Meteorologi Kerttu Kotakorpi: ”Tämä talvi oli meille järkytys” - Koti | HS.fi
Koti|Ilmastonmuutos

Meteorologi Kerttu Kotakorpi: ”Tämä talvi oli meille järkytys”

Ilmastonmuutos laittaa rakennukset ja ihmiset koville. Meteorologi Kerttu Kotakorpi ihmettelee, miksi ongelmaan ei puututa kovemmilla otteilla.

Kerttu Kotakorpi kantaa syvästi huolta ilmastonmuutoksen seurauksista ja ilmiön vähättelystä. Kuva: Liisa Takala

Julkaistu: 24.3. 13:26

Vettä satoi päivästä toiseen ja tuntui, että marraskuulle ei tule loppua. Tuttu tunne Etelä- ja Keski-Suomen asukkaille. Kulunut talvi oli yllätys myös Ylen meteorologille Kerttu Kotakorvelle.

”Ilmastonmuutoksesta seuraa, että talvet ovat tällaisia kuin nyt on nähty. Meille ilmastotieteilijöillekin on kuitenkin ollut järkytys, että tällainen talvi tuli jo nyt. Sen piti tapahtua vasta 50–80 vuoden päästä”, Kotakorpi sanoo.

Säät vaihtelevat Suomessa jatkossakin ja lunta ja pakkastakin riittää. Silti kulunut talvi ja toissa vuoden hellekesä ovat tuulahduksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Rajujen hellejaksojen todennäköisyys on kasvanut.

Ilmaston- muutos vaikuttaa Suomessa eniten talviin. Helsingissä ei ole juuri tarvinnut pyöräillä lumisateessa. Kuva: Liisa Takala

”Ehdottomasti suurin muutos Suomen ilmastossa koskee talvea. Lumipeite vähenee tuntuvasti ja keskilämpötila nousee. Huolestuttavaa ja pelottavaa on, että lunta ei ole ollut enää Tampereella, Joensuussa tai Kuopiossa”, Kotakorpi sanoo.

Joulu-tammihelmikuun lämpötila ylitti keskiarvon paikoin seitsemällä asteella. ”Suomessa sään vaihtelut ovat luonnostaan isoja, mutta seitsemän asteen ero kolmen kuukauden jaksossa on valtava. Viime vuosina on ollut tosi paljon ääripään ilmiöitä”, Kotakorpi sanoo.

Terminen talvi näyttää jäävän etelässä tulematta, mikäli pysyttäydytään vakiintuneessa määritelmässä. Se edellyttäisi parin viikon jaksoa, jolloin keskilämpötila olisi pakkasella.

IPCC-ilmastopaneelin tavoite on, että maapallo lämpenisi keskimäärin vain 1,5 astetta esiteollisesta ajasta. Tämä tavoite on kuitenkin käytännössä jo mahdoton saavuttaa, seuraava maali on rajoittaa lämpeneminen kahteen asteeseen. Nyt keskilämpö on noussut jo reilulla asteella. Jos mitään ei tehdä, keskilämpötila voi nousta pahimmillaan kuusi astetta.

Suomen ilmasto on lämmennyt jo nyt 2,3 asteella. Kotakorven mukaan Suomen ilmasto lämpenee 4–5 astetta, jos maapallo lämpenee kahdella asteella.

”Suomen ilmastossa muutos on tuplat koko maapalloon verrattuna. Kesällä lämpeneminen olisi 3–4 astetta, talvella enemmän. Pohjoisessa keskilämpötila voisi nousta 8 asteella.”

Mahdollista on, että Golfvirran hidastuminen tai polaaripyörteen virtauksien muuttuminen hidastavat jonkin verran Suomen ilmaston lämpenemistä.

Suomen kannalta isoin ongelma ei ole Kotakorven mukaan lämpeneminen, vaan sen myötä tuleva ”koko paketti”.

