Skanska ja ABB tutkivat älykotia Metropoliassa – Älyvalmius tulee asuntoihin projekti kerrallaan - Koti | HS.fi

Skanska ja ABB tutkivat älykotia Metropoliassa – Älyvalmius tulee asuntoihin projekti kerrallaan

Smartlabissa tutkitaan sitä, minkälaista älyä tavallisiin koteihin voidaan tuoda ja millä tavalla.

ABB:n tuotemarkkinointijohtaja Jami Sorsa tutkii kotiautomaatiota Smartlabissa.­

6.12.2020 2:00

Helsingin Myllypurossa on valmistumassa pieni, kevytrakenteinen kaksio Metropolia Ammattikorkeakoulun energialaboratorioon.

Kaksiossa on paljon enemmän teknologiaa kuin tavallisessa asunnossa keskimäärin.

Kyseessä on Smartlab, jossa Skanska ja ABB testaavat sitä, minkälaista älyä tavallisiin koteihin voisi tuoda ja millä tavalla.

Smartlabissa toimivat rinnakkain kotiautomaation ohjaamiseen tarkoitetut KNX- ja free@home-järjestelmät sekä Welcome-ovipuhelinjärjestelmä. Asunnon sisältä taas löytyy kolme eri ilmanvaihtojärjestelmää sekä useita lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä.

Yhdellä seinällä on pitkä rivi painikkeita ja toisella useampia kosketusnäyttöjä. Jopa keittiön kodinkoneet on liitetty wifiin.

Asunnossa on useita olosuhdeantureita, jotka syöttävät pilveen tietoa huoneen ja lattian lämpötilasta ja kosteudesta.

Nykyään rakennettavissa uusissa kerrostaloissa voi olla jo kaikenlaista etäohjattavaa talotekniikkaa, mutta yksittäisiin asuntoihin on toistaiseksi tuotu digitaalista teknologiaa selvästi vähemmän.

Skanskan ja ABB:n Smartlab on eräänlainen kiihdyttämö, ja se on rakennettu yhdessä Metropolian kanssa. Smartlabina toimivan kaksion rakennustöistä vastasivat Stadin ammatti- ja aikuisopiston rakennusalan ja talotekniikan opiskelijat.

Osapuolet ovat erityisen kiinnostuneita selvittämään sitä, minkälaista teknologiaa kuluttajat kokevat hyödylliseksi käyttää.

Idea Smartlabin perustamisesta tuli alun perin Skanskan ja ABB:n yhteisestä workshopista, ja sitä alettiin rakentaa alkuvuonna.

Smartlabissa tullaan kehittämään sekä teknisiä ratkaisuja että käyttöliittymiä. Siellä testataan ja kehitetään teknologioita, rajapintoja ja käytäntöjä, joiden avulla voidaan kehittää asumista palvelevia ratkaisuja.

Samalla se toimii alustana ja koekenttänä Metropolia Ammattikorkeakoulun innovaatioprojekteissa ja opinnäytetöissä.

ABB:n tuotemarkkinointijohtaja Jami Sorsan mukaan Smartlab mahdollistaa sellaisen ketterän kehityksen, jota ei voi tehdä valmiiksi rakennetuissa asunnoissa.

 ”Kodeista voidaan jo nykyäänkin saada sensoreilla paljon erilaista dataa esimerkiksi lämpötiloista ja ilmanvaihdosta, mutta sitä ei välttämättä vielä hyödynnetä riittävästi.”

Smartlab ei ole ABB:n tuotekehityspaikka. Sorsa korostaa, että sen idea ei ole niinkään luoda uutta teknologiaa, vaan olennaista on päästä testaamaan teknologian käytettävyyttä erilaisilla käyttäjäryhmillä.

ABB:n tavoitteena Smartlabissa on kehittää ja tuotteistaa sellaisia sovelluksia, joista kuluttaja kokisi saavansa lisäarvoa.

”Haluamme testata myös erilaisia rajapintoja, koska usein rakennusautomaation ja kotiautomaation rajapinnat on vaikea saada kohtaamaan. Kodeista voidaan jo nykyäänkin saada sensoreilla paljon erilaista dataa esimerkiksi lämpötiloista ja ilmanvaihdosta, mutta sitä ei välttämättä vielä hyödynnetä riittävästi”, Sorsa sanoo.

Skanskalle Smartlab on ennen kaikkea paikka, jossa voi testata erilaisia ideoita. Skanskan kehityspäällikkö Tuomas Koivula vertaa sitä autojen testipenkkiin.

Koska teknologia on normaalia helpompi rakentaa Smartlabiin, se tarjoaa poikkeuksellisen hyvän mahdollisuuden testata erilaista kotiautomaatiota.

Ja vaikka Smartlabissa ei voi asua oikeasti, sinne voidaan tuoda erilaisia käyttäjäryhmiä kokeilemaan teknologiaa, mikä on paljon parempi tapa saada hyödyllistä tietoa kuluttajien toiveista kuin kyselemällä.

”Ja sehän on myös tärkeää informaatiota, että mikä ei toimi. Siksi täällä ei saa pelätä epäonnistumisia”, Koivula sanoo.

Milloin meillä alkaa sitten olla oikeasti älykoteja? Koivula ja Sorsa uskovat, että teknologia tulee asuntoihin pikkuhiljaa.

Skanskan elokuussa Helsinkiin valmistuneessa Reginanrannassa asunnoissa on ABB:n free@home-kodinohjausjärjestelmä, jossa on mahdollisuus erilaisiin tilanneohjauksiin ja jota ohjataan älylaitteella. Asukas voi esimerkiksi lähtiessään katkaista virran keittiön ja viihde-elektroniikan pistorasioilta sekä valaistukselta.

Koivula uskookin, että teknologia tulee uudiskohteisiin projekti kerrallaan.

”Ihanne olisi se, että taloihin rakennettaisiin valmiiksi infra, joka mahdollistaa myöhemmin erilaiset teknologiset ratkaisut”, hän sanoo.

Jami Sorsa uskoo puolestaan, että tällainen ”smart readiness” alkaa olla arkipäivää asuntorakentamisessa viiden vuoden sisällä. Teknologia yleistyy samalla, kun sen kustannukset laskevat.

 ”Tavoitteena ei kuitenkaan ole härpäke-elämä.”

Myllypurossakin halutaan rakentaa ekosysteemiä, johon voidaan sitten haluttaessa helposti liittää kolmannen osapuolen tuotteita.

Ratkaiseva kysymys on lopulta se, miten saada kuluttajat myös käyttämään teknologiaa kodeissaan. Asunnoista pitää kerätä sellaista dataa, joka oikeasti vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten asukkaat käyttävät energiaa tai vettä. Koivula ja Sorsa korostavatkin, ettei teknologia itsessään ole oleellista.

”Helposti sitä alkaa pyöritellä, että minkälaisia teknologisia juttuja Smartlabiin saa. Tavoitteena ei kuitenkaan ole härpäke-elämä vaan hyvä elämä”, Koivula sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat