Raisiolainen taloyhtiö teki energiaremontin, joka toi 40 000 euron vuosisäästöt - Koti | HS.fi
Koti|Remontit

Raisiolainen taloyhtiö teki energiaremontin, joka toi 40 000 euron vuosisäästöt

Jos taloyhtiön remontit olisi jätetty tekemättä, asumiskulut olisivat nousseet.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Esko Laitinen (vas.) ja hallituksen jäsen Jouni Mäki uudistetussa tekniikka tilassa. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Julkaistu: 26.3. 1:30

Raisiossa sijaitseva kolmen kerrostalon Asunto-osakeyhtiö Sorolaisenmäki on energiatehokkuuden mallikansalainen. Vajaa neljä vuotta sitten tehty putki- ja energiatehokkuusremontin yhdistelmä on säästänyt asukkaiden rahoja jo yli 150 000 euron edestä.

”Olen laskenut, että säästöä on kertynyt yli 40 000 euroa vuodessa”, taloyhtiön hallituksen jäsen Jouni Mäki kertoo.

Yhtiö teki yli neljä vuotta sitten päätöksen irtautua kaukolämmöstä, sillä asukkaat halusivat siirtyä maalämpöön. Se oli Raisiossa ennakkoluulotonta ja ennenkuulumatonta. Samalla päätettiin ottaa käyttöön asuntojen ilmanvaihdon poistoilman lämpö, joka aiemmin meni harakoille. Se onnistui lämmöntalteenottojärjestelmän avulla.

Mäen mukaan yhtiössä oltiin muiden mielestä jopa hullunrohkeita, sillä kukaan naapuriyhtiöistä ei uskaltanut aloittaa vastaavaa hanketta. Onnistuneiden kokemusten myötä naapuritkin ovat sittemmin uusineet lämmitysjärjestelmänsä.

 ”Meitä pidettiin uhkarohkeina.”

”Olimme ensimmäinen taloyhtiö Raisiossa, joka päätti irtautua kaukolämmöstä ja meitä pidettiin uhkarohkeina. Lisäksi laskelmiamme epäiltiin – kriitikoiden mielestä ne eivät voineet pitää paikkaansa. Toisin kävi.”

Ennen lopullisia päätöksiä eri vaihtoehdoista ja osakkaiden mielipiteistä tehtiin selvityksiä. Pitkän uran rakennusalalla tehnyt Mäki selvitti eri vaihtoehtoja ja vieraili vastaavilla työmailla. Hän kilpailutti ja luki urakkatarjoukset läpi pilkuntarkkuudella. Osakkaille haluttiin kertoa kaikki tieto mahdollisimman selkeästi ja tarkasti, jotta päätöksenteko olisi mahdollisimman helppoa.

”Jos mitään ei olisi tehty, asumiskulut olisivat nousseet joka vuosi pelkästään kaukolämmön hinnankorotusten vuoksi. Kun remontti tehtiin, kulut eivät ole nousseet”, Mäki muistelee remontin perusteluja.

Yhtiön hallitus halusi pitää asumiskustannukset kurissa, jotta myös pienituloisilla eläkeläisillä olisi mahdollisuus asua omissa kodeissaan. Asukkaiden keski-ikä on 60–65 vuotta. Osa vanhemmista asukkaista on ostanut asuntonsa yhtiön valmistuttua jo 1970-luvulla.

Kolmea kerrostaloa lämmittää yhteensä yhdeksän maalämpö kaivoa. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Vuonna 1972 valmistuneessa taloyhtiössä on yhteensä 90 asuntoa. Yhtiön hallitus on ollut aina tarkka ja huolellinen. Hyväkuntoiset julkisivut, siistit pihat ja porraskäytävät puhuvat puolestaan.

Taloyhtiötä on ylläpidetty ja huollettu tarpeen mukaan reilun neljänkymmenen vuoden aikana ja yhtiö on rahoittanut likipitäen kaikki korjaukset omasta kassastaan.

Hoitovastiketta (hoitomaksu) on kerätty vuosien varrella joka kuukausi ja näistä summista on saatu rahoitettua suurin osa korjauksista.

 Maalämpö- ja lämmöntalteenottourakka katettiin hoitovastikelainalla.

Maalämpö- ja lämmöntalteenottourakka katettiin harvan taloyhtiön käyttämällä hoitovastikelainalla. Siinä lainaa lyhennetään lämmityskustannuksia varten kerättävistä hoitovastikkeista syntyvällä säästöllä ja tämän vuoksi hankinnalla ei ollut vastikevaikutusta asukkaille.

