Leuto talvi toi säästöjä – ja kuluja - Koti | HS.fi
Koti|Taloyhtiöt

Leuto talvi toi säästöjä – ja kuluja

Isännöitsijät suosittelevat käyttämään mahdolliset säästyneet rahat rakennusten huoltoon ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Kiinteistöpalveluyritysten talvikalustoa ei ole Etelä-Suomessa tänä talvena tarvittu. Kotikadun varikolla Espoossa koneet odottavat lumisempaa talvea. Kuva: Liisa Takala

Julkaistu: 26.3. 1:30

Vieläkö joku muistaa, miten paljon lunta Helsingissä oli talvina 2010–2012? Tänä talvena lunta ei ole ollut pääkaupungissa käytännössä lainkaan.

Taloyhtiöille lumettomuudesta on seurannut selvää säästöä. Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero arvioi, että eniten lumettomuudesta ovat hyötyneet kaupunkien keskustoissa sijaitsevat taloyhtiöt Etelä-Suomessa.

”Lumien pudotus katoilta ja pois kuljettaminen ovat iso kuluerä silloin, kun lunta on tullut paljon”, Kero sanoo.

Esimerkiksi runsaslumisena talvena vuonna 2010 pääkaupunkiseudulla ulkoalueiden hoidosta maksettiin Keron mukaan keskimäärin jopa 24 senttiä per neliö kuussa, kun vuonna 2017 maksettiin vain 10 senttiä.

”Vuosi 2020 jäänee edulliseksi. Ellei sitten tulevan talven alku ole kova”, Kero sanoo.

Liukkaiden torjunnasta ei ole odotettavissa isoja säästöjä. Monilla taloyhtiöillä on kiinteä sopimus huoltoyhtiön kanssa. Sitä vastoin lämmityskustannuksissa on tänä talvena säästetty isossa osassa Suomea.

Lämmitys on iso menoerä taloyhtiöissä.

Keron mukaan esimerkiksi Vantaalla tammi-helmikuussa lämmitystarve oli jopa yli neljänneksen pienempi kuin pitkän ajan vertailujaksolla.

 Lämmityksessä on säästetty keskimäärin yli 20 prosenttia.

Jos tilannetta vertaa vuoden takaiseen, lämmityksessä on säästetty keskimäärin yli 20 prosenttia.

”Jos maaliskuusta tulee viime vuoden kaltainen, lämmitystarve vuoden ensimmäisellä neljänneksellä on pääkaupunkiseudulla noin 15 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten”, Kero laskee.

Siitä tulisi säästöä 90-neliöisessä kaukolämmitteisessä vanhassa kerrostalossa karkeasti noin 70 euroa vuodessa.

 ”Leuto talvi ei ole pelkästään siunaus.”

Leuto talvi ei ole pelkästään siunaus. Soittokierros isännöitsijöille kertoo, että se on voinut tuoda yllättäviä menoeriä taloyhtiöille.

Sateet ja tuulisuus ovat rassanneet varsinkin kattorakenteita, niissä olevia läpivientejä, seinärakenteita, piharakenteita, salaojajärjestelmiä sekä hulevesien poistojärjestelmiä.

”Voi olla, että se, mitä lumen ja liukkauden poistamisessa on säästetty, joudutaan kompensoimaan rakenteiden ylläpito- ja korjauskuluissa”, Jukka Kero sanoo.

Realia Isännöinnin yksikönpäällikkö, isännöitsijä Mika-Rainer Gustavson Porvoosta vahvistaa, että vaurioita on syntynyt ja että rakenteiden purkamisia ja kuivatuksia on paikka paikoin jo tehty.

Ja jos ei ole tänä vuonna tehtykään, ongelmia voi ilmetä jatkossa. Gustavson muistuttaa, että ilmastonmuutoksen myötä sateisten talvien ennustetaan jatkuvan.

”Sandwich-rakenteet eivät loputtomasti kestä tällaista ilmastoa. Betoniseinätkin rapautuvat, jos tulee vuorotellen pakkasta ja kosteaa”, Gustavson sanoo.

Hän muistuttaa, että Suomen rakennuskantamme on rakennettu kestämään kylmää.

”Lumikin on normaalia ja siihen ollaan totuttu. Sitä tarvitsee vain pudottaa katolta.”

Jos sitten on käynyt niin hyvin, että rahaa on säästynyt tänä talvena, mihin taloyhtiön kannattaisi säästöt käyttää?

Isännöitsijät suosittelevat käyttämään rahat rakennusten huoltoon ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Astala Isännöinnin isännöitsijäyrittäjä Mikko Astala suosittelee huolehtimaan kaikkien vedenpoistojärjestelmien moitteettomasta toiminnasta.

Myös vesikatot kannattaa tarkistaa ja sadevesikaivot putsauttaa.

 ”Rahat kannattaisi panna sukan varteen.”

Joissakin taloyhtiöissä on saatettu laskea hoitovastikkeita. Astalan mukaan rahat kannattaisi panna mieluummin sukan varteen.

”Parin kuukauden jälkeen taloyhtiöissä ei mielestäni ole syytä tehdä hätiköityjä ratkaisuja. Vielä ei tiedetä, mitä seuraava talvi tuo tullessaan”, hän sanoo.

SKH:n isännöitsijä Markku Kulomäki on samoilla linjoilla. Jos taloyhtiö haluaa johonkin investoida säästyneitä rahoja, yksi kohde voisi Kulomäen mukaan olla vaikka sähköautojen lautauspisteet.

Seuraa uutisia tästä aiheesta