Espoolaisen rivitalon asukkailla menee hermot naapuriperheen lasten metelöintiin: ”Olemme harkinneet muuttamista muualle” – Missä menee meuhkaamisen raja? - Koti | HS.fi

Espoolaisen rivitalon asukkailla menee hermot naapuriperheen lasten metelöintiin: ”Olemme harkinneet muuttamista muualle” – Missä menee meuhkaamisen raja?

Lasten äänet kuuluvat normaalin elämään, ja sitä on siedettävä.

Leikkivien lasten äänet saattavat ärsyttää hiljaiseloon tottuneita naapureita.­

27.9. 2:00 | Päivitetty 27.9. 7:05

Lukijalla on kiusallinen pulma. Hän asuu perheensä kanssa Espoossa rivitalossa, jossa naapurina on toinen lapsiperhe.

”Naapurimme ovat mukavia. Ongelmana on iltaisin seinän takaa kuuluva kovaääninen lasten juokseminen ja huutaminen”, hän kertoo.

”Ääniä kuuluu häiritsevästi asuntoomme melkein joka ilta. Yhtiössämme alkaa hiljaisuus kello 22. Meteliä kuuluu tätä ennen.”

Missä menee raja, mistä voi huomauttaa naapureita? Onko sallittua, että lähes joka ilta metelöidään myöhään?

”Olemme välillä harkinneet asunnon myymistä ja muuttamista muualle metelöinnin vuoksi.”

 ”Toiset perheet elävät hissun kissun, toisista lähtee enemmän ääntä.”

Kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut lakimies Jaana Sallmén sanoo, että lasten äänet kuuluvat normaaliin elämiseen. Niistä ei voi antaa varoitusta eivätkä ne ole peruste huoneiston hallintaanottoon.

”Kun elämän äänet kantautuvat ennen yörauhaa, kyse ei ole muusta kuin normaalista asumisesta. Toiset perheet elävät hissun kissun, toisista lähtee enemmän ääntä. Jotkut myös häiriintyvät äänistä helpommin kuin toiset.”

Sallménin mukaan ihmisten on ymmärrettävä ja hyväksyttävä, että ääniä saattaa kuulua, kun muuttaa taloon, jossa on naapureita. Yörauhan aikaan kuuluvaa meteliä hän pitää paheksuttavampana.

Jos naapurista kantautuvia ääniä ei kerta kaikkiaan siedä, siitä kannattaa keskustella naapurin kanssa hienotunteisesti ja ratkaisua rakentaen, vaikka se tuntuisi nololta.

 ”Sillä on aika iso merkitys, miten asia esitetään.”

Naapuri ei välttämättä edes ymmärrä, miten hyvin äänet kuuluvat, jos muut taloyhtiössä asuvat elelevät hiljaisesti.

”On haastavaa sanoittaa, miten asian esittää niin, ettei naapuri harmistu eikä nakkele niskojaan, vaan hän pystyy asettautumaan toisen asemaan. Sillä on aika iso merkitys, miten asia esitetään”, Sallmén sanoo.

Syyttäminen vain pahentaa soppaa. Jos tilanne pääsee riitautumaan, neuvotteluapua on mahdollista saada Naapuruussovittelun keskuksesta.

Elleivät naapurista kantautuvat äänet hiljene eikä niiden kanssa pysty elämään, vaihtoehdot ovat vähissä.

Yksi mahdollisuus on parantaa asuntonsa ääneneristystä. Viime kädessä pitää muuttaa rauhallisempaan paikkaan, jossa naapureita ei ole ainakaan seinän takana.

Onko sinulla kysymys tai juttuvinkki asumisesta? Lähetä se osoitteeseen hs.koti@hs.fi.

Luitko jo nämä?

Osaston uusimmat

Luetuimmat - Koti