Iris Hagert, 81, ja Ulf Hagert, 88, ovat yksiä harvoista Vartiosaaren ympärivuotisista asukkaista – Postit ja ruoat haetaan soutuveneellä - Koti | HS.fi
Koti|Asuminen

Iris Hagert, 81, ja Ulf Hagert, 88, ovat yksiä harvoista Vartiosaaren ympärivuotisista asukkaista – Postit ja ruoat haetaan soutuveneellä

Saariasukkaat hupenevat, mutta osaa ihmisistä saaristolaiselämä yhä kiehtoo. Suurimman osan elämästään Vartiosaaressa viettänyt pariskunta kertoo, millaista on asua paikassa, jossa ei ole palveluja ja jonne pääsee vain vesitse.

Vartiosaaressa asuu korkeasti koulutettua väkeä, kuten juristeja ja arkkitehteja. Ulf Hagert on sisätautien erikoislääkäri. ”Tämä pappa alkaa olla myös saaren vanhin”, sanoo vaimo Iris Hagert.

Julkaistu: 12.7. 2:00, Päivitetty 12.7. 10:08

Aallot keinuttavat venettä, kun Iris Hagert, 81, soutaa kohti Reposalmen satamaa Helsingissä. Siellä on postilaatikko. Hän asuu 88-vuotiaan miehensä Ulf Hagertin kanssa vastarannalla Vartiosaaressa, jonne ei ole kiinteää tieyhteyttä.

”Ei ole tarvinnut kuntosalilla käydä. Soutaminen ja kävely luontopoluilla riittävät”, Iris Hagert sanoo.

Hän varmistaa kurssin olkansa yli kurkistamalla.

Talvella asukkaat kulkevat jäätä pitkin – jos meri jäätyy. Viime talvena väylä pysyi avoimena.

”Nyt oli ensimmäinen jäätön talvi. Tuli sekin nähtyä.”

Iris Hagert soutaa kohti kotirantaa. Siitä alkaa jättipiha, jolla on sama suunnittelija kuin tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan puutarhalla.

Hagertit ovat yksiä harvoista Vartiosaaren ympärivuotisista asukkaista. Heitä on parikymmentä.

Liki puolentoista kilometrin pituinen ja vajaan kilometrin levyinen saari itäisessä Helsingissä on kaupungin parhaiten säilyneitä huvilayhdyskuntia. Siellä voi kokea vielä aitoa saaristolaiselämää, joka käy Suomessa yhä harvinaisemmaksi.

Helsingissä on kaikkiaan viisi vakituisesti asuttua saarta tai saariryhmää, joihin pääsee vain vesitse: Vartiosaaren lisäksi Harakka, Itäsaaret, Suomenlinna ja Uunisaaret. Niissä asuu noin 760 ihmistä.

Itäsaariin kuuluvat esimerkiksi Hattusaari, Isosaari, Kuivasaari ja Pihlajaluoto.

Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteerin, maa- ja metsätalousministeriön johtavan asiantuntijan Elina Aurin mukaan koko Suomessa tällaisia saaria on alle 600 ja niissä vakituisia asukkaita runsaat 37 400, valtaosa Ahvenanmaalla.

Jos saarimaakunta jätetään pois laskuista, saarissa asuu pysyvästi 8 060 ihmistä. Helsingin luvut ovat viime vuodenvaihteesta, koko maan osalta vuodelta 2018.

Kotilaituristaan Hagertit soutavat mantereelle asioille, kuten kauppaan.

Postilaatikko on tyhjä, ja Iris Hagert soutaa 150 metrin matkan takaisin kotilaituriinsa.

Laiturin vieressä on oma pieni hiekkaranta, josta alkaa puolen hehtaarin kokoinen puutarha. Nurmikko on leikattu lyhyeksi, siellä täällä kukkii pelargoneja ja ruusuja.

Pihan on suunnitellut kuulu puutarha-arkkitehti Paul Olsson, jonka käsialaa ovat muiden muassa Eiranpuisto, Kultaranta ja Talvipuutarha. Helsingin kaupungin laatimassa Vartiosaaren maisemaselvityksessä Hagertien pihaa pidetään puutarhataiteellisesti merkittävänä.

