Asetus josta harva tietää: Liian kuumaksi lämpiävästä asunnosta voi saada vuokranalennusta – HS listasi vinkit hellehelpotukseen - Koti | HS.fi
Koti|Asuminen

Asetus josta harva tietää: Liian kuumaksi lämpiävästä asunnosta voi saada vuokranalennusta – HS listasi vinkit hellehelpotukseen

Kodin viilentämiseen on saatavilla eri vaihtoehtoja.

Ilmalämpöpumppuja asennetaan helteiden vuoksi paljon.

Julkaistu: 15.6. 11:04

Kesähelteet aiheuttavat tukalia tilanteita monissa kodeissa. Liian kuuma sisäilma on haitta, joka oikeuttaa vuokralla asuvat jopa vuokranalennuksiin.

Suomen Vuokranantajien mukaan oikeus vuokranalennukseen on, jos lämpömittarin lukemat nousevat sisällä yli 32 asteen.

Tämä perustuu sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen asunnon terveydellisistä olosuhteista. Asetus linjaa, että asuntojen huoneilman pitää pysytellä kesäisin enintään 32 asteessa.

Järjestö katsoo sopivaksi alennukseksi 10–20 prosenttia vuokrasta ajalta, jolloin huoneiston lämpötila ylittää sallitun rajan.

Kotia on mahdollista viilentää monin tavoin.

Jäähdytys yleistyy etenkin uudiskohteissa. Kuvassa kaukojäähdytyksen hallintalaite asunnossa.

Hikisten kesien myötä pääkaupunkiseudulla on kasvanut kaukojäähdytyksen kysyntä. Kaukokylmäksikin kutsuttua viilennystä tarjoavat energiayhtiöt Fortum ja Helen.

Helenin kautta viileää ilmaa on saatavilla Helsingin kantakaupungin alueella, Fortumilta koteihin, jotka sijaitsevat länsimetro­n varrella Espoossa.

Helenin 450 kaukokylmäliittymästä taloyhtiöiden osuus on noin 70. Fortumin asiakkaista kaukokylmää käyttää 13 taloyhtiötä.

Käytännössä kyse on kylmästä vedestä, joka kulkee lämpöpumppulaitoksesta maanalaisia putkia pitkin kiinteistöihin. Huoneistoihin jäähdytys jaetaan esimerkiksi tuloilman, vesikiertoisten lattialämmityksen tai kattosäteilijöiden kautta.

Joissakin kohteissa asukkaat pystyvät säätämään lämpötilaa itse. Muualla lämpötilaa tarkkailee taloautomaatio.

Helenin myyntiryhmäpäällikön Jani Luukkosen mukaan jäähdyttämisen etuna on sen tehokkuus: viileä ilma leviää tasaisesti huoneistoon eikä aiheuta vedon tunnetta.

Esimerkiksi pöytä- tai lattiatuulettimet eivät varsinaisesti viilennä, vaan ne kierrättävät lämmintä ilmaa. Lisäksi niitä pitää siirellä huoneesta toiseen.

Kiinteistöjäähdytyksen huonoja puolia ovat toisaalta investoinnin kustannukset, raskas asennusprosessi ja päätöksenteon jäykkyys.

Huoneistojen ilmanvaihdosta ja lämpötiloista vastaa taloyhtiö, joten päätös pitää tehdä yhtiökokouksessa. Nopea ratkaisu kaukokylmä ei siis ole.

Jäähdytys yleistyy etenkin uudiskohteissa, mutta myös olemassa olevissa taloyhtiöissä sen hyödyntäminen on mahdollista.

Espoossa saneeratut talot eivät toistaiseksi ole liittyneet kaukokylmään.

”Uusilla alueilla kiinnostusta selvästi on. Uudiskohteissa tehdään usein varaus kaukokylmälle. Jos rakennuttaja ei halua investoida siihen, taloyhtiö voi tehdä sen myöhemmin itse”, sanoo Fortumin asiakkuusjohtaja Pasi Kokko.

Vanhoissa asuinkiinteistöissä jäähdytykseen liittyminen on järkevintä esimerkiksi putkiremontin yhteydessä.

Kaukokylmän vaihtoehtona on kiinteistökohtainen jäähdytys. Fortum tarjoaa sitä ensi kertaa tänä kesänä. Helenin valikoimissa se on ollut jo pitempään.

Ideana on, että taloyhtiöön asennetaan viilentävä lämpöpumppu, jolloin jäähdytys tuotetaan kiinteistössä eikä erillisessä lämpöpumppulaitoksessa.

Kiinteistöjäähdytys on mahdollista missä tahansa taloyhtiössä kaukolämpöverkon varrella Helsingin keskustan ulkopuolella.

Viime vuosina suosiota ovat lisänneet myös huoneistokohtaiset ilmalämpöpumput. Toisin kuin kaukokylmän, ilmalämpöpumpun yksittäinen osakas voi hankkia itse.

Ilmalämpöpumppu vaatii kuitenkin taloyhtiön luvan, ja asennus pitää tilata ammattilaiselta, jolla on lupa sähkötöihin ja kylmäaineisiin.

