Raija Sairanen osti lähes sata vuotta vanhan punaisen torpan Myrskylästä ja on vuosien ajan kunnostanut sitä omannäköisekseen - Koti | HS.fi
Koti|Mökit

Raija Sairanen osti lähes sata vuotta vanhan punaisen torpan Myrskylästä ja on vuosien ajan kunnostanut sitä omannäköisekseen

Vuonna 1924 rakennettu torppa tunnettiin aikaisemmin Myrskylässä sotaleskeksi jääneen Lempin torppana. Nyt paikka on Raija Sairasen, joka on vuosien mittaan kunnostanut torpan omannäköisekseen.

Vanhassa pihapiirissä kasvaa monenlaisia perinnekasveja, kuten vuorikaunokkeja, kuunliljoja ja akileijoja.

Julkaistu: 19.7. 2:00, Päivitetty 19.7. 9:12

Mutkitteleva, vanha maantie kulkee läpi itäisen Uudenmaan vehreiden peltomaisemien. Ohi vilahtaa toinen toistaan viehkeämpiä torppia, vaaleita pitsihuviloita lasikuisteineen ja kukkivia niittyjä.

Raija Sairasen punamullan värillä maalattu, vuonna 1924 valmistunut torppa, sijaitsee hiekkatien varrella pikkukylässä, noin kymmenen kilometrin päästä Myrskylän keskustasta.

”En olisi halunnut mitään korpimökkiä. Kylällä on elämää ja kesällä saapuu lisää väkeä lomanviettoon. Olen saanut apua niin torpan kunnostukseen kuin juttuseuraa kahvihetkiin, kokonaisen uuden ystäväpiirin”, Sairanen kertoo.

Raija Sairanen osti torpan Myrskylästä vuonna 2011.

Sairanen oli jo jonkin aikaa pohtinut oman kesäpaikan hankintaa kohtuullisen matkan päästä Helsingistä. Opettajilla on pitkä kesäloma, jonka Sairanen vietti aiemmin ystäviensä mökeillä ja ulkomailla matkustellen.

Iän karttuessa Sairanen alkoi kaivata enemmän omaa kesäpaikkaa. Häntä viehätti myös mahdollisuus puutarhan hoitoon ja omien vihannesten ja marjojen kasvattamiseen.

Sairanen harkitsi ensin siirtolapuutarhamökkiä, mutta niiden hintapyynnöt olivat samaa luokkaa kuin sittemmin verkosta myynti-ilmoituksesta löytyneessä torpassa.

Eläkkeellä ollut rakennustarkastaja totesi torpan kunnon hyväksi, hieman vinossa olevista seinistä huolimatta. Eikä pahitteeksi ollut vain vajaan tunnin ajomatka Helsingistä, Sairanen muistelee.

Tunnelmallinen pihapiiri ja rehevät, vanhat perennat sinetöivät Sairasen ostopäätöksen.

Hän teki kaupat torpasta vuonna 2011.

Vanhasta pihakaivosta nousee kasteluvesi, mutta juomavesi otetaan uudemmasta porakaivosta.

Ensimmäinen kesä kului ympäristöön ja itse taloon tutustumisessa sekä sen siivoamisessa. Pihalle kasaantui kymmenittäin jätesäkkejä, jotka ystävällinen naapuri toimitti kaatopaikalle.

Pihapiirissä on tuvan ja kamarin sisältävän, noin 30 neliöisen torpan lisäksi pikkuinen sauna, ulkohuussi, liiteri ja vierasmökki. Talon takana kohoaa korkea kallio, jonka suojassa torppa on kuin metsän sylissä.

Raija Sairasen torpan pihapiirissä on pieni vierasmaja ystäville.

Myöhemmin Sairanen kunnosti piiput sekä rappasi tuvan ja saunan muurit valkoisiksi. Sisälle hän rakennutti pienen keittiönurkkauksen ja asennutti puretun leivinuunin tilalle kamiinan. Puuhellan ylle tuli näyttävä liesikupu ja ikkunoiden alle uudet sähköpatterit syysiltoja lämmittämään.

