Helsinkiläinen taloyhtiö mietti kymmenen vuotta energiaremonttia – nyt odotetaan kymmenien tuhansien säästöjä - Koti | HS.fi
Koti|Taloyhtiöt

Helsinkiläinen taloyhtiö mietti kymmenen vuotta energiaremonttia – nyt odotetaan kymmenien tuhansien säästöjä

Helsingin Kalliossa Kolmannella linjalla sijaitseva talovanhus päivitetään suuressa korjaushankkeessa energiaa säästäväksi moderniksi taloksi.

Tiheässä kaupunkiympäristössä työmaalla on pulaa tilasta. Yhtiön sisäpihat ovat pienet ja ahtaat, joten tavaroiden toimitukset ajastetaan tarkasti remontin etenemisen mukaan. Kuva: Liisa Takala

Julkaistu: 26.3. 1:30

Talotekniikka-asiantuntija Kaj Karumaa ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaAnna Laire ovat silminnähden innoissaan liki 90-vuotiaan helsinkiläisrakennuksen vintillä. Ympärillä risteilevät uutuuttaan hohtavat ilmanvaihtokanavat ja seuraavaksi vintille asennetaan uudet häkkivarastot. Taloyhtiössä käynnissä oleva suuri putki- ja ilmanvaihtokorjausurakka etenee aikataulussaan.

Karumaa on suunnitellut rakennukselle uuden elämän, jonka ansiosta asukkaat saavat uudistetut kylpyhuoneet, ehjät putket ja paremman sisäilman. Ennen remonttia yhtiössä on kärsitty jatkuvasti lisääntyneistä vesivahingoista ja huonoista sisäoloista. Osassa asunnoista on ollut liian kuuma ja osassa liian kylmä.

Työmaan vastaava työnjohtaja Risto Moilanen (vas.), Kaj Karumaa ja talo yhtiön hallituksen puheen johtaja Anna Laire. Kuva: Liisa Takala

Talon painovoimainen ilmanvaihto ei ole toiminut kunnolla vuosikymmeniin ja sisäilma on koettu tunkkaiseksi. Aikoinaan esimerkiksi Helsingin pommitukset vaurioittivat tämänkin rakennuksen ilmanvaihtohormeja, joten ilma ei ole päässyt kulkemaan niissä täysin vapaasti pitkiin aikoihin.

Remontin sujuvuuden kannalta hormit ovat onneksi riittävän hyvässä kunnossa. Vesijohdot kulkevat omissa kuiluissaan ja ilmanvaihtokanavat omissaan. Näin asunnoissa ei juurikaan tarvitse tehdä tilaa vieviä kotelointeja.

 ”Nyt lisääntyneet vesivahingot pakottivat meidät ryhtymään toimiin.”

”Yritimme käynnistää jo kymmenen vuotta sitten ilmanvaihtoremontin, mutta silloin asukkaat eivät vielä olleet valmiita suuriin ja kalliisiinkin korjauksiin. Nyt lisääntyneet vesivahingot pakottivat meidät ryhtymään toimiin ja on pelkästään järkevää korjata ilmanvaihtokin samalla”, Anne Laire kertoo.

Taloyhtiö toimii samalla ilmaston kannalta fiksusti, sillä tutkimusten ja tilastojen mukaan keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä noin kolmannes aiheutuu asumisesta ja tästä osuudesta valtaosa, lähes kolme neljäsosaa, liittyy energiankulutukseen. Se voi tuntua yllättävältäkin, sillä energiankulutus ei näy arjessa, toisin kuin esimerkiksi ostokset tai jätteet.

 Putkiremontin yhteydessä energia-asiat nousevat usein esille.

Karumaan mukaan putkiremontin yhteydessä energia-asiat nousevat usein esille, sillä sekä putki- että ilmanvaihtoremontit aiheuttavat asukkaille merkittävää asumishaittaa esimerkiksi pölyn vuoksi eikä ole järkevää repiä rakenteita auki kymmenen vuoden välein. Kalliossa remontin vuoksi evakkoaikaa kertyy asukkaille noin kolmen kuukauden verran.

”Talo voi jatkossa säästää kymmeniä tuhansia euroja lämmityskuluissa, kun uusi ilmanvaihtojärjestelmä ottaa hukkalämmön tehokkaasti talteen. Se käytetään tuloilman lämmittämiseen ja se puolestaan vähentää lämmityskustannuksia.”

Asumisterveys paranee kohentuneen ilmanlaadunkin myötä, sillä asuntoihin puhallettava ulkoilma puhdistetaan suodattimilla. Lisäksi se lämmitetään ennen sisäänpuhallusta ja se taas vähentää vedontunnetta.

Talotekniikka-asiantuntija Kaj Karumaa tarkastaa ilman vaihdon runkokanavaa, joka on halkaisijaltaan puoli metriä. Kuva: Liisa Takala

Kolmannella linjalla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi maakylmän käyttöön rakennuksen viilennyksessä. Ja kaukokylmä on kallista. Kesällä voidaan kuitenkin koneellisen ilmanvaihdon avulla käyttää hyväksi yöajan viileämpää ulkoilmaa. Kun ilmanvaihtoa tehostetaan yön viileimpien tuntien ajaksi ja sisätiloja ”huuhdotaan” viileämmällä yöilmalla, päivällä rakennuksen sisälle kertynyttä lämpökuormaa saadaan purettua.

