Espoolainen taloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön kolme vuotta sitten – kannattiko vaihto? - Koti | HS.fi
Koti|Remontointi

Espoolainen taloyhtiö vaihtoi kaukolämmön maalämpöön kolme vuotta sitten – kannattiko vaihto?

Kaukolämmön hinnan jatkuva nousu sai espoolaisen taloyhtiön siirtymään maalämpöön.

Maalämpöremontin yhteydessä espoolaisen kerrostaloyhtiön koneelliseen poistoilmanvaihtoon lisättiin lämmöntalteenotto, joka vähentää hukkalämpöä. Järjestelmän putket kulkevat talon katolla. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Julkaistu: 26.3. 1:30

Ovi avautuu kellariin, ja valot räpsähtävät päälle. Lämmin ilma leviää naamalle kuin tropiikissa.

Huoneen perällä hurisee rivi sumopainijaakin suurempia pönttöjä ja mötiköitä. Seinillä ja katossa risteilee paksuja putkia kuin jättiläishämähäkin seittiä. Minitehdas on niinkin arkinen paikka kuin kerrostalon lämmönjakohuone Espoon Suvelassa.

Pöntöt ja mötikät ovat laitteita, jotka pumppaavat parinsadan metrin syvyydestä maaperään varastoitunutta auringon lämpöä ja siirtävät sen asuntoihin.

Vuonna 1978 valmistunut taloyhtiö Jalmarin-Salpa on yksi pääkaupunkiseudun ensimmäisistä isoista asuinkiinteistöistä, jotka ovat luopuneet perinteisestä kaukolämmöstä ja siirtyneet ympäristöä säästävään lämmitysenergiaan.

Pientaloissa määlampöä on hyödynnetty jo 1970-luvulta ja Tilastokeskuksen mukaan sen suosio pääasiallisena lämmönlähteenä on kasvanut 2000-luvulla.

Suomen Lämpöpumppuyhdistyksestä arvioidaan, että maalämpöjärjestelmiä on käytössä noin 130 000 asuinkiinteistössä Suomessa.

Kaikkiaan Suomessa on runsaat 1,3 miljoonaa asuinrakennusta.

Energiaremontti tulee ajankohtaiseksi tulevaisuudessa monessa muussakin taloyhtiössä. Tähän pakottaa EU:n säätämä rakennusten energiatehokkuusdirektiivi.

Direktiivi edellyttää, että jokainen jäsenmaa laatii pitkän aikavälin peruskorjausstrategian. Strategian tulee määritellä, miten rakennuskanta muutetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.

Yksi vaihtoehto on maalämpö. Ympäristötekijöiden lisäksi kiinnostusta siihen lisää säästö lämmityskustannuksissa.

”Kun kaukolämmön hinta nousee, maalämpö ja muut vaihtoehtoiset lämmitysmuodot alkavat kiinnostaa”, sanoo lvi-asiantuntija Arto Kemppainen Kiinteistöliitto Uusimaasta.

Jalmarin-Salvassa hanke sai alkunsa osakkaiden aloitteesta. He olivat kyllästyneet kaukolämmön hinnan jatkuvaan nousuun. Maalämpötoimittajat olivat toki kosiskelleet osakkaita mainoksillaan jo aiemmin.

Muutos ei tapahtunut hetkessä. Valmisteluun ja päätöksentekoon hurahti pari vuotta. Hanketta varten taloyhtiö palkkasi pääsuunnittelijan, joka hoiti myös tarvittavat luvat.

”Asiaa pähkäiltiin pitkään, ja siitä äänestettiin kahdessa yhtiökokouksessa. Epäilijöitä oli paljon. Monia mietitytti, kuinka järjestelmä pelaa isossa kerrostalossa”, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Hämäläinen.

Taloyhtiö koostuu kahdesta rakennuksesta, joissa molemmissa on seitsemän kerrosta ja yhteensä lähes sata huoneistoa.

Lopulta kannattajat voittivat äänestyksen täpärästi, ja remontti pääsi alkamaan lokakuussa 2016. Valmista tuli maaliskuussa 2017. Vajaan puolen vuoden aikana taloyhtiön piha myllättiin täysin. Se oli kuin pommituksen jäljiltä.

Häiriöt asumisen arjessa olivat kuitenkin yllättävän vähäisiä. Kaukolämpö toimi siihen saakka, kunnes maalämpöpumput käynnistettiin. Käyttövedessä oli muutaman tunnin katkos.

Hämäläisen mukaan pahin vaihe kesti kolme viikkoa, jolloin pihaan porattiin 12 lämpökaivoa. Poraus alkoi aamulla ja jatkui iltaan asti. Silloin puheenjohtaja pääsi käsittelemään asukaspalautetta.

”Metelistä tuli sanomista.”

 Yhtiövastike on pysynyt entisellään.

Taloyhtiö on käyttänyt maalämpöä nyt kolme vuotta. Hämäläisen mukaan järjestelmä on toiminut moitteettomasti alun haasteiden jälkeen. Ensimmäisenä vuotena ongelmia oli etenkin veden lämpötilan säätelyssä.

