Tältä näyttää Helsingin Hämeentiellä taloyhtiössä, jossa yhtiövastikkeet nousivat pilviin miljoonaremontin jälkeen - Koti | HS.fi

Tältä näyttää Helsingin Hämeentiellä taloyhtiössä, jossa yhtiövastikkeet nousivat pilviin miljoonaremontin jälkeen

Asiantuntijoiden mukaan lähes 20 euron yhtiövastike neliöltä on Suomen suurimpia.

Ada Tikan mielestä taloyhtiössä tehtiin liian laaja linjasaneeraus. Remontin yhteydessä kunnostettiin esimerkiksi rappukäytävät, jotka oli remontoitu edellisen kerran vuonna 2013. Portaikko vie kellariin.­

11.12.2020 14:18 | Päivitetty 11.12.2020 16:49

Asuntosijoittaja Ada Tikka huokaa 1920-luvulla rakennetun kerrostalon rappukäytävässä Helsingin Hermannissa. Hämeentien varrella sijaitsevassa taloyhtiössä on valmistunut linjasaneeraus hiljattain.

Helsingin Sanomat kertoi remontin vastikevaikutuksista ja sen synnyttämästä vastarinnasta taloyhtiössä viime syksynä, kun remontti oli aluillaan.

Lue lisää: Onko tässä Suomen suurin vastike? Kasautuvat remontit ovat käymässä poikkeuksellisen kalliiksi Helsingin Hämeentiellä

Nyt Tikka haluaa esitellä, mitä liki neljän miljoonan euron remontilla on saatu aikaiseksi.

Ada Tikka kiittelee huolellista maalausjälkeä rappukäytävässä.­

Massiivisten koteloiden sisällä kulkevat putket eivät miellytä kaikkien silmiä 1920-luvun rappukäytävässä.­

Hänen kätensä osoittaa ensin massiivista koteloa asuntojen ovien välissä, sitten toista pötkylää, joka kiemurtelee sisäänkäyntien yläpuolella. Niiden kätköissä kulkee vesijohtoja ja ilmanvaihtoputkia. Katto on madaltunut.

Tikan mielestä lopputulos on esteettisesti huono. Hän odotti saavansa rahalloilleen parempaa vastinetta.

Myös arkkitehti Timo Vatanen pitää putkistojen sijoittelua ja kotelointia kömpelönä. Hänestä linjasaneeraus on toteutettu talon arkkitehtonista arvoa kunnioittamatta.

”Uusien runkolinjojen veto on tehty raa’asti ja huomioimatta porrashuoneen ilmettä ja kauneutta.”

Remontin myötä yhtiövastike nousee merkittävästi.

Remontti maksaa osakkaille runsaat 2 250 euroa neliöltä, mikä on lähellä alkuperäistä arviota. Jos lainaosuuttaan ei maksa kerralla, rahoitusvastike on vajaat 9 euroa neliöltä kuussa 25 vuoden laina-ajalla.

Sen lisäksi pitää maksaa kuukausittaista hoitovastiketta 8 euroa neliöltä ja lyhentää asuntolainaa. Kun päälle lisää vielä rahoitusvastikkeet vanhoista remonteista, yhtiövastike lähentelee kokonaisuudessaan 20 euroa neliöltä.

Esimerkiksi Tikan 35 neliön asunnossa pelkästään vastikekulut ovat yli 600 euroa kuussa.

HS:n viime syksynä haastattelemat asiantuntijat pitivät taloyhtiön vastiketasoa poikkeuksellisen korkeana.

Vertailun vuoksi: kerrostaloyhtiöiden hoitovastikkeet olivat viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 4,07 euroa neliöltä kuussa.

Remontissa rakennettiin kunnollinen pyörävarasto. Marraskuisena arki-iltapäivänä tila ammotti lähes tyhjänä.­

Rappukäytävästä kierros jatkuu kellariin, jossa kasvomaskin läpi sieraimiin tunkee kostean tunkkainen haju. Se tekee hengittämisestä erityisen raskasta ja saa puheen kuulostamaan matalalta.

Kuin olisi tippukiviluolaan laskeutunut.

Tikasta tuntuu siltä, että työt ovat jääneet kesken. Katsokaa vaikka, hän näyttää: seiniä ei ole tasoitettu, muhkurainen lattia maaliroiskeineen tuo mieleen lähinnä nykytaiteen.

Kuivaushuoneen oveen teipattu tarralappu varoittaa vesilätäköistä.

Putkiremontissa uusittiin myös kellarin sauna. Samalla tilasta katosi luonnonvalo.­

Saunaosastolla Tikka katsoo sateisen taivaan värisiä lattialaattoja ja muistuttaa jälleen remontin hinnasta.

”Luulin, että saamme luksussaunan. Täällä ei ole mitään ihmeellistä.”

Ennen remonttitöiden alkua taloyhtiön osakasvähemmistö palkkasi kokeneen kiinteistöalan asiantuntijan Kimmo Karvisen selvittämään hankkeen taustoja. Vähemmistö epäili, ettei remonttia ollut valmisteltu riittävän huolellisesti.

Antamassaan selvityksessä Karvinen arvosteli taloyhtiötä ylikorjaamisesta ja siitä, että hankesuunnittelu oli sivuutettu.

Hankesuunnittelu on oleellinen osa putkiremontin valmistelua. Sen perusteella päätetään tavallisesti muun muassa remontin sisältö, laajuus ja korjausmenetelmät.

Taloyhtiön johdon mielestä hyvää hallintoa ei ollut rikottu, eivätkä yhtiön isot omistajat tunnistaneet ylikorjaamista.

Remonteista päätettäessä isoilla omistajilla on merkittävä äänivalta. Yksi isoista osakkeenomistajista on Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiö Helsingin Asuntohankinta.

Ahtaalle ullakolle on vedetty ilmanvaihtoputkia, jotka vievät tilaa. Sinne on suunniteltu asuntoja.­

Kiipeämme ullakolle, jonne on kaavailtu asuntoja.

Tikan mielestä niitä on nyt myöhäistä rakentaa. Tilan ovat vallanneet valtavat ilmanvaihtoputket. Hänestä rakennusoikeus olisi pitänyt kaupata ennen remonttia, jotta myyntituloilla olisi voitu rahoittaa korjauksia.

Ullakkorakentamista ei ole kuitenkaan kuopattu. Lausunnossaan työryhmä kehottaa selvittämään hissien peruskorjaamista siten, että konehuoneista voitaisiin luopua. Näin asunnoista saataisiin väljempiä.

Tikasta hissiremontti olisi järjetön, sillä hissit on remontoitu edellisen kerran vuonna 2016.

Nyt korkea yhtiövastike painaa alas asuntojen hintoja, jotka ovat asuntoilmoituksia julkaisevien sivustojen mukaan alle alueen keskiarvon. Tikka harmittelee, ettei saisi omiaan takaisin, jos myisi asuntonsa.

Hämeentiellä Helsingissä sijaitseva 60 huoneiston kerrostaloyhtiö.­

Arkkitehti Vatasen mielestä yksi ongelma ovat ylikuumentuneet linjasaneerausten markkinat.

”Saneerauksia tehtaillaan kasvavilla hinnoilla ja voitto-osuuksilla. Isännöitsijät ja hallitukset eivät ymmärrä saneerausten teknisiä mahdollisuuksia ja kustannusrakennetta vaan ovat asiantuntijoiden vietävissä”, hän sanoo