Puutarha on kuitenkin muuttanut hieman muotoaan alkuperäisestä: toisen maailmansodan aikana nurmialue muokattiin kasvimaaksi.

”Silloin oli marjapensaita, omenapuita ja vihanneksia. Minulla on vain jotain pientä: raparperia, persiljaa, tilliä.”

Hieman ylempänä rinteessä seisoo vuonna 1913 valmistunut samppanjanvärinen ja taitekattoinen Uddebo-huvila. Tuntuu kuin olisi jossain Tukholman saaristossa, mutta Helsingin keskusta ei ole kymmenkuntaa kilometriä kauempana.

Ruutuikkunat valaisevat Uddebo-huvilan lukunurkkauksen.

Ulf Hagert on syntynyt 88 vuotta sitten, jolloin saari todella oli maaseutua. Hänen isänsä osti huvilan perheelleen kesäpaikaksi joitakin vuosia aiemmin. Varsinainen kaupunkikoti oli Töölössä.

1930-luvun alussa huvilassa juhlittiin talon nykyisen isännän ristiäisiä.

Pohjanmaan Sulvasta kotoisin oleva Iris Hagert tuli taloon 60 vuotta sitten, kun hän tapasi hotelli Kämpin baarissa komean lääketieteen opiskelijan, tulevan aviomiehensä. Siitä lempi leiskahti.

Sittemmin pariskunta muutti saareen pysyvästi, ja siellä ovat varttuneet heidän lapsensa.

Olohuoneen kaunis mosaiikkitakka on Ulf Hagertin isän piirtämä.

Vakituisten asukkaiden määrä on ollut laskusuunnassa monella saarella vuosikymmeniä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän selvityksen mukaan kunnat arvioivat vuonna 2010, että saarten asukasluku laskee parilla prosentilla seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.

Tuo aika on nyt mennyt, ja jo kaksi vuotta sitten asukasluku oli laskenut lähes 7,5 prosentilla. Selvitystä edeltäneen kymmenen vuoden aikana saariston väestömäärä oli pudonnut noin 8 prosentilla.

Sama trendi näkyy Helsingissä: vuonna 2010 pysyviä asukkaita pääkaupungin saarissa oli enemmän kuin tällä hetkellä: yli 1 260.

”Mutta vapaa-ajan asukkaiden myötä saaristossa ei ole koskaan ollut niin paljon väkeä kuin siellä on nyt, ja tämä on mieluinen asia”, Elina Auri sanoo.

Vapaa-ajan asukkaita saarilla on 60 500 henkeä ilman Ahvenanmaata.

Aurin mukaan vakiasukkaiden vähenemistä saaristossa selittävät samat tekijät kuin maaseudulla: elinkeinorakenteen muutos, työpaikkojen väheneminen ja ihmisten ikääntyminen.

Ulf Hagert ei haluaisi pois Vartiosaaresta, jossa on elänyt valtaosan elämästään.

Asuntotarjonta saattaa olla yksi este saariston vetovoimalle. Esimerkiksi vuokra-asuntoja on tarjolla vähän. Aurin mukaan vuokra-asunnot tarjoaisivat alkuun mahdollisuuden kokeilla asumista saaristossa, eikä kynnys muuttoon olisi välttämättä niin korkea.

”Toki saaristokunnat ovat kekseliäitä, kun houkuttelevat uusia asukkaita. Hyvä esimerkki on Kemiönsaari, jonne on tänä keväänä muuttanut ennätyksellinen määrä uusia asukkaita”, Auri sanoo.

”He tarjoavat toimistohotellin ilmaiseen käyttöön etätyöntekijöille, ja heillä on senioreille maksuttomia liikuntakerhoja.”

Auri arvelee, että tulevaisuudessa lisääntyy niin sanottu citysaaristolaisuus, jossa koti on sekä kaupungissa että saaristossa.

