Jo yhden lämpöasteen pudottaminen kotona pienentää hiilijalanjälkeä: ”Villasukkaa jalkaan ja kylmempiä suihkuja” - Koti | HS.fi
Koti|Rakentaminen

Jo yhden lämpöasteen pudottaminen kotona pienentää hiilijalanjälkeä: ”Villasukkaa jalkaan ja kylmempiä suihkuja”

Asunnon hinta, koko ja sijainti menevät yhä ympäristöasioiden edelle asuntoa ostaessa.

Suomen ensimmäinen Joutsenmerkin saanut asunto-osakeyhtiö Höyhensaari Keski-Pasilassa.

Julkaistu: 31.7. 13:45

Ruokalassa on saatava makkarakastikkeen sijasta linssimuhennosta, ja tien päällä autoon tökätään sähkö- eikä bensapistooli. Rantaloma Las Palmasissa vaihtuu koskenlaskuun Kuusamossa.

Maapalloa koettelee kestävyyskriisi, ja moni miettii, mitä asialle tekisi omassa arjessaan. Ajatushautomo Sitran mukaan yli 40 prosenttia suomalaisista on jo keksinyt kestävämpiä valintoja hillitäkseen ilmastonmuutosta.

Seuraavaksi syyniin menevät kodit. Asuminen aiheuttaa kuluttamisen, syömisen ja liikkumisen ohella merkittäviä ympäristövaikutuksia: keskiverron suomalaisen hiilijalanjäljestä noin 20 prosenttia kertyy asumisesta.

Asumisen ja rakentamisen ekologisuus on aiempaa tärkeämpää asuntoa hankkiessa, selviää tämänvuotisesta Epsi Rating -tutkimuksesta, joka mittaa uudisasuntorakentamisen asiakastyytyväisyyttä.

Soittokierros muutamille isoille ja tunnetuille asuntorakennuttajille osoittaa, että vielä kuluttajat eivät ole kuitenkaan heränneet varsinaisesti vaatimaan toimenpiteitä asuntorakennuttajilta.

Lehdon Asunnot-palvelualueen johtaja Juha Höyhtyä sanoo, että kuluttajien ostopäätökseen vaikuttavat edelleen eniten perinteiset tekijät. Niitä ovat muiden muassa asunnon hinta, sijainti, koko ja toimivuus.

Bonavan pääkaupunkiseudun yksikköä johtavan Matti Kurosen mukaan esimerkiksi työmailla käytettävä tuulisähkö ei ole ensimmäinen mittari, jolla ihminen lähestyy asunnon hankintaa.

Vihreisiin arvoihin liittyvät vaatimukset tulevat rakennustoimintaa rahoittavilta tahoilta ja asuntosijoittajilta, jotka ostavat kokonaisia kerrostaloja.

 ”Ihmiset eivät osta asuntoa sillä perusteella, että energiatehokkuus on kuluttajan arvojen mukainen.”

”Kun mennään kuluttajasektorille, ympäristöasiat koetaan tärkeiksi, mutta se ei näy sillä tavalla, että ne vaikuttaisivat ostokäyttäytymiseen”, sanoo Kim Jolkkonen, joka johtaa SRV:n Asunnot-yksikköä.

”Ihmiset eivät osta asuntoa sillä perusteella, että energiatehokkuus on kuluttajan arvojen mukainen.”

Monessa yhtiössä on päätetty silti toimia muun muassa laskemalla hiilijalanjälkeä ja asettamalla tavoitteita päästöjen vähentämiseksi. Keväällä Helsingin Pasilaan valmistui Suomen ensimmäinen Joutsenmerkin saanut yksityisille markkinoille suunnattu kerrostalo.

Joutsenmerkki on pohjoismainen ympäristömerkki, joka asettaa tietyt vaatimukset rakennuksen ja kodinkoneiden energiatehokkuudelle, jätteiden lajittelulle, puuraaka-aineiden alkuperälle ja rakennusmateriaalien päästöille.

”Käytännössä talo on rakentamismääräyksiä energiatehokkaampi ja materiaalivalinnat ovat ulkoisen toimijan kontrolloimia”, sanoo toimitusjohtaja Markus Heino talon rakennuttaneesta JM Suomesta.

Yritys aikoo rakennuttaa Joutsenmerkittyjä kohteita vastaisuudessa lisää.

Lisäksi on muita, vähemmän tunnettuja ympäristöluokituksia, kuten RTS, jota esimerkiksi Skanska käyttää.

”Ympäristöluokitus todentaa vastuullisuuttamme ja asettaa riman korkealle. Se edellyttää, etteivät rakennusmateriaalit kuormita ympäristöä”, sanoo Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma.

Harva kuluttaja osaa ympäristösertifikaattien perään kuitenkaan kysellä.

Aurinkokeräimien ja led-valaisimien kaltaisten energiankulutusta hillitsevien ratkaisujen ohella uudiskohteissa on yhä enemmän tiloja, jotka kannustavat liikkumaan ja elämään kestävämmin.

Tällaisia ovat esimerkiksi polkupyörien huolto- ja pesupaikat, sähköautojen latauspisteet, yhteiskäyttöautot, istutusaltaat kaupunkiviljelyyn ja jätteiden lajittelun mahdollistavat tilat.

Tulevaisuudessa lisääntyvät puukerrostalot, joita rakennetaan Suomessa verrattain vähän.

