Enemmistö Helsingin vuokranantajista on naisia – salkussa kolmekin asuntoa, silti nainen ei koe olevansa asuntosijoittaja - Koti | HS.fi
Koti

Enemmistö Helsingin vuokranantajista on naisia – salkussa kolmekin asuntoa, silti nainen ei koe olevansa asuntosijoittaja

Asuntoihin sijoittaminen on tasa-arvoinen sijoitusmuoto. Puolet Suomen vuokranantajista on naisia. Osakesijoittajista vain kolmannes on naisia.

Jenny Nyman on asuntojen flippaaja. Hän nauttii remontin suunnittelusta, toteuttamisesta ja asunnon myymisestä. Kuva: Rio Gandara / HS

Julkaistu: 16.2. 2:00, Päivitetty 16.2. 12:47

Suomen Vuokranantajat ry:n Vuokranantaja 2020 -kyselyn mukaan asuntoihin sijoittaminen on Suomen tasa-arvoisin sijoitusmuoto: tasan puolet vuokranantajista on naisia. Helsingissä osuus on jopa 56 prosenttia. Osakesijoittajista on edelleen vain kolmannes naisia.

”Jäsenkasvumme on aika kovaa myös tänä vuonna. Emme pidä jäsenrekisterissämme suoraan kirjaa sukupuolesta, mutta laskin, että tänä vuonna 464 liittyneestä jäsenestä 216 on naisia. Tyypillinen liittyvä nainen on 1970- tai 1980-luvulla syntynyt, jolla on 1–2 asuntoa”, Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa kertoo.

Asuntosijoitusyhtiö Happy Housing oy:n osakas ja Naistakomo oy:n toimitusjohtaja Ronja Roms on naisten asuntoihin sijoittamisesta innoissaan.

Kun hän vuonna 2011 osti ensimmäisen sijoitusasunnon, ei sitä voinut sanoa ääneen.

”Se ei tuntunut olevan sopivaa. Eihän nuori, vasta valmistunut nainen sijoittanut asuntoihin”, Roms sanoo.

Nyt asiat ovat muuttuneet.

”Sijoittavia naisia on nyt enemmän, ja nyt voi muutenkin puhua rahasta, sen tekemisestä ja kovasta työstä. Myös sijoitustoiminta on eri tavalla ok kuin vuonna 2011. Itselläni kesti monta vuotta ja lähemmäs 30 asuntoa, että aloin esitellä itseni asuntosijoittajana”, Roms toteaa.

Saman hän huomaa edelleenkin. Nainen ei välttämättä koe itseään sijoittajaksi, vaikka salkussa olisi kaksi tai kolmekin asuntoa.

 ”Vaikka pörssiin olisi päässyt halvemmalla kiinni, aloitin asunnoista.”

Pörssiin sijoittavista suurin osa on edelleen miehiä. Arvopaperikeskus Euroclearin tilastojen mukaan 34 prosenttia pörssiin sijoittavista on naisia. Mikä saa naiset sijoittamaan juuri asuntoihin?

”Naiset sijoittavat asuntoihin, koska se on konkreettista. Vaikka pörssiin olisi päässyt halvemmalla kiinni, aloitin asunnoista”, Roms kertoo.

Asuntoflippaajat eivät tilastossa näy, mutta sosiaalisen median perusteella asuntoja remontoivat naiset ovat jo ilmiö. Instagram-tilien päivityksissä naiset tarttuvat värikarttojen lisäksi porakoneeseen ja todistavat, ettei asuntojen remontoiminen ole sukupuolesta kiinni.

”Naiset ovat usein luovia ja näkevät kokonaisuuksia. Asunnon remonteissa näistä ominaisuuksista on hyötyä. Naiset ovat myös hyviä pitämään monta lankaa käsissään. Ja remontti on suurimmaksi osaksi vain iso projekti, jossa on monta pientä osaa”, Roms sanoo.

Roms on yhdessä muiden naisten kanssa perustanut Naistakomo-yhteisön, jonka tavoitteena on tuoda naiset yhteen keskustelemaan rahasta, sijoittamisesta, naiseudesta, vanhemmuudesta, mutta myös yleisesti yhteiskunnasta.

”Tarvitaan turvallinen paikka, missä kysyä, jutella ja saada tukea. Esimerkiksi sosiaalinen media on sen mahdollistanut todella hyvin.”

Romsin mielestä on hienoa, että Suomen Vuokranantajien kyselyn tuloksissa sukupuolijakauma on tasan.

”Ehkä tulevaisuudessa sama pätee pörssissä.”