Puukerrostalot yleistyvät Suomessa hitaasti - Koti | HS.fi
Koti

Puukerrostalot yleistyvät Suomessa hitaasti

Suomeen on rakennettu alle sata puukerrostaloa. Rakennusliikkeiden mukaan kaavoitus ei edistä puurakentamista.

Lehdon tehtaalla Hartolassa valmistetaan puukerrostaloja moduuleista. Tehtaalla olisi kapasiteettia rakentaa nykyistä paljon enemmän. Kuva: Tuomas Siitonen

Julkaistu: 28.2. 13:35, Päivitetty 28.2. 13:56

Lehdon tilaelementtitehtaalla Hartolassa noin viisikymmentä työntekijää työskentelee valtavassa hallissa. Tehtaanjohtaja Olli Lappalainen esittelee paikkoja:

”Tilaelementit kulkevat tähän suuntaan ja valmiit elementit tuohon suuntaan”, Lappalainen viittoilee.

Hartolassa elementit rakennetaan puusta. Parasta aikaa rakenteilla on kaksikerroksinen puutalokohde Vantaan Kulomäkeen. Elokuussa valmistuvassa kohteessa on 86 asuntoa, joista jokainen on ensin rakennettu Hartolassa ja kuljetettu sieltä työmaalle.

Enemmänkin asuntoja voitaisiin tehdä. Hartolan tehtaalla olisi kapasiteettia moninkertaistaa asuntotuotanto. Lehto rakentaisi mielellään nykyistä enemmän varsinkin puukerrostaloja.

Suomessa on vajaassa 25 vuodessa rakennettu 87 puukerrostaloa, joissa on yhteensä 2 505 asuntoa. Parhaimmillaankin puukerrostalojen osuus on ollut vain muutama prosentti kaikesta kerrostalorakentamisesta Suomessa.

Rakennetuista puukerrostaloista noin puolet on 4-kerroksisia. Vajaa kolmannes puukerrostaloista on 3-kerroksisia.

Lehdon Deco-puukerrostalokonseptilla rakentamat kaksi ensimmäistä puukerrostaloa valmistuivat viime vuonna. Tampereelle rakennettiin 4-kerroksinen ja Turkuun 3-kerroksinen.

Kolmas kohde on rakenteilla Kirkkonummelle. Siihen tulee neljä kerrosta. Lehto on kehittämässä myös ensimmäistä 6-kerroksista puukerrostaloaan.

Kaiken kaikkiaan puukerrostaloja on rakennettu vähän verrattuna siihen, kuinka paljon niistä puhutaan.

Lehdon Asunnot-palvelualueen johtaja Juha Höyhtyä on sitä mieltä, että samaan aikaan kun kaupungit sanovat haluavansa lisää rakentamista puusta, ne rajoittavat sitä kaavamääräyksin.

Lehto on osallistunut hankkeisiin muun muassa pääkaupunkiseudulla. Kaavat on kuitenkin Höyhtyän mukaan usein piirretty sellaisella runkosyvyydellä, johon Lehdon tuote ei veny.

Esimerkiksi Vantaalla puurakentamista on haluttu Kivistöön. Sinne on nimetty oma puurakentamisen erityiskohdekin, Puu-Kivistö.

Rakennusliikkeen näkökulmasta puurakentaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Höyhtyän mukaan valmiiksi kaavoitetut puukorttelit ovat olleet usein liian kalliita rakentaa. Niissä ei ole riittävästi toistettavuutta.

”Tuote ei voi muuttua joka kerta. Hyvät arkkitehdit osaavat kyllä suunnitella hienoja julkisivuja, vaikka rakennukseen käytettävät moduulit ovatkin vakioituja”, hän sanoo.

Lehtoa hiertää myös tapa, jolla rakennusoikeus lasketaan. Jos puutalot rakennetaan moduuleista niin kuin Lehto tekee, suurien huoneistojen väliseinistä tulee normaalia paksummat. Se syö tontin rakennusoikeutta.

Höyhtyä toivoisi, että huoneistojen sisäseiniä ei laskettaisi rakennusoikeuteen, jos niiden paksuus ylittää 10 senttiä.

”Jos näitä siis halutaan tehdä tehdasvalmisteisesti.”

Myös muun muassa Skanska rakentaa puukerrostaloja tilaelementeistä. Sen yhteistyössä huonekalujätti Ikean kanssa kehittämän konseptin nimi on Bo Klok.

