Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa - Koti | HS.fi
Koti

Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

Asunnon hinta ja sijainti houkuttelevat ostajia, joita neliöiden vähäisyys ei näytä kiinnostavan.

Julkaistu: 22.1. 13:01, Päivitetty 22.1. 14:25

Helsingissä on myynnissä poikkeuksellisen pieni asunto: Kampissa Lapinlahdenkadulla sijaitsevassa yksiössä on 14 neliömetriä. Asunnon lähtöhinta on Oikotien sivuilla 139 000 euroa.

”Olen ollut nyt 20 vuotta alalla ja tämä on nyt kaikkein pienin asunto mitä minulla on koskaan ollut myynnissä”, asuntoa kauppaava Tuomas Meriläinen Remaxilta kertoo.

Asunto on pienestä koostaan huolimatta herättänyt poikkeuksellista kiinnostusta. Meriläisen mukaan asuntoa seuraa jo 44 henkilöä, vaikka asunto on ollut myynnissä vasta pari päivää, eikä näyttöjäkään ole ollut kuin yksi.

Tyypillisesti näin paljon kiinnostuneita ostajia on hänen mukaansa vasta useampien viikkojen jälkeen. Tarjouksia ei tosin ole vielä tullut, mutta se on Meriläisen mukaan tavallista tarjouskaupalla myytävien asuntojen kohdalla.

Tarjouskaupassa tarjoukset ovat kaikkien nähtävillä ja voimassa aina 48 tuntia kerrallaan.

Kenelle näin pieni asunto sitten kelpaa?

Vähän kaikille, vastaa Meriläinen. ”Kiinnostuneita on koko kirjo, koska se hinta houkuttaa.”

Miniasunnosta ovat kiinnostuneita niin sijoittajat kuin ensiasunnon ostajat. Sijoittajan kannalta olennaista on asunnon hankintahinta ja vastike suhteessa siitä saatavaan vuokraan.

Asunnon sijainti merkitsee Meriläisen mukaan tällaisissa tapauksissa kaikista eniten.

”Neliöhinta nousee huimaksi, mutta pääasia on että asunto on ydinkeskustassa ja sen hinta jää alle 200 000 euron”, Meriläinen sanoo.

Tällä hetkellä yhden neliön hinnaksi tulee 9 929 euroa. Meriläisen mukaan samasta talosta on myyty miniasunto 10 800 euron neliöhinnalla vuonna 2016. Hän epäilee, että hinta voi yksiöiden kasvaneen kysynnän takia nousta korkeammaksikin.

Saman kokoisia asuntoja on kiinteistössä useampia. Tiloja ei ole alunperin tarkoitettu asumiskäyttöön, vaan ne ovat Meriläisen mukaan vanhoja teollisuustiloja, joiden käyttötarkoitusta on muutettu vuonna 1992.

Asuntoon on tilan säästämiseksi rakennettu parvi, jonka alle pieni wc on sijoitettu. Keittiö taas koostuu hellasta ja yhdestä lavuaarista, joiden väliin jäävässä tilassa ei kovin monimutkaisia aterioita kokkailla. Vaatekaappia asunnosta ei löydy.

Huonekorkeus on kuitenkin vaikuttavat 3,25 metriä. ”Jos neliöt ei riitä, ota kuutiot käyttöön” vedotaan ostajaan myynti-ilmoituksessa.

Nykyään alle 20 neliömetrin kokoisia asuntoja ei saa edes rakentaa. Paitsi opiskelijoille, joille saa vuonna 2018 voimaan tulleen asetuksen mukaan rakentaa myös vähintään 16 neliömetrin suuruisen asunnon. Pienempiä asuntoja voidaan rakentaa myös poikkeusluvalla.

Esimerkiksi Vantaan Martinlaaksoon on rakennettu vuonna 2017 kerrostalollinen 15,5 neliömetrin suuruisia Saton asuntoja, joissa asuu muitakin kuin opiskelijoita. Talossa on paljon yhteisöllisiä tiloja, joiden perusteella poikkeuslupa myönnettiin.

Oikotie ja Helsingin Sanomat kuuluvat samaan konserniin.

Helsingissä myynnissä poikkeuksellinen miniasunto: 13,5 neliön suihkuttomasta yksiöstä pyydetään lähes 100 000 euroa

HS-analyysi|Voiko tätä edes kutsua kodiksi? Nuoret pitävät 15 neliön miniasuntoja ekologisina, vanhojen mielestä ”kanakopit” eivät sovi ihmisasumuksiksi