Suomen ympäristökeskuksen kokoaman raportin mukaan juuri asumiseen liittyvillä toimilla asumisen hiilijalanjälkeä voidaan pienentää yli 40 prosenttia.

Kalliolainen taloyhtiö tekee siis juuri sen mikä on hiilijalanjäljenkin mukaan oikein, sillä suurin säästömahdollisuus liittyy olemassa olevien taloteknisten järjestelmien ja rakenteiden uusimisiin ja lämmitystapamuutoksiin.

Suurin osa Kolmannen linjan asunnoista on 50–55-neliöisiä kaksioita ja eri-ikäisiä asukkaita on yhteensä sata.

Hallituksen puheenjohtaja Lairen laskujen mukaan noin 50 neliön asunnon osuus korjausurakasta on noin 70 000 euroa eli noin 1 400 euroa per neliö.

Osa osakkaista maksaa lainan omalla pankkilainallaan. Pankki on antanut yhtiölle myös lainalupauksen eli remontin voi maksaa myös rahoitusvastikkeen kautta.

Kolmannen linjan sisäpiha on ainutlaatuisen muotoinen.

”Yhtiössä mietitään vielä rahoitusta, sillä meillä olisi mahdollisuus myydä yhtiön autotallipaikkoja, katutason liiketiloja ja yksi yhtiön asunto. Lisäksi erillisessä piharakennuksessa on liiketilaa, jonka osalta päätöksiä ei ole vielä tehty. Ennen remonttia se oli vuokrattu toimistokäyttöön”, Laire kertoo.

Taloyhtiön tekemä päätös on ilmastonmuutoksenkin kannalta tärkeä, sillä kuluttaja voi vaikuttaa omassa asunnossaan todella vähän rakennuksen energiankulutukseen verrattuna yhtiökokouksen päätösten vaikuttavuuteen.

Asiantuntijoiden mukaan taloyhtiöiden energiatehokkuudessa keskitytään liian paljon niin sanottuun sähkötekniikkaan eli kodinkoneisiin tai valaisimiin, kun euroissa mitattuna esimerkiksi lämmityksen säästöpotentiaali voisi olla moninkertainen. Jo pelkällä patteriverkoston hyvällä kunnossapidolla ja perussäädöllä voidaan laskea lämmityskuluja 5–10 prosenttia.

Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalveluista vastaavan HSY:n mukaan asukkaiden kulutustottumusten vaikutus taloyhtiön energiankulutukseen on viisi prosenttia kumpaankin suuntaan.

Kallion taloyhtiön korjaustapa on melko harvinainen yksityisten taloyhtiöremonttien joukossa.

Vaikka Karumaalla on takanaan pitkä ura vaativissa talotekniikan suunnittelutehtävissä, hänen selvitystensä mukaan yksityiset taloyhtiöt ovat Helsingissä ryhtyneet harvoin näin suuriin korjausprojekteihin.

Suurin osa vastaavista korjauksista, joissa on yhdistetty sekä putki- että ilmanvaihtoremontti, on tehty suurten vuokra-asuntoyhtiöiden omistajien tilauksesta.

”Suunnittelija haluaa aina rakentaa suunniteltavaan kohteeseen sopivan ratkaisun, sillä ei sellaisella suunnitelmalla tee mitään, joka ei mene taloyhtiön päätöksenteossa läpi. Tämän taloyhtiön vaakakupissa ilmanvaihdon kanssa eniten painoi hyvä sisäilma, energiansäästömahdollisuus ja tarpeenmukaisuus.”

 Rakennuksen keskitettyä ilmanvaihtoa valvoo ja ohjaa vintillä sijaitseva kiinteistöautomaatiojärjestelmä.

Ensi kesänä valmistuva remontti tuo talon tekniikan automaattisen valvonnan piiriin. Rakennuksen keskitettyä ilmanvaihtoa valvoo ja ohjaa vintillä sijaitseva kiinteistöautomaatiojärjestelmä. Se auttaa haluttujen sisäolojen saavuttamisessa ilman turhaa energiankulutusta tai sisäilma- ja kosteusongelmia.

Uudet putket kulkevat omissa kanavissaan vanhoja hormeja pitkin. Asuntoihin ei tarvitse tehdä tilaa vieviä kotelointeja. Kuva: Liisa Takala

Keskitetty ilmanvaihto on yksinkertaisempi ja halvempi ylläpitää kuin sen vastakohta, huoneistokohtainen ilmanvaihto. Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon kanssa voi esiintyä enemmän käyttö- ja huolto-ongelmia, jos kaikki asukkaat eivät ole tietoisia tai valveutuneita koneiden käytöstä.

Kolmannen linjan energiansäästö perustuu keskitetyn järjestelmän tarpeenmukaiseen käyttöön. Automaatio varmistaa, että tulo- ja poistoilmakanavissa on koko ajan juuri sopiva paine, jotta ilma vaihtuu asunnoissa halutulla tavalla. Ilmanvaihdon ilmamääriä voidaan ohjata myös hiilidioksidipitoisuuden perusteella. Se näkyy konkreettisesti kustannussäästöinä ja sisäilman laadun parantumisena.

”Jos esimerkiksi kaksikymmentä asukasta on yhtä aikaa suihkussa, automaatio ohjaa ilmanvaihdon säätöpeltiä oikealla tavalla, jotta kylpyhuoneisiin kertyvä kosteus saadaan poistettua”, Karumaa kertoo.