”Monipaikkaisen ja paikasta riippumattoman työn lisääntymisellä on toivottavasti myönteisiä vaikutuksia saaristossa asumiseen.”

Vartiosaaressa vapaita asuntoja tulee harvoin tarjolle, joten asukkaiden vaihtuvuus on pientä.

Vartiosaari-seuran puheenjohtaja Ulla Rahola kertoo, että suurin osa saaren asukkaista on tavallisia työssäkäyviä, myös lapsiperheitä. Hän kuvailee karrikoidusti, että saaressa asutaan joko muutama vuosi tai koko elämä.

”Muutaman saaressa asutun talven jälkeen huomaa kyllä, onko valmis kaikkeen siihen omatoimisuuteen, mitä saariasuminen vaatii”, Rahola sanoo.

Kesällä paikkaan on helppo ihastua. Meri välkkyy puiden takana Hagertien huvilan suurista ruutuikkunoista ulos katsoessa.

”Elämä täällä on hyvin rauhallista. Ei voi valittaa, absolut inte. Täällä on erittäin hyvä henki. Meitä on niin vähän, että tunnemme kaikki toisemme”, sanoo Iiris Hagert. Saaressa ei ole palveluita eikä sinne kulje kauppalaivaa. Kaupassa ja muilla asioilla on käytävä mantereella.

”Enää en lähde, kun on kova tuuli. Mutta naapurit ovat auttaneet hurjasti. He soittavat, että menemme kauppaan, tarvitsetteko jotain. Poika on jättänyt säännöllisesti ruokakassin toiselle puolelle salmea.”

Soutuvene toimii myös roska-aluksena, sillä asukkaiden on huolehdittava itse jätehuollosta. Hagertit jakavat naapureidensa kanssa muutaman jäteastian Laajasalossa.

Aika saaressa ei käy pitkäksi, asukkaat sanovat. Iso talo ja piha vaativat jatkuvaa kunnossapitoa.

”Ruohonleikkuu rupeaa olemaan hankalaa, mutta naapurit auttavat siinäkin. Lapset haluaisivat, että muuttaisimme mantereelle ainakin talveksi, mutta emme haluaisi pois täältä eivätkä naapuritkaan”, Iris Hagert sanoo.

Heidän huvilaansa vesi tulee vesijohtoverkosta, mutta toisia saaristossa houkuttelee yksinkertainen, luonnonmukainen elämäntapa. Osa asuu karun alkeellisissa olosuhteissa ilman juoksevaa vettä ja nykyaikaista vessaa. Saaressa myös kasvatetaan esimerkiksi kanoja.

Viihtyminen erityksissä vaatii asennetta.

”Jos haluaa paljon ohjelmaa, ei tänne sovi”, Hagert sanoo.

Iris ja Ulf Hagert ovat asuneet Vartiosaaressa vuosikymmenien ajan.

Pariskunnalla viihdettä riittää omastakin takaa: Ulf Hagert viihdyttää vaimoaan pianokonserteilla, ja iltaisin he katsovat yhdessä Ruotsin televisiota.

Hieman lisämaustetta tuovat matkailijat. Moni on löytänyt Vartiosaaren kesällä, kun vesitieyhteydet ovat parantuneet. Hagertien pihalle matkailijat eivät sentään ole eksyneet.

”Kuulin, että juhannuksena täällä oli yli 800 ihmistä. Se on aivan uutta.”

Maakuntakaava|Itä-Helsingin edustalla on kelopuiden valtaama huvilasaari, jonne ei pääse kuin veneellä – Vartiosaaren kohtalo on taas auki

Saaret|Sähkölautta Vartiosaareen aloitti tiistaina

Kaavoitus|Vartiosaareen, Tallinna-tunneliin tai läntiseen junavarikkoon ei tehty muutoksia: pitkässä kokouksessa äänestettiin jopa äänestystavoista

HS-analyysi|Helsingin Vartiosaari muuttui pelinappulaksi maakunta­kaavan voimain­koetuksessa: äänten keskittäminen voisi palvella monen­laisia tarkoitusperiä

Luetuimmat - Koti

Luitko jo nämä?