Kiinteistöihin ja rakentamiseen vaikuttaa eniten sateen lisääntyminen. Kaikkien ennusteiden mukaan sademäärät kasvavat erityisesti talvella, mutta jonkin verran myös kesällä.

”Kun ilmasto lämpenee, rankkasateet voimistuvat.”

Pohjoisen talvet lauhtuvat ja lumisateet lisääntyvät, kun ilmassa on paljon kosteutta. Tämä kehitys voi jatkua vuosisadan lopulle saakka. Luminen aika lyhenee kuitenkin Lapissakin sekä syksystä että keväästä.

Tämä talvi on ollut poikkeuksellisen sateinen. Viime helmikuussa satoi Lounais-Suomessa 2,5-kertainen määrä normaaliin verrattuna. Varsinais-Suomessa sademäärä oli 1,5-kertainen, Keski-Lapissa kaksinkertainen normaaliin verrattuna.

Sade tulee etelässä entistä enemmän vetenä. Sateet liittyvät matalapaineisiin, joihin tuuli kuuluu syksyllä ja talvella oleellisena osana. Tuulen mukana tuleva viistosade kastelee julkisivuja ja parvekkeita. Korkeapainetta ei ole pitkiin aikoihin.

Sateiden lisääntyminen voi pahentaa Suomen kosteus- ja homeongelmaa.

”Olen fyysikkona miettinyt, miten rakennus voi ylipäätään kuivaa englantilaistyyppisessä säässä, jossa lämpötila vaihtelee nollan ja kymmenen asteen välillä. Ongelma koskee niin rakennusvaihetta kuin kiinteistön elinkaaren aikaista toimintaa.”

Kesän sää muuttuu talvea vähemmän. Sademäärä kuitenkin kasvaa ja hellepäivien ja hellejaksojen määrä lisääntyy.

Merenpinnan nousu on iso ongelma Etelä-Suomessa rakentamisen ja rakennusten kannalta. Pohjanmerellä maanpinnan kohoaminen kompensoi tilannetta vielä jonkin aikaa, mutta myöhemmin ongelma pahenee sielläkin.

 ”Yksittäisten supermyrskyjen mahdollisuus kasvaa.”

Ilmaston lämpeneminen lisää supermyrskyjen todennäköisyyksiä. Myrskyt nostavat entisestään veden pintaa. Sisävesien tulvat siirtyvät osin ilmastonmuutoksen takia syys- ja talvikauteen.

Kokonaisuutena tuulisuus ei ole ilmastomallien mukaan kasvamassa. ”Mutta yksittäisten supermyrskyjen mahdollisuus kasvaa”, Kotakorpi sanoo.

Lämpötilan vaihtelut pysyvät Suomessa edelleen suurina, vaikka ilmasto lämpenee. Pakkasiakin esiintyy. Talot on rakennettava tiiviiksi, jolloin ongelmaksi tulee kesällä kuumuus. Helteet tuovat asuntojen ilmastointitarpeen.

Myös lunta tulee jatkossakin myös etelässä, mutta erityisesti pohjoisessa lumikuormat ovat kasvava ongelma. Kun lämpötila sahaa nollan tuntumassa, lumesta tulee pakkaslunta painavampaa.

Kaupungeissa on varauduttava Kotakorven mukaan helteisiin. Hän puhuu kaupunkisaarekeilmiöstä. Rakennukset ja kadut imevät päivällä lämpöä, minkä seurauksena yötkin pysyvät lämpiminä. Se lisää kuumuuden aiheuttamia terveysriskejä.

Puusto on tehokas rakennusten viilentämiskeino. Puut varjostavat ja haihduttavat vettä.

”Bulevardit ja viherkatot eivät ole ekohippien puhetta. Ne ovat oikeasti merkittäviä tekijöitä terveysriskien poistajina. Helle nostaa nopeasti kuolleisuutta.”

