Jätteiden lajittelu uudistuu ensi vuonna, ja monessa taloyhtiössä on edessä jätepisteen remontti – asumisen kuluihin voi vaikuttaa itse huolellisella lajittelulla - Koti | HS.fi
Koti|Kierrätys

Jätteiden lajittelu uudistuu ensi vuonna, ja monessa taloyhtiössä on edessä jätepisteen remontti – asumisen kuluihin voi vaikuttaa itse huolellisella lajittelulla

Isännöintiliitto on huolissaan nousevista asumiskustannuksista.

Ensi vuonna vähintään viiden huoneiston taloyhtiöidenkin on kerättävä sekajätteen lisäksi kartonki, pienmetalli, lasi, muovi ja biojäte.

Julkaistu: 26.6. 11:22

Monessa taloyhtiössä on edessä jätepisteen remontti, kun jätelaki ja jätehuoltomääräykset uudistuvat.

Laki velvoittaa siirtymään nykyistä tiukempaan jätteiden lajitteluun viimeistään vuonna 2023. Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella uudet jätehuoltomääräykset astuvat voimaan jo ensi vuonna.

Suurin muutos koskee pieniä, vähintään viiden huoneiston taloyhtiöitä. Ne joutuvat jatkossa keräämään sekajätteen lisäksi kartongin, pienmetallin, lasin, muovin ja biojätteen.

Alle 20 asunnon taloyhtiöihin tulee nykyisten jäteastioiden lisäksi pienmetallin, lasin ja muovipakkausten keräys. Yli 20 asunnon kiinteistöissä pakolliseksi tulee muovipakkauskeräys.

Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuollosta vastaava Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY toimittaa uudet jäteastiat taloyhtiöille maalis–toukokuussa 2021.

Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja Tuomas Viljamaa arvioi, että muutos vaikuttaa 10 000–15 000 taloyhtiöön. Kaikkiaan Suomessa on runsaat 90 000 taloyhtiötä.

Viljamaan mukaan taloyhtiöissä on hyvä varautua siihen, etteivät uudet jäteastiat mahdu nykyisiin jätepisteisiin.

Esimerkiksi Helsingissä rakennusjärjestys määrää, että jäteastiat täytyy suojata aitauksella tai katoksella tai vähintään maisemoida istutuksin. Irrallisia jäteastioita pihoilla ei saa olla.

Helsingin rakennusvalvonnan maisema-arkkitehdin Pia-Liisa Orrenmaan mukaan kaupunki ei puutu irrallisiin jäteastioihin, jos ne ovat pihalla vain väliaikaisesti lyhyen ajan.

”Ei meiltä rakennusvalvonnasta kukaan tule poistattamaan jäteastioita, jos ne ovat pihalla muutamia viikkoja. Mutta hyvänä ratkaisuna sitä ei voi pitää. Jossain vaiheessa ratkaisu saattaa muuttua pysyväksi”, Orrenmaa sanoo.

Jos jäteastiat lojuvat pitkin pihoja pidempään, kaupungin rakennusvalvonta voi antaa kehotuksen asian korjaamiseksi. Ellei taloyhtiö ryhdy toimenpiteisiin, rakennusvalvonta kiristää keinojaan asteittain. Uhkasakkokin on mahdollinen.

”Kehotus on lempeä keino muistuttaa, että jotain pitäisi tehdä”, Orrenmaa sanoo.

”Kiinteistöt voivat myös sopia keskenään yhteisestä jäteratkaisusta. Suositamme sitä, koska se vähentää yksittäisten jätepömpeleiden määrää pihoilla.”

 Jätteiden lajittelun kiristyminen tietää osalle taloyhtiöistä lisää kuluja.

Tilastokeskuksen mukaan taloyhtiöiden hoitokulut nousivat viime vuonna 4,2 prosenttia edellisvuodesta. Jätteiden lajittelun kiristyminen tietää osalle taloyhtiöistä lisää kuluja, joista Isännöintiliitto on huolissaan.

Liitto pitää uudistuksen tavoitteita kannatettavina, mutta kierrättämisestä ei saisi rankaista kohtuuttomilla asumiskustannuksilla.

”Kun veroja ja maksuja korotetaan vähän sieltä ja täältä, kulut nousevat aika merkittävästi. Tässä on seurauksena se, että hyvät taloyhtiöt ovat entistä parempia ja huonot todennäköisesti entistä huonompia”, Viljamaa sanoo.

