Omasta mökistä ja palstasta haaveilevan kannattaa kysellä tuttavilta ja tarkastella siirtolapuutarha-alueiden ilmoitustauluja - Koti | HS.fi
Koti|Siirtolapuutarhat

Omasta mökistä ja palstasta haaveilevan kannattaa kysellä tuttavilta ja tarkastella siirtolapuutarha-alueiden ilmoitustauluja

Helsingissä siirtolapuutarhoja on esimerkiksi Ruskeasuolla, Vallilassa, Kumpulassa ja Marjaniemessä. Kaupungin ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Ruskeasuolle vuonna 1918.

Siirtolapuutarhamökkejä ei saa vuokrata eteenpäin, sillä alueiden vuokrasopimukset kieltävät sen.

Julkaistu: 26.7. 2:00

Jos haluaa ostaa siirtolapuutarhamökin Helsingistä, kannattaa kiertää eri siirtolapuutarhojen ilmoitustauluja läpi ja mahdollisesti laatia oma ostoilmoitus.

Mökkejä myydään jonkin verran myös välittäjien kautta. Joillain siirtolapuutarhayhdistyksillä on lisäksi myynti-ilmoituksia internet-sivuillaan.

”Ei ole mitenkään ylivoimaista saada siirtolapuutarhamökki Helsingistä. Usein ne myydään tuttavien kautta. Yhdistyksillä ei yleensä ole vapautuvista mökeistä myyntilistaa”, kertoo Juha Tuhkanen, jolla on siirtolapuutarhamökki Helsingin Kumpulassa.

Helsingissä on yhteensä yhdeksän siirtolapuutarha-aluetta, jotka toimivat saman periaatteen mukaan. Mökkejä näissä siirtolapuutarhoissa on yhteensä noin 2 000.

Siirtolapuutarhoja on esimerkiksi Ruskeasuolla, Vallilassa, Kumpulassa ja Marjaniemessä. Helsingin ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Ruskeasuolle vuonna 1918.

Helsingissä siirtolapuutarhat ovat kaupungin puistoalueita, joita hallinnoivat siirtolapuutarhayhdistykset. Kaupunki on tehnyt alueesta vuokrasopimuksen siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa.

Mökkejä tulee myyntiin esimerkiksi silloin, kun ikääntyneet omistajat eivät jaksa enää pitää palstastaan huolta. Kumpulassa palstan koko vaihtelee 200 neliöstä 500 neliöön.

”Yli 350 neliön palstan ylläpitämisessä on jo iso työ”, Tuhkanen sanoo.

Arkkitehtina työskentelevällä Tuhkasella on ollut siirtolapuutarhamökki ja -palsta Kumpulassa jo 32 vuoden ajan. Hän on lisäksi Kumpulan siirtolapuutarhayhdistyksen aktiivijäsen.

Koska siirtolapuutarhat ovat kaupungin puistoalueita, kuka tahansa voi viettää aikaa alueilla aamuseitsemästä iltayhdeksään. Vuokralaisten tonteille ei kuitenkaan saa mennä kuin kutsusta. Yörauhan ja mökkiläisten turvallisuuden takaamiseksi alueet ovat suljettuja öisin.

”Hoidamme kaupungin puistoaluetta ja maksamme siitä”, Tuhkanen vitsailee.

Suomessa siirtolapuutarhamökin myynti on vapaata, mutta esimerkiksi Helsingin siirtolapuutarhoista mökin ja palstan vuokraoikeuden voivat ostaa vain helsinkiläiset. Useilla muilla kunnilla on käytössä sama sääntö.

”Ostajalla on oltava pysyvä osoite Helsingissä, ja se myös tarkistetaan. Kaupunki haluaa varmistaa, että sen virkistysalueita ei vuokrata ulkopuolisille.”

Siirtolapuutarhamökkiä ei saa vuokrata eteenpäin, sillä kaupungin maanvuokrasopimukset kieltävät sen.

”Jos asuu vuoden tai kaksi ulkomailla väliaikaisesti esimerkiksi työkomennuksen tai opiskelijavaihdon vuoksi voidaan tästä säännöstä poiketa.”

Airbnb:n kautta mökkiä ei saa vuokrata.

Ostaessa siirtolapuutarhamökin ja siihen kuuluvan palstan vuokraoikeuden tulee samalla maksettavaksi siirtolapuutarhayhdistyksen liittymismaksu ja varainsiirtovero.

Vuosittaisia maksuja ovat käyttömaksut, esimerkiksi vesi ja sähkö, jätemaksut, palstavuokra ja kiinteistövero.

Jokainen siirtolapuutarhapalstan vuokralainen on siirtolapuutarhayhdistyksen jäsen. Se tuo mukanaan myös joitain velvoitteita. Asukkaiden tulee yleensä osallistua talkoisiin, yhteisten istutusten hoitamiseen sekä alueen tapahtumien järjestämiseen.

Helsingissä siirtolapuutarhamökit voivat maksaa melkeinpä mitä vain 40 000 eurosta aina 100 000 euroon. Hinnat vaihtelevat kausittain.

Tuhkasen mukaan siirtolapuutarhamökin tarkkaa hintaa on mahdoton määrittää, sillä siihen vaikuttaa moni asia ja niissä on paljon vaihtelua.

”Myyntihinta riippuu mökin kunnosta, varusteista ja iästä sekä palstan sijainnista, koosta ja istutusten kunnosta. Myös myytävä irtaimisto vaikuttaa hintaan.”

Vuokraamalleen tontille saa rakentaa uuden mökin vanhan tilalle, mutta sen on noudatettava kaupungin rakennusvalvonnan ja siirtolapuutarhayhdistyksen yhdessä sopimia, tarkkoja rakennussäädöksiä. Ne koskevat esimerkiksi mökin kokoa ja ulkonäköä. Säädökset vaihtelevat siirtolapuutarhoittain.

”Esimerkiksi Kumpulassa mökki voi olla enintään 26 neliön kokoinen. Sen lisäksi palstalla saa olla pieni kasvihuone ja leikkimökki.”

Siirtolapuutarhamökissä voi yöpyä talvisinkin, mutta vedet avataan Kumpulassa keväällä ja suljetaan lokakuun puolivälissä.

Sähköt ovat käytössä myös talvikaudella. Palstat eivät ole viemäröityjä.

“Kevyt vesiverkosto ei kestä yöpakkasia”, Tuhkanen perustelee.

Pihatrendit|Nyt tulevat luomupihat, jotka keräävät asukkaita ja pörriäisiä keskellä Helsinkiä – ”Tuntuu kuin olisi landella”

Remontointi|Mökkiremonttia harkitessa kannattaa ottaa huomioon budjetti ja huolellinen kuntokartoitus – Asiantuntijan vinkit auttavat urakassa alkuun

Kesä|Mökit, joissa on sonta­luukku ja kanaovi – nämä kesä­kodit ovat jotain muuta kuin mökki­paketti

Luetuimmat - Koti

Luitko jo nämä?