Nopeasti ikääntyvässä Suomessa helteiden lisääntyminen on selkeä terveysriski. Myös liukkaita kelejä on tulevaisuudessa aikaisempaa enemmän.

Hulevesien lisääntyminenkin on kasvava ongelma, kun rankkasateet lisääntyvät. Helsingin keskustassa satoi viime kesänä muutamassa tunnissa 60 millimetriä.

Kotakorpi ei ole meteorologi sattumalta. Hän on ollut lapsesta asti kiinnostunut luonnosta, ulkona olosta ja säästä, samoin ilmastonmuutoksesta.

”Halusin opiskella, miten ilmasto toimii.”

Luonto, ulkona olo, sää ja ilmastonmuutos ovat kiinnostaneet Kerttu Kotakorpea lapsesta asti. Kuva: Liisa Takala

Kotakorpi kantaa syvästi huolta ilmastonmuutoksen seurauksista, ja ilmiön vähättelemisestä. Hänen asennettaan kuvaa hyvin vastaus kysymykseen, mikä ilmastonmuutoksessa huolestuttaa eniten.

”Se, ettei tehdä mitään”, hän vastaa välittömästi.

Eniten Kotakorpea surettaa se, mitä ilmaston lämpeneminen aiheuttaa luonnolle. Ekosysteemit eivät kestä isoa lämpenemistä. ”Ihmiset saavat pärjätä itse luomiensa ongelmien kanssa, mutta kun kokonaisia lajeja häviää, sille ei sitten voi enää mitään.”

Kotakorpi hämmästelee sitä, miten jotkut koulutetut ja fiksut ihmiset vähättelevät ja torjuvat ilmastonmuutoksen ja katsovat, ettei se kosketa heitä. Hän arvelee, että asia on niin pelottava, ettei sitä haluta myöntää. Kokonaan oma lukunsa ovat ilmastonmuutoksen kieltävät päättäjät.

”On pelottavaa ja huolestuttavaa, että päätöksiä ei saada aikaan eikä tehdä mitään. Miksi ilmastosopimusta koskevissa neuvotteluissa ei saada päätöksiä aikaan?”

Kotakorpi ottaa esimerkiksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehtävät toimet. Tämä osoittaa, että ilmastonmuutostakin pystyttäisiin hillitsemään tehokkaasti, jos asian vakavuus ymmärrettäisiin. Viranomaiset pystyvät rankkoihin päätöksiin tarvittaessa.

 Koronavirus on jo pudottanut Kiinan hiilidioksidipäästöjä.

”Ilmastonmuutosta hillitseviä päätöksiä ja pakkotoimia voitaisiin perustella terveyssyillä, ekosysteemin ja talouden turvaamisella. Suurkaupunkien lämpötilan nousu aiheuttaa kuolemia, samoin esimerkiksi Bangladeshin tulvat tai taifuuni.”

Koronavirus on jo pudottanut Kiinan hiilidioksidipäästöjä. ”Kansalaisten intresseihin voidaan puuttua, jos niin halutaan.”

Ilmastotieteilijöitä Kotakorpi arvostelee siitä, että ne ovat keskittyneet liikaa yksityiskohtiin. Viestiä olisi yksinkertaistettava ja popularisoitava tutkimustuloksia.

”Pitäisi sanoa, että ilmastonmuutos on ihmisten aiheuttama eikä puhua 95-prosentin todennäköisyydestä. Ei muissakaan tieteissä käytetä tällaisia ilmauksia.”

”Olen kuitenkin jossain määrin toiveikas, että vuodessa, kahdessa tapahtuu iso muutos. Asiasta puhutaan niin paljon. Suomen tilanteessa meillä on hallitus, joka sanoo tekevänsä jotain.”

Suomen kaltaisilla rikkailla mailla on varaa hoitaa ilmastonmuutoksen seuraukset. Monissa muissa maissa seurausten mittakaava on ihan erilainen.