Osassa kunnista taloyhtiöt voivat nyt kilpailuttaa jätekuljetukset. Vastedes kunta järjestäisi jätteiden kuljetukset keskitetysti. Viljamaa pitää tätä ongelmallisena.

”Silläkin voi olla vaikutuksia jätemaksuihin. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä pitää olla mahdollisuus osallistua jätekuljetusten kilpailutuksiin”, Viljamaa sanoo.

Hänen mukaansa tulevaan muutokseen kannattaa valmistautua kartoittamalla ainakin jätepisteen kapasiteetin riittävyys ja tarvittaessa selvittämällä vaihtoehtoja.

”Ongelmia tulee, jos taloyhtiössä ei ole mahdollisuutta kasvattaa jätepistettä”, Viljamaa sanoo.

”Suunnitelmallisuus, ennakointi sekä taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän yhteistyö tulevat entistä tärkeämmäksi.”

Viljamaa arvioi, että jätepisteen laajentaamiseen menee helposti 5 000–10 000 euroa. Lasku on todennäköisesti isompi, jos vanha jätepiste joudutaan purkamaan ja tilalle rakentamaan uusi.

Uudistuksen vaikutukset jätehuollon hintoihin eivät ole vielä täysin tiedossa.

Varmaa kuitenkin on, että ainakin HSY:n alueella olevissa pienissä taloyhtiöissä jätehuollon kustannukset nousevat, keskisuurissa pysyvät lähes ennallaan ja isoissa laskevat.

Kun HSY:n hallitus käsitteli jätehuoltomääräyksiä kaksi vuotta sitten, arvio oli, että alle 10 huoneiston taloyhtiöissä kustannukset nousevat 45 prosenttia ja alle 20 huoneiston yhtiöissä pari prosenttia. Yli 20 huoneiston taloyhtiöissä hinnat taas laskevat noin 13 prosenttia.

Jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo HSY:stä korostaa, ettei ensi vuoden hintoja ole vielä päätetty, joten arviot hintavaikutuksista ovat suuntaa antavia.

Kouvon mukaan HSY:n tavoitteena on edistää kierrätystä nostamalla sekajäteastioiden tyhjennyshintaa ja laskemalla hyötyjäteastioiden tyhjennyshintoja.

”Kiinteistöt voivat vaikuttaa jätekustannuksiin vähentämällä sekajätteen määrää ja parantamalla lajittelua. Sekajätteen tyhjennys on kalleinta”, Kouvo sanoo.

”Tämän operaation eli jätehuoltomääräysten kiristysten yhtenä tavoitteena on, että sekajätteen määrä vähenee. Sekajätteen joukossa on yhä paljon biojätettä, muovipakkauksia ja kartonkia.”

Jätehuollon hintaan vaikuttaa siis myös se, kuinka asukkaat jaksavat erotella jätteet oikeisiin astioihin. Kouvon mukaan pääkaupunkiseutulaiset lajittelevat jätteensä varsin hyvin, keskimäärin paremmin kuin muualla Suomessa.

Huomioi nämä jätepisteessä

Helsingissä taloyhtiön tontille saa rakentaa enintään 30 neliön suuruisen aitauksen, katoksen tai suojan jätteiden keräystä varten ilman toimenpide- ja rakennuslupaa, ellei asemakaava muuta määrää.

Vaja, katos tai muu rakennelma on sijoitettava naapuritontin rajasta vähintään niin kauas, että rakennelma jää viivan alle, kun tontin rajalta vedetään suora viiva 45 asteen kulmassa.

Rakennelman sijoittaminen lähemmäs naapuritontin rajaa edellyttää tontin omistajan tai haltijan suostumusta.

Jätesuojaa ei pidä rakentaa myöskään kiinni kadun rajaan eikä tontin osalle, joka on määrätty asemakaavassa istutettavaksi alueeksi.

Palavasta materiaalista tehdyt jätekatokset on sijoitettava vähintään kahdeksan metrin päähän rakennuksesta, jonka seinässä on ovi, ikkuna tai ilmanottoaukko. Etäisyys mitataan räystäslinjasta.

Lähteet: Helsingin kaupungin rakennusjärjestys ja Helsingin rakennusvalvonnan maisema-arkkitehti Pia-Liisa Orrenmaa.

Luetuimmat - Koti

Luitko jo nämä?