”Välillä tuli kylmää ja välillä kuumaa vettä”, hän sanoo.

Yhtiövastike on pysynyt entisellään eli vajaassa neljässä eurossa neliöltä.

Koska osakkaat eivät olleet valmiita lainanottoon, taloyhtiö toteutti hankkeen elinkaarimallilla. Se tarkoittaa sitä, että palveluntarjoaja St1 Lähienergia omistaa järjestelmän, vastaa sen huollosta ja ylläpidosta ja myy lämpöä taloyhtiölle.

 Maalämmöllä on mahdollista saada merkittäviä säästöjä 1980-luvulla rakennetuissa ja sitä vanhemmissa asuinrakennuksissa.

Sopimus on voimassa kahdeksan vuotta, minkä jälkeen järjestelmä siirtyy taloyhtiölle. Käytännössä taloyhtiö maksaa järjestelmää pikkuhiljaa säästöillä, joita syntyy pienentyneiden lämmityskulujen ansiosta.

Tekniikan tohtori Tuomo Niemelän mukaan maalämmöllä on mahdollista saada merkittäviä säästöjä 1980-luvulla rakennetuissa ja sitä vanhemmissa asuinrakennuksissa.

Niemelä on tutkinut rakennusten peruskorjauskonsepteja, ja Helsingin Sanomat haastatteli häntä aiheesta viime marraskuussa.

Kun taloyhtiö siirtyy kaukolämmöstä maalämpöön, lämmitystä varten ostettavan energian tarve pienenee merkittävästi tai parhaimmassa tapauksessa poistuu kokonaan.

Jalmarin-Salvassa kaukolämmön lasku oli 70 000–80 000 euroa vuodessa.

”Nyt taloyhtiö säästää lämmityskuluissa noin 15 000 euroa vuodessa”, sanoo isännöitsijä ja toimitusjohtaja Jukka Siltasalmi Skipa Kiinteistöpalveluista.

”Arvio on, että investoinnin kuoletuksen jälkeen säästöä kertyy vajaat 50 000 euroa vuodessa. Uskon myös, että ekologisuudella on merkitystä yhtiön imagolle ja sitä kautta asuntojen arvolle.”

Maalämpö on lähilämpöä. Se on peräisin kalliosta, jonka päälle talot on rakennettu. Näillä laitteilla lämpö pumpataan maan uumenista. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Maalämpöjärjestelmä vaatii huoltoa ja kuluvien osien uusimista. Tuomo Niemelän arvion mukaan laitteisto kestää 30 vuotta, kompressorit noin 15 vuotta ja porakaivot ja putket yli 50 vuotta.

Lvi-asiantuntija Arto Kemppainen muistuttaa, että maalämpöjärjestelmän toimivuus edellyttää paitsi asiantuntevaa suunnittelua myös seurantaa ja ylläpitoa.

”Se on erittäin tärkeää, jotta järjestelmä on parhaassa iskussa. Jos esimerkiksi säädöissä on puutteita, säästöt karkaavat hyvin äkkiä taivaan tuuliin.”

Järjestelmän ylläpidon voi ulkoistaa esimerkiksi huoltoyhtiölle, mutta kaikki eivät tunne uutta tekniikkaa riittävän hyvin. Siksi huoltoyhtiötä järkevämpi vaihtoehto voi olla huolto-, seuranta- ja ylläpitosopimus järjestelmän toimittajan kanssa.

Jalmarin-Salvassa palveluntarjoaja valvoo ja säätää järjestelmää etänä vuorokauden ympäri.

Maalämpöjärjestelmä vaatii kaukolämpölaitteita enemmän tilaa. Osalle laitteista piti raivata paikat kuivaushuoneesta. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara tarjoaa taloyhtiöille avustusta energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–2022.

Kemppaisen mukaan avustusta ei ole kuitenkaan ihan helppo saada. Energiatehokkuusluvun pitäisi parantua, ja se lasketaan monimutkaisella kaavalla.

”Pelkkä kaukolämmöstä maalämpöön siirtyminen ei välttämättä tuo riittävää määrää energiatehokkuutta ja parannusta, jotta avustusta saisi”, hän sanoo.

Jalmarin-Salvassa muita energiaa säästäviä toimenpiteitä ovat olleet ikkunoiden, parvekeovien ja julkisivujen remontit. Lisäksi koneellinen poistoilmanvaihto on varustettu lämmöntalteenotolla.

Enää lämmin sisäilma ei mene hukkaan, vaan se kerätään talteen ja käytetään uudelleen.

”Julkisivuremontissa talo puettiin turkikseen, eli betonielementin alle tehtiin lisälämmöneristys”, Hämäläinen kertoo.

Seuraavaksi katolle saatetaan asentaa aurinkokeräimet.

Espoolainen taloyhtiö säästää maalämmön avulla 30 000 euroa vuodessa – myös aurinkoenergialla voidaan päästä kymppitonnien säästöön