Lunastuslauseke voi kaataa asunnon oston – ”Jos tulee epämieluisa naapuri, asunnon voi lunastaa pois” - Koti | HS.fi
Koti

Lunastuslauseke voi kaataa asunnon oston – ”Jos tulee epämieluisa naapuri, asunnon voi lunastaa pois”

Uuteen kotiin ei pitäisi muuttaa eikä remonttia aloittaa ennen kuin lunastusaika päättyy.

Remonttia ei kannata aloittaa ennen kuin lunastusaika on umpeutunut. Kuva: Emilia Kangasluoma

Julkaistu: 7.2. 12:24

Lunastuslauseke joidenkin taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä yllättää osan asunnonostajista, eivätkä kaikki kiinnitä siihen huomiota asuntokauppoja tehdessään.

Asunnon ostaminen on riski taloyhtiöstä, jossa on lunastuslauseke. Lunastuslauseke mutkistaa asuntokauppoja ja tarjoaa ostajalle ylimääräistä jännitystä.

Lunastuslauseke tarkoittaa sitä, että kaupanteon jälkeen joku taloyhtiön osakkaista saa halutessaan lunastaa asunnon itselleen.

Mahdollinen lunastuslauseke selviää asunnon myyntiesitteestä ja isännöitsijäntodistuksesta. Tarkemmin siitä on kerrottu yhtiöjärjestyksessä, joka kannattaa lukea tarkkaan.

Asunnon lunastusta koskevat riidat ovat kuitenkin vähäisiä, vaikka asia aiheuttaakin hämmennystä, kertovat Helsingin Sanomien haastattelemat kiinteistöjuristit.

Kiinteistöliittoon tulee silloin tällöin yhteydenottoja asunnonostajilta, jotka eivät ole ymmärtäneet, mitä lunastuslauseke tarkoittaa.

Apulaispäälakimies Kristel Pynnönen muistaa esimerkiksi tapauksen, jossa ostaja ehti muuttaa uuteen kotiin ja remontoida sen. Tämän jälkeen naapuri lunasti huoneiston ja ostaja joutui muuttamaan pois.

”Tällaisia tilanteita tulee vastaan, mutta ne eivät ole yleisiä”, Pynnönen sanoo.

Lunastusoikeuden taustalla on ajatus siitä, että osakkaat pääsevät vaikuttamaan tuleviin naapureihinsa.

 ”Jos tulee epämieluisa naapuri, asunnon voi lunastaa pois.”

Vaikka tällainen ajattelu ei täysin vastaa nykymaailmaa, lunastuslauseke saattaa olla hyödyllinen pienissä taloyhtiöissä, joissa on elettävä tiiviisti naapurin kanssa.

”Jos tulee epämieluisa naapuri, asunnon voi lunastaa pois”, sanoo kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajaja Matti Kasso.

Hän hoitaa muun muassa asuntokauppariitoja ja on työskennellyt pitkään kiinteistönvälitysalalla johtotehtävissä. Hänen arvionsa on, että lunastuslauseke on 10–20 prosentissa taloyhtiöitä.

Tavallisimmin lunastuslausekkeeseen törmää isoissa kaupungeissa vanhoissa arvotaloissa. Uudiskohteissa lunastuslauseke on melko harvinainen.

Jos taloyhtiössä on lunastuslauseke, uuteen kotiin ei kannata muuttaa eikä remonttia aloittaa, ennen kuin lunastusaika päättyy ja selviää, käyttääkö joku lunastusoikeuttaan.

Muuten voi mennä koti alta ja remonttiin käytetyt rahat hukkaan.

Vaikka ostaja olisi ehtinyt parantaa huoneiston tasoa uusimalla esimerkiksi keittiön ja kylpyhuoneen, lunastaja ei mitä todennäköisimmin korvaa remontista saamaansa hyötyä.

Käytännössä lunastaja maksaa vain kauppahinnan, josta myyjä ja ostaja ovat sopineet, Pynnönen sanoo.

”Kun pohditaan, mikä on remontin tuoma hyöty ja paljonko asunnon arvo on noussut, käsillä on helposti riitatilanne, joka ratkotaan tuomioistuimessa.”

Oikeuteen asti ei ole järkevää lähteä riitelemään, sillä oikeudenkäynnit ovat kalliita ja kestävät helposti vuosia. Ennen kuin ratkaisu tulee, on epäselvää, kuka asunnon lopulta omistaa.

Riitatilanteilta voitaisiin välttyä, jos ostaja ei saisi asuntoa hallintaansa ennen kuin lunastusaika on umpeutunut. Näin ostaja ei pääse tekemään asunnossa muutoksia, kunnes on varmaa, ettei kukaan muu nappaa huoneistoa.

Lunastusaika vaihtelee taloyhtiöittäin, mutta on enimmillään yksi kuukausi. Aika alkaa siitä, kun taloyhtiö on saanut tiedon asunnon myynnistä.

 Kauppahintaa ei välttämättä kannata maksaa kerralla.

Ilmoituksen taloyhtiölle tekee ostaja, ja siinä on kerrottava kaupan hinta ja ehdot. Pynnönen sanoo, että on ostajan edun mukaista ilmoittaa kaupasta viivyttelemättä, jotta asunnon kohtalo selviää mahdollisimman pian.

Kasson mukaan kauppahintaa ei välttämättä kannata maksaa kerralla, ennen kuin lunastusaika on päättynyt.

”Kauppakirjassa on mahdollista sopia siitä, että kauppahinnasta maksetaan esimerkiksi 20 prosenttia, jolla voidaan siirtää omistusoikeus ja käynnistää lunastusaika.”

Pynnösen mielestä myyjän kannattaa kuitenkin arvioida, haluaako omistusoikeuden siirtyvän ja kaupan olevan lopullinen ennen kuin koko kauppahinta on saatu.

Hänestä selkein toimintatapa on se, että ostaja maksaa koko kauppahinnan myyjälle, ja mahdollinen lunastaja korvaa summan ostajalle, jolta hän lunastaa asunnon.

Remonttia ei kannata aloittaa ennen kuin lunastusaika on umpeutunut. Kuva: Emilia Kangasluoma