”Olemme noudattaneet periaatetta ettei korjausten vuoksi tarvitse häiritä pankinjohtajaa. Yhtiövastike ei ole noussut kertaakaan suurten korjaustenkaan aikana eikä nousupaineita ole vieläkään”, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Esko Laitinen kertoo.

Putkiremonttia oli ennen suurempaakin korjausta jaksotettu useammalle vuodelle. Kellarien ja talojen väliset viemärit oli sukitettu aiemmin. Energiakorjausten yhteydessä uusittiin vesijohtojen pystylinjat ja huoneistohaaroitukset sekä asennettiin huoneistokohtaiset vesimittarit. Samalla korjattiin asuntojen kylpyhuoneista ne, joita ei ollut vielä uusittu.

Pihamaan alla lämpöä kerää yhdeksän maalämpökaivoa, joista jokainen on 230 metriä syvä. Saatava uusiutuva energia käytetään talojen patteriverkostossa kiertävän veden ja käyttöveden lämmitykseen.

Yhden talon tekniikkatilassa tehtiin ahtamis ennätys, sillä sinne saatiin asennettua kolmen talon lämmitys järjestelmät. Kuva: Vesa-Matti Väärä

Enää lämpöä ei päästetä karkuun, sillä korjausten yhteydessä yhtiössä otettiin käyttöön lämmöntalteenotto ilmanvaihdon poistoilmasta. Yhtiössä oli aiemmin koneellinen poistoilmanvaihto, mutta siinä ei ollut lämmöntalteenottoa.

”Lämmöntalteenotossa koneelle tuleva poistoilma on keskimäärin noin 20–24 asteista ja siitä otetaan lämpöä talteen niin paljon kuin pystymme ja sen jälkeen se poistuu ulos noin 5–6-asteisena.”

Lämmöntalteenottolaitteet sijaitsevat kunkin talon katolla, josta on johdettu putkistot alas. Kahdesta kerrostalosta ne johdetaan maata pitkin kolmannen kerrostalon tekniseen tilaan. Kun putkistot on tuotu yhteen tilaan, kahden talon pyöräsuojat säilyivät paikoillaan. Kun kaikkea poistoilmaenergiaa ei tarvita käyttöveden lämmitykseen, lämpö johdetaan takaisin maalämpökaivoihin.

Parhaillaan yhtiössä testataan uusia raittiin ilman eli tuloilman venttiileitä ikkunoissa. Ne käyttävät hyväksi ikkunoiden välistä tilaa. Sen avulla tuloilmaa voidaan lämmittää ilmaiseksi ja vedon tunne asunnoissa voi vähentyä. Samalla lämmityksen hyötysuhde paranee entisestään, kun ikkunoiden alapuolella olevien pattereiden lämmitysilmaa ei viilennetä kylmällä ulkoilmalla.

Energiaremontin yhteydessä Mäki perehtyi asioihin niin syvällisesti, että hän kilpailutti myös taloyhtiön sähkösopimukset. Siitä kertyi säästöä noin 15 prosenttia eli noin 2 600 euroa vuodessa.

”Taloyhtiö ostaa sekä kiinteistön että talon asukkaiden käyttämän sähkön kuin tukusta. Vesimaksun lisäksi on siis käytössä myös sähkömaksu. Tasauslaskutus tehdään vesi- ja sähkömittareiden lukemisen jälkeen kerran vuodessa. Yksittäisiltä asukkailta jää pois heidän normaalisti maksamansa perusmaksut”, Mäki kertoo.

 ”Hoitovastike on vuoden 2015 tasolla eikä korotuspaineita ole.”

Mäen tarkkojen laskelmien mukaan maalämpöjärjestelmän tuotto ja takaisinmaksuaika on pitänyt täysin paikkansa. Lämmin talvi on lyhentänyt takaisinmaksuaikaa 9,5 vuodesta 9,4 vuoteen.

”Hoitovastike on vuoden 2015 tasolla eikä korotuspaineita ole. On todella tärkeää, että taloyhtiöiden hallituksissa olisi asiantuntevia ihmisiä ja tietotaitoa, sillä muuten kustannukset eivät ainakaan laske”, puheenjohtaja Laitinen kehuu.

Seuraavaksi vuorossa on sähköremontti ja aurinkopaneelien hankinta sähköntuotantoa varten.