Vanhoja, patinoituneita mäntypintoja Sairanen kevensi maalaamalla kirpputoreilta löytyneitä vanhoja huonekaluja valkoisiksi. Sairanen maalaa myös keräämänsä rukinlavat valkoisiksi sitä mukaa, kun niitä kirpputoreilta löytyy.

”Olen tehnyt töitä omaan tahtiin, ilman kiirettä. Mietin tarkkaan, millaisen tyylin ja tunnelman haluan torppaani luoda. Yksi valmiiksi saatu asia on johtanut seuraavaan. Vanhassa talossa on aina jotain pientä kohennettavaa.”

Tekstiiliopettajaksi valmistunut Sairanen tekee kesäaikaan torpalla myös paljon käsitöitä, joita hän ei kiireisinä talvikuukausina ehdi tehdä. Nettikirpputorilta löytyi vanha sähkökäyttöinen Singer-ompelukone, jolla Sairanen surauttaa nopeasti ideansa todeksi.

Sairanen ompeli muun muassa tupaan verhot ja sohvatyynyt ja käytti niiden somisteena kirpputoreilta löytyneitä vanhoja pitsiliinoja ja reunapitsejä. Kaikki räsymatot ovat joko hänen itse aikoinaan kudottuja tai oman äidin peruja.

”Minua viehättää vanhoissa tavaroissa oleva ajan patina. En halua raaputtaa sitä pois liiallisella kunnostamisella.”

Raija Sairanen on kerännyt torpan liiteriin torpasta ja kirpputorilta löytyneitä, vanhoja käyttöesineitä, odottamaan uudelleen käyttöä.

Talon edustalle rakennettiin muutama vuosi sitten koko torpan levyinen avoterassi, joka lisää torpan oleskelutilaa huomattavasti. Terassille paistaa aurinko lähes koko päivän. Siinä Sairanen kertoo nauttivansa aamukahvin jo kukonlaulun aikaan luonnon ääniä kuunnellen.

Terassilla Sairanen hoitaa myös tiskit, vesi tulee viereisestä porakaivosta. Terassin vieressä, omenapuun katveessa, on grillipaikka.

Puutarha on tärkeä osa torpalla vietettävää elämää, Sairanen kertoo. Noin 800 neliön tontilla kasvaa marjapensaita, sireenipensaita, tuomia ja pihlajia. Pihan toiselle reunalle Sairanen raivasi pienen perunapellon sekä yrttimaan. Hän haluaa pitää pihapiirin kasvuston vanhan tyylin mukaisena.

Ystävät ja naapurit ovat tuoneet täydennystä vanhoihin perennapenkkeihin niin, että puutarhassa kasvaa nyt kymmeniä eri kasvilajeja.

Sairasen seuraava projekti on pergolan rakentaminen pihalle. Sen paikkaa hän on kuluvana kesänä tutkiskellut siirtämällä tuolia paikasta toiseen, auringon kierron mukaan.

Tuvan alla oleva lattiakellari on jääkaapin jatke. Siellä säilyy muun muassa omista raparpereista tehty mehu. Hoitokoira Peppi on usein mukana torpan touhuissa.

Vuonna 1924 rakennettu torppa tunnettiin kylällä sotaleskeksi jääneen Lempin torppana. Liiterin rakenteista näkyy, että Lempillä oli ajan tavan mukaan myös eläimiä.

Kylällä oli aiemmin myös kaksi kauppaa ja koulua, pankki, posti, puhelinkeskus ja meijeri. Seuraelämäkin oli vilkasta. Nyt kaikki palvelut on siirretty Myrskylän keskustaan ja kylänraitti on hiljainen.

Läheisen järven rantaan on matkaa kilometrin verran, ja saunan jälkeen Sairanen kertoo välillä hyppäävänsä pyörän selkään kylpytakki päällään ja ajavansa kylän uimarannalle uimaan.

”Monet vierastavat niin sanottuja kuivan maan kesäpaikkoja. Yleensä jonkinlainen vesi, järvi tai joki, löytyy kuitenkin lähettyviltä, jos kaipaa virkistystä.”