”Uskoisin, että Suomessa mennään Ruotsin perässä. Ruotsissa puutalojen osuus on kymmenen prosentin luokkaa uudisasuntotuotannossa kerrostalopuolella, Suomessa kolme prosenttia”, Lehdon Höyhtyä sanoo.

Hänen mukaansa jarruna kehitykselle on ennen kaikkea kaavoitus.

”Jos kaava on viety liian pitkälle ja siinä on otettu liian tarkasti kantaa yksityiskohtiin, se ei taloudellisesti taivu tilaelementtipohjaiseen puukerrostalorakentamiseen.”

Höyhtyä sanoo, että kustannustehokkainta ja kosteusvaurioiden ehkäisyn kannalta turvallisinta on toteuttaa puutalokohteet tehtaassa kuivissa olosuhteissa.

Hän haastaa kasvavat kaupungit keskusteluun, joita alan toimijat ovat käyneet Helsingin kanssa kaupungin aloitteesta.

”On nostettu kissa pöydälle ja puhuttu avoimesti siitä, mitä olisi tehtävissä, että puukerrostalorakentamisessa päästäisiin kustannustehokkaaseen ratkaisuun, joka ei maksaisi asiakkaalle enempää kuin betoni.”

Höyhtyän mukaan asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan asunnostaan puukerrostalossa enempää kuin betonitalossa. Valintaa saattaisivat ohjata ympäristöarvot, jos ihmiset pääsisivät valitsemaan tasavertaisesti vaihtoehtojen väliltä.

Puukerrostaloja kehittelevän Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila sanoo, että uudisasunnon ostajan kiinnostus herää silloin, kun pystytään selkeästi osoittamaan, että vihreä ratkaisu alentaa asumiskustannuksia.

”Vaasaan olemme tehneet kerrostaloja, joissa on maalämpö ja aurinkokeräimet. Lämmityskustannukset ovat matalampia kuin kaukolämpötaloissa. Jatkossa maalämpökohteita tehdään enemmän.”

Seinäjoen asuntomessuille vuonna 2016 Lakea teki Pohjoismaiden ensimmäisen massiivipuukerrostalon, jolla on PEFC-merkki. Merkki takaa, että puutavara on hankittu kestävästi hoidetusta metsästä.

Kohteessa käytettiin puutavaraa noin tuhat kuutiota. Puuinfon mukaan Suomen puusto kasvaa keskimäärin yli miljoona kuutiometriä päivässä.

”Puu on uusiutuva luonnonmateriaali, eikä sitä käyttämällä tuhota metsiä”, Mantila sanoo.

Vihreiden arvojen ja asumiseen kytkeytyvien mieltymysten välillä joudutaan tekemään kompromisseja. Mahdollisimman energiatehokkaassa talossa esimerkiksi ikkunat ovat pieniä.

”Jos kysyttäisiin, haluatko isot vai pienet ikkunat, todennäköisesti useampi vastaisi, että isot”, Bonavan Matti Kuronen sanoo.

”Kaikkein tehottominta on rakentaa tarpeetonta. Pitäisi hyväksyä, että asukkailla on erilaisia tarpeita. Kaikki eivät tarvitse autopaikkoja eivätkä ole valmiita niistä maksamaan. Silloin niitä ei pitäisi joutua maan alle louhimaan.”

 ”Kaikkein tehottominta on rakentaa tarpeetonta.”

Asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas YIT:stä muistuttaa, että nykymääräysten mukaan rakennetut talot ovat jo energiatehokkaita. YIT:n uudiskohteissa asukkaat voivat myös seurata veden kulutusta verkon kautta.

SRV:n kuluttajakohteissa asukkaat pystyvät tarkkailemaan lisäksi sähkön käyttöä, asunnon ilmanvaihtoa, lämpötilaa ja ilmankosteutta sekä hallitsemaan pistorasioita etänä.

Lopuksi vielä pari yksinkertaista vinkkiä, jolla voi vaikuttaa asumisen hiilijalanjälkeen. Yksi on asuinkerroksen valinta.

”Keskikerrokset ovat edullisimpia kerroksia energiankulutukseltaan. Yläkerrokset ovat lämmityksen ja jäähdytyksen näkökulmasta kalleimpia”, sanoo Pohjola Rakennuksen hallituksen puheenjohtaja Juha Metsälä.

Toinen vinkki on lämpötilan pudottaminen edes asteella.

”Se vähentää viidellä prosentilla lämmitysenergian kulutusta. Villasukkaa jalkaan ja kylmempiä suihkuja.”

Taloyhtiöt|Näillä keinoilla taloyhtiöt voivat torjua ilmastonmuutosta

Taloyhtiöt|Helsinkiläinen taloyhtiö mietti kymmenen vuotta energiaremonttia – nyt odotetaan kymmenien tuhansien säästöjä

Huoltovarmuus|Keskellä Arabianrantaa on tyhjä tontti, jolla asukkaat kasvattavat itselleen ruokaa

Miniasunnot|Jarmo Palmu, 59, asuu alle 16 neliön yksiössä Vantaalla – Nyt hän ja muut minikotien asukkaat kertovat, miten elämä saadaan toimimaan

Pihatrendit|Nyt tulevat luomupihat, jotka keräävät asukkaita ja pörriäisiä keskellä Helsinkiä – ”Tuntuu kuin olisi landella”

Marja Arola rakensi kasvihuoneen pihaansa – ”Jokainen nainen ansaitsee oman woman caven”

Luetuimmat - Koti

Luitko jo nämä?