Koti

Talven muuttuminen loputtomaksi marraskuuksi uhkaa talojen kestävyyttä: ”Aiemmin luotettavat ratkaisut eivät välttämättä ole luotettavia”

Talojen rakenteet ovat aiempaa kovemmalla koetuksella, kun lumen sijaan taivaalta sataa vain vettä.

Talojen ja teiden rakentamisen vuosirytmi on mennyt ilmaston muuttuessa siinä määrin sekaisin, ettei perinteinen kylmän ja lämpimän eikä kuivan ja kostean vuorotahti enää päde.

Kun lumen sijasta taivaalta puskee vettä, rakenteet jäävät vaille miinuskelien suomaa paussia ja ovat siksi aiempaa kovemmalla koetuksella.

Halvalla rakennettujen lähiötalojen julkisivujen sielunelämästä on opittu paljon sen jälkeen, kun niiden ongelmia oli pakko ryhtyä korjaamaan vain muutaman kymmenen vuoden käyttö­iän jälkeen. Nyt nämä kokemusperäiset ja tieteellisestikin tutkitut opit uhkaavat mennä osin uusiksi, koska lämpötila- ja kosteusolosuhteet ovat muuttuneet koko ajan rankemmiksi.

”Vallitseva sää on ikään kuin jatkuva syksy – kesä kuivaa -efekti puuttuu. Viistosateiden rasitus julkisivuihin on kasvanut rajusti. Aiemmin luotettavat julkisivuratkaisut eivät välttämättä ole riittävän luotettavia. Erityisesti rappaamattomat massiivitiilijulkisivut ovat koetuksella”, diplomi-insinööri Jukka Huttunen Ideastructura oy:stä pohtii.

Hän kuitenkin korostaa, että samoilla materiaaleilla kuin ennenkin voi edelleen saada aikaan toimivia rakenteita, kunhan työnaikainen kosteudenhallinta saa riittävästi asiantuntevaa huomiota.

Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha sen sijaan asettaa kyseenalaiseksi osan totutuista julkisivuratkaisuista.

”Esimerkiksi puurakenteisten ulkoseinien tuulensuojalevyinä pitäisi käyttää paremmin lämpöä eristäviä ja kosteutta kestäviä ratkaisuja kuin herkästi homehtuvat kipsilevyt, joita edelleen käytetään tavanomaisimpana ratkaisuna. Myös mineraalivillaeristeisistä eristerappausrakenteista tulisi luopua niiden heikon vikasietoisuuden vuoksi”, hän sanoo.

Sekä Huttunen että Vinha muistuttavat myös siitä, ettei betonikaan ole varma julkisivumateriaali, jos lisähuokostus tulee laiminlyödyksi. Tämänkin seikan merkitys on entisestään korostunut talvien leudonnuttua ja kosteuden lisäännyttyä ympärivuotisesti.

Katot on Suomessa pyritty rakentamaan hyvin myös silloin, kun on pitänyt saada valmista nopeasti ja halvalla. Ajoittaiset kattosortumat ovat olleet pikemminkin taidottomuuden tai huolimattomuuden seurausta. Lumikuormissa on normeissa pelivaraa, mutta tämä pelivara ei välttämättä riitä tilanteessa, jossa taivaalta tulee tavaraa entistä rankemmin – etelässä vettä ja pohjoisessa lunta.

 

”Jatkossa voi pohjoisessakin tulla entistä enemmän tilanteita, joissa lämpötila vaihtelee pakkasen ja plussakelin välillä.”

”Kun kosteus samalla lisääntyy ympäri vuoden, lumesta tulee luonnollisesti painavampaa. Jatkossa voi pohjoisessakin tulla entistä enemmän tilanteita, joissa lämpötila vaihtelee pakkasen ja plussakelin välillä”, meteorologi Kerttu Kotakorpi Yleisradiosta sanoo.