Pienessä kylässä on helppo tutustua muihin kylän asukkaisiin. Sairasen mukaan he keksivät kyläläisten kanssa usein yhteistä puuhaa, kuten marja- ja sienestysreissuja sekä grilli- ja peli-iltoja.

Paikalliset tilat harrastavat myös tuotteidensa suoramyyntiä, joten esimerkiksi tuoretta lihaa ja kananmunia on usein saatavilla.

Makuuhuoneen seinää koristavat kirppareilta löytyneet rukinlavat. Valkoisiksi maalattuina ne erottuvat hyvin mäntyseinästä.

Hektisen opettajan työn vastapainoksi torppa tarjoaa Sairaselle tilan rauhoittua. Myös vuosikymmeniä vanha puuhella, pihasauna ja kantovesi sekä maalaismaisema tuovat nykyelämään perspektiiviä.

”Mökkikausi kestää huhtikuusta lokakuuhun. Aina, kun olen lähdössä kaupunkiin, jään vielä hetkiseksi istumaan tähän menneen maailman tunnelmaan.”

Koronakevät on lisännyt mökkikauppaa

Myynnissä olevien vanhojen kesäpaikkojen taso vaihtelee suuresti, samoin ostajien mielihalut. Toiset haluavat täysin varustetun kakkosasunnon, toisille kesäpaikka saa olla pieni ja alkeellinen, kaupunkikodin täydellinen vastakohta.

Moni vaihtaa asuntoa monta kertaa elämänsä aikana, mutta kesämökki saattaa pysyä turvallisena kiinnekohtana.

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 kaikkiaan 509 800 kesämökkiä. Koronakevät on lisännyt mökkikauppaa ja nyt menevät kaupaksi vähän vaatimattomammatkin kesäasumukset, kertoo Porvoon Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Ulla-Maija Honkanen.

Joka kolmas loma-asuntokauppa solmitaan ilman omaa rantaa olevasta kuivan maan mökistä.

Honkasen mukaan mökkejä hankkivat kaikenikäiset, myös nuoret perheet. Sisustuslehtien suosimat söpöt mummonmökit ovat kysyttyjä eikä niitä liiku markkinoilla enää siinä määrin kuin vielä kymmenen vuotta sitten.

Vanhassa pihapiirissä kasvaa muun muassa vuorikaunokkeja, kuunliljoja ja akileijoja.

Uutena asiakaskuntana ovat keski-ikäiset, yksin asuvat naiset, Honkanen kertoo.

Kerrostalossa asuvalle kaupunkilaiselle omaa rantaa tärkeämpi saattaa olla mökin pihapiiri, jossa saa upottaa sormet multaan. Kylätien varrella tai pienessä taajamassa sijaitseva kesäpaikka on myös turvallinen, kun autolla pääsee pihalle myös talviaikaan ja tarvittaessa apua saa naapureilta.

Kuivan maan mökki on lisäksi huomattavasti rantamökkiä edullisempi, ja etenkin meri-ilmastossa rantamökki rapistuukin nopeammin. Ja aina voi pihalle asentaa paljun, jos kaipaa veden läheisyyttä, Honkanen muistuttaa.

Kesä|Mökit, joissa on sonta­luukku ja kanaovi – nämä kesä­kodit ovat jotain muuta kuin mökki­paketti

Asuminen|Iris Hagert, 81, ja Ulf Hagert, 88, ovat yksiä harvoista Vartiosaaren ympärivuotisista asukkaista – Postit ja ruoat haetaan soutuveneellä

Pihatrendit|Nyt tulevat luomupihat, jotka keräävät asukkaita ja pörriäisiä keskellä Helsinkiä – ”Tuntuu kuin olisi landella”

Asuminen|Tältä näyttää todellisessa mini­kodissa: Eräänä keväänä Timo Anttalaisen polvesta repesi kierukka, nyt hän on asunut puolitoista vuotta kuuden neliön asunto­vaunussa

Luetuimmat - Koti

Luitko jo nämä?