Bo Klokin maajohtaja Kati Valtonen on Höyhtyän kanssa samoilla linjoilla. Kaikki puurakentamisen kohteet eivät voi olla uniikkeja arkkitehtikilpailujen tuloksia.

”Niitäkin tarvitaan, mutta lisää puurakentamista saadaan ennen kaikkea perusrakentamisella”, Valtonen sanoo.

Valtosen mukaan puurakentamista voidaan lisätä ainoastaan sillä, että mahdollistetaan erilaisten ja erikorkuisten kohteiden rakentaminen.

Skanska on rakentanut samalla konseptilla puukerrostaloja Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa.

Valtosen käsitys on, että Ruotsissa poliitikoilla, viranomaisilla ja alan toimijoilla on avoimempaa kuuntelua, vuoropuhelua ja luottamusta keskenään.

”Siellä löydetään yhteiset tavoitteet ilman monimutkaisia kilpailuja. Tämän vuoksi asemakaavat eivät ole niin tiukasti yksityiskohtia sääteleviä, ja ne mahdollistavat kaupunkikuvallisesti monipuolisempia hankkeita”, Valtonen sanoo.

Suomessa Valtonen näkee isoimpana rajoitteena asemakaavojen massoittelun ja mitoituksen, joka perustuu hänen mukaansa tiettyihin opittuihin perusperiaatteisiin, jotka eivät sovellu teolliseen puurakentamiseen.

Hartolan tehtaassa moduulien tuotanto on jaettu kymmeneen vaiheeseen. Normaalissa 8 tunnin vuorossa työntekijä hoitaa loppuun yhden moduulin yhden vaiheen, jonka jälkeen linja liikahtaa eteenpäin.

Tuotanto etenee kuin autotehtaalla, mikä ei ole sattumaa.

Olli Lappalainen esittelee linjan loppupäässä lähes valmista yksiötä. Lappalaisen mukaan Lehto on oppinut paljon toistettavuudesta.

”Myös esivalmistelut ovat parantuneet”, hän kertoo.

Valmiit kylpyhuoneet ja keittiöt tulevat Lehdon toiselta tehtaalta Oulaisista. Hartolassa ne istutetaan paikalleen tilaelementtiin.

Lappalaisen mukaan materiaalikäytön tehokkuus on tehtaassa parempi kuin työmaalla.

Lehto on oppinut matkan varrella paljon siitä, miten puukerrostaloja pitää rakentaa. Deco-puukerrostalojen hankepäällikkö Antti Leinosen mukaan talotekniikkaa on kehitetty paljon, samoin erilaisia huoneistomalleja.

”Sitäkin on mietitty, mikä olisi järkevin tapa pystyttää rakennus niin, että se olisi mahdollisimman vähän alttiina säälle”, Leinonen sanoo.

Lehdon ensimmäinen 6-kerroksinen puukerrostalo on vaatinut omanlaistaan tuotekehittelyä. Jos kerroksia on vain kaksi, ne voivat olla identtisiä. Kun rakennetaan korkeammalle, toleranssivaatimukset, paino ja tuulikuormat lisääntyvät. Vaativuus kasvaa merkittävästi.

 ”Ostajat eivät maksa ylimääräistä vain siksi, että talo on rakennettu puusta.”

Se taas ei olisi ongelma, jos hinta ei olisi rajoitteena. Lehto kuitenkin haluaa, että sen puukerrostalot pystyvät kilpailemaan hinnalla betonielementtitalojen kanssa. Siksi siellä, missä tontit ovat kalliita, pitää voida rakentaa korkeaa – aivan kuten betonirakenteisillakin taloilla.

”Ostajat eivät maksa ylimääräistä vain siksi, että talo on rakennettu puusta”, Juha Höyhtyä sanoo.

Korkeita puukerrostaloja

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas rakennuttaa Espooseen 13-kerroksisen puukerrostalon. Työmaa käynnistyy keväällä. Kohteen pääurakoitsija on JVR-Rakenne.

Suomen korkeimmassa puukerrostalossa on 14 kerrosta. Talo valmistui Joensuuhun viime vuonna. Joensuun Ellin rakennuttamat opiskelija-asunnot urakoi Rakennusliike Eero Reijonen.

Maailman korkein puukerrostalo on Norjan Brummuddaliin viime vuonna valmistunut Mjøstårnet, jossa on 18 kerrosta. Rakennuksella on korkeutta 85,4 metriä.