Asukkaan on tarkkailtava kondenssivettä, jota syntyy, kun laitetta käyttää. Kondenssivettä kertyy kaukokylmässäkin. Viemäröinti tehdään remontin yhteydessä, eikä asukkaan tarvitse huolehtia siitä itse.

Tuulettimet ovat halvin tapa viilentää.

Halvin tapa helpottaa hikistä oloa ovat tuulettimet, joita saa kaupoista parillakympillä. Tuulettimet eivät kuitenkaan ole kovin tehokkaita, ja pörinä saattaa häiritä yöunia.

Viime vuoden hittituote olivat ilmanviilentäjät, jotka loppuivat kaupoista kesken kesää. Alle sadan euron härvelit haihduttavat kylmää vettä ja puhaltavat viileältä tuntuvaa ilmaa.

Viilentimissä oleva suodatin kerää pölyä, ja se pitää pestä tai vaihtaa säännöllisesti.

Tuulettimia ja viilentimiä kalliimmat, satoja euroja maksavat ilmastointilaitteet jäähdyttävät ilmaa kylmäaineella. Niissä lämmin ilma ohjataan putkea pitkin ulos avoimesta ikkunasta tai ikkunaan tehtävästä reiästä.

Osa taloyhtiöistä suhtautuu ikkunoissa oleviin putkiin ja reikiin nuivasti. Tällainen tilanne on esimerkiksi töölöläisessä kerrostaloyhtiössä, jossa hallitus on puuttunut osakkaan viritelmiin.

Helsingin Sanomien lukija kertoo valmistaneensa asuntoonsa muovisen ikkunan pleksilasista ja puusta.

”Taloyhtiö huomasi muokkauksen ja vaati ikkunan palauttamista entiselleen. Yhtiö perusteli muokkauksen palauttamista julkisivun luvattomalla muutoksella sekä mahdollisella rakennusviraston sakolla”, osakas sanoo.

Kiinnostaako kaupunkia tällaiset yksityiskohdat?

Helsingin kaupungin korjaus- ja muutosrakentamisesta vastaavan lupayksikön päällikkö Salla Mustonen sanoo, ettei kaupunki lähtökohtaisesti puutu ilmanvaihtolaitteiden poistoputkiin ikkunoissa.

”Ikkunan lasin voi vaihtaa, joten peruuttamatonta haittaa ei synny. Toki, jos kyseessä on hyvin vanha ja arvokas rakennus, jossa on alkuperäiset ikkunat, ei reiän tekeminen missään nimessä ole suotavaa, koska silloin menetetään jotain korvaamatonta”, Mustonen sanoo.

Taloyhtiön lupa saattaa silti olla tarpeen. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Laura Lithenius sanoo, että lupa on saatava, jos osakas tekee muutoksia taloyhtiön vastuulla oleviin osiin.

Tällaisia ovat esimerkiksi ikkunan ulkolasi ja tuuletusluukun uloin osa.

Mitä viilentäminen maksaa?

Kaukokylmän kustannukset koostuvat liittymis-, vuosi- ja energiamaksusta.

Liittyminen maksaa karkeasti 1 500–3 000 euroa asuntoa kohden. Hintaan vaikuttaa muun muassa kiinteistön koko, tekniikka ja sijainti.

Vuosimaksu on 200–300 euroa ja käyttö 10–20 euroa kuussa asuntoa kohden.

Kiinteistökohtainen jäähdytys lämpöpumpulla on kustannuksiltaan samaa luokkaa.

Huoneistokohtainen ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna 1 500–2 000 euroa ja viilennys vajaasta kymmenestä eurosta muutamaan kymppiin vuodessa.

Kuumuuden helpottaminen siirrettävillä viilennyslaitteilla maksaa 50–70 euroa kuussa ja tuulettimilla nelisen euroa kuussa.

Lähteet: Fortum, Helen, Suomen Lämpöpumppuyhdistys Sulpu.

Viranomainen: Liian kuuma kerrostaloasunto on rakennusvirhe ja se on korjattava

Sää lämpenee jälleen, ja ilmanviilentimet tekevät kauppansa – mutta onko niistä oikeasti mihinkään?

Helen ottaa asukkailta hukkalämmön ilmaiseksi ja myy sen kaukolämpönä – ”En halua lähteä sanomaan, että me mitenkään riistetään”

Upouusien kerrostalojen julkisivuihin tehdään reikiä ilmalämpöpumpun asentamiseksi – Miksei asuntojen jäähdytykseen varauduta jo talojen rakennusvaiheessa?

Epäilyttääkö ilmalämpö­pumppu? Arkkitehti oikoo luuloja: se ei pidä meteliä, rumenna taloa tai aiheuta jättisähkölaskua

Miksi jotkut asunnot ovat tukahduttavan kuumia? Ilmanvaihto­kanavista löytyy toisinaan jopa tulppia, jotka ovat unohtuneet sinne rakennus­vaiheessa

Hanki paksummat verhot, suositteli rakennusyhtiö Raili Etelämäelle, jonka kotona on kesällä 29 astetta – Voiko kuumille asunnoille oikeasti tehdä mitään?

Kotien kaukojäähdytys kasvattaa suosiotaan ja säästää ympäristöä

Luetuimmat - Koti

Luitko jo nämä?