Hän muistuttaa säiden ”sahanneen” vastaavalla tavalla säätieteen historian aikana ennenkin, mutta toteaa nyt muuttuneiden säiden yksiselitteiseksi syyksi ihmisen toiminnan.

”Kyse on muutosvauhdin nopeudesta, kuten tiedeyhteisö on jo pitkään painottanut. Sitä, millaista on vaikkapa 50 vuoden kuluttua, ei tietenkään ole mukava ajatella. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että ratkaisuja löytyy – varmasti myös rakentamisessa”, hän kertoo.

Tiestöön talvien leudontuminen ja kosteuden lisääntyminen vaikuttaa erityisesti siten, että vetenä koko ajan tuleva sade tunkeutuu herkemmin ja runsaampana päällysteiden pieniin halkeamiin ja sitä kautta alapuolisiin rakenteisiin.

Kun lämpötila välillä käväisee pakkasen puolella, päällysteiden hal­keamat laajenevat jäätymisvoimien vaikutuksesta.

”Herkästi luulisi, että kylmien säiden puuttuminen olisi hyväksi aiemmin roudan rasittamille teille. Jos tie on oikein rakennettu, näin ei välttämättä ole. Sitä paitsi routaa on osattu käyttää logistiikassa hyväksi. Esimerkiksi puutavarakuljetukset on voitu aiemmin toteuttaa raskaammilla kuormilla. Nyt tämä roudan hyötynäkökohta alkaa olla mennyttä suuressa osassa Suomea”, kertoo routasyvyyden mittalaitteita kehittäneen rovaniemeläisen Roadscanners oy:n tieyksikön päällikkö Tomi Herronen.

Talvisateet ja plussakelit tuottavat pulmia myös veden kyllästämien työmaiden kaivannoissa, sillä routaantumattomasta kaivumaasta irtoaa moninkertaisesti kiintoaineita kaivantojen kuivatuksen yhteydessä.

”Hetkellisesti työmaavesien kiintoainekuormat voivat olla sateiden aikaan kymmenkertaisia vaadittuun 300 milligrammaa per litra maksimipitoisuuteen nähden. Sellainen vesi on jo aikamoista savipuuroa”, hulevesi­asiantuntija Juha-Pekka Saarelainen Sipti Infra ­oy:stä sanoo.

Saarelainen viittaa myös työmaiden kantavuus- ja stabiliteettiongelmiin, jotka nekin kärjistyvät runsassateisina leutoina talvina.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui mysteerirakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvikaarta, joka on kuin suoraan keskiajalta

    2. 2

      Kenenkään leikit eivät jää huomaamatta – Tällaista on lauttasaarelaisessa päiväkodissa, jossa osa ”erityisen ihanista” lapsista tarvitsee erityistä tukea

      Tilaajille
    3. 3

      Haavisto-päätös on poliittisen järjestelmän voitto: Keskiöön nousi asia, joka kertoo Suomesta paljon

    4. 4

      Ihmiset ahdistuvat silloinkin, kun siinä ei ole järkeä, sanoo psykiatrian professori – Hän kertoo vastalääkkeen, joka auttaa, kun koronavirus tai terrori-iskut tunkeutuvat mieleen

      Tilaajille
    5. 5

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Osa ihmisistä kävelee ”istuma­kävelyä”, joka voi aiheuttaa kipuja niskassa asti – Fysio­terapeutti neuvoo kolme liikettä, joilla kävelystä tulee ryhdikästä ja sulavaa

      Tilaajille
    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Mies kasasi pihalleen romua, jätettä ja jopa puolikkaita junanvaunuja – Kuvat näyttävät, miten ympäristöä turmeltiin vuosien ajan

    4. 4

      Kauniista kodista tuli elämää suurempi statusviesti, ja siksi moni sulkee ovensa vierailta – Tätä on kotihäpeä

      Tilaajille
    5. 5

      Kansallispuiston kokoinen riita: Espoo aikoo jyrätä 2 000 hehtaaria arvokasta metsää, tilalle pientaloja

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää