Kuka maksaa kuntoiluvälineiden hankinnan taloyhtiöön? - Koti | HS.fi
Koti|Kysy asumisesta

Kuka maksaa kuntoiluvälineiden hankinnan taloyhtiöön?

Kuntosaliksi aiheutuvat kustannukset jakautuvat osakkaiden kesken vastikeperusteen mukaisesti.

Kerhohuoneen muuttaminen kuntosaliksi ei ole ihan helppoa. Kuva: Terhi Ylimäinen

Julkaistu: 16.2. 2:00

Äitini asuu taloyhtiössä, joka on velkainen isojen remonttien takia. Yhtiökokouksessa hallituksen jäsenet ehdottivat, että kerhohuone muutetaan kuntosaliksi. Äänestystä asiasta ei ollut eikä päätöstä kirjattu pöytäkirjaan. Millainen päätös asiassa tarvitaan? Kuka maksaa kuntoiluvälineet?

Yhtiökokouksessa tulee päättää asioista, jotka vaikuttavat oleellisesti vastikkeen maksamiseen.

Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi kuntosalilaitteiden hankinnasta ja mahdollisten tilamuutosten tekemisestä, sanoo kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut lakimies Tommi Leppänen.

Kaikki kerhohuoneen muuttamisesta kuntosaliksi aiheutuvat kustannukset jakautuvat osakkaiden kesken vastikeperusteen mukaisesti.

Yhtiökokouksen päätös tarvitaan myös silloin, jos muutoksen kohteena oleva kerhohuone on mainittu yhtiöjärjestyksessä. Tällöin yhtiöjärjestystä pitää muuttaa vastaamaan tilan uutta käyttötarkoitusta.

Yhtiöjärjestyksen muutos onnistuu, kun sitä kannattaa vähintään kahden kolmasosan määräenemmistö.

Jotta kerhohuoneen muuttamisesta kuntosaliksi voitaisiin päättää yhtiökokouksessa, asia tulee olla mainittuna yhtiökokouksen esityslistalla. Jos asiaa ehdotetaan vasta yhtiökokouksessa, siitä ei voida tehdä päätöstä. Tehdyt päätökset tulee kirjata pöytäkirjaan.

Leppänen muistuttaa, että kerhohuoneen muuttaminen kuntosaliksi ei välttämättä onnistu pelkästään kuntoiluvälineitä hankkimalla. Muutos saattaa edellyttää esimerkiksi rakennuslupaa. Tähän vaikuttaa muun muassa se, halutaanko tilaan vaikkapa suihkuja ja pukuhuoneita.

Taloyhtiön kannattaa myös selvittää, korvaavatko jo olemassa olevat vakuutukset kuntosalilla tapahtuvia henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Tarvittaessa vakuutusturvaa tulee täydentää.

Kuka maksaa oikeudenkäyntikulut, kun taloyhtiö häviää riidan?

Asun paritaloyhtiössä, jonka hallituksen muodostaa enemmistöosakas perheensä kanssa. En pääse hallitukseen, koska perhedynastia päättää niin. Kun yhtiökokouksessa äänestettiin hallituksen esteellisyydestä, hallituksen puheenjohtaja päätti, ettei hän eikä hänen vaimonsa ole esteellinen. Yhtiöjärjestys kieltää äänileikkurin. Moitin päätöstä ja nostin kanteen. Oikeus totesi esteellisyyden, ja taloyhtiö hävisi riidan. Onko hallitus velvollinen korvaamaan yhtiölle aiheutetut vahingot, vai pitääkö minunkin riidan voittaneena osakkaana osallistua kustannuksiin?

Tilanne on vähemmistöosakkaan kannalta hankala, sanoo kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajaja Marina Furuhjelm.

Kun riidan hävinnyt taloyhtiö tuomitaan maksamaan oikeudenkäyntikulut, kustannuksiin joutuvat osallistumaan kaikki osakkaat, siis myös riidan voittanut vähemmistöosakas.

Furuhjelm muistuttaa, että yhtiökokouksessa vähemmistöosakas voi jättää vastuuvapauden myöntämättä hallitukselle.

Jos vähemmistöosakas lisäksi katsoo, että hallitus on toiminut huolimattomasti, hän voi vaatia hallituksen jäseniltä oikeudenkäyntikuluja vahingonkorvauksena.

Vahingonkorvaukset voi olla saatavissa vastuuvakuutuksesta. Jos hallituksen jäsenillä ei ole vastuuvakuutusta, he vastaavat vahingonkorvauksista itse.

Asunto-osakeyhtiölaki antaa osakkaalle myös oikeuden vaatia, että hänen osakkeensa lunastetaan, jos toinen osakas on tahallaan käyttänyt väärin vaikutusvaltaansa esimerkiksi rikkomalla osakkaiden yhdenvertaisuutta tai yhtiöjärjestystä.

Lunastushinnaksi on määrättävä käypä hinta.

”Lunastusoikeus on pelastusrengas osakkaille, jotka joutuvat enemmistövallan väärinkäytön uhriksi”, Furuhjelm sanoo.

Lunastusoikeutta ei ole tiettävästi vielä koskaan sovellettu käytännössä.

Onko sinulla kysymys tai juttuvinkki asumisesta? Lähetä se osoitteeseen hs.koti@hs.fi.

Kerhohuoneen muuttaminen kuntosaliksi ei ole ihan helppoa. Kuva: Terhi Ylimäinen