekaanista halvemmaksi vajaan kymmenen vuoden käytön jälkeen. Tähän vaikuttaa muun muassa se, kuinka usein avaimia ja lukkoja taloyhtiöissä joudutaan uusimaan.

Tarkennus: to 16.1. klo 11:50: Hotellilukko, jonka F-Secure sai murrettua, on Assa Abloyn valmistama. Abloy on osa Assa Abloy -konsernia. Abloyn mukaan heidän Pulse-malliinsa ei saa tungettua perinteistä ura-avainta.  

Lue lisää taloyhtiöaiheista HS:n Taloyhtiöekstrasta.https://www.hs.fi/extra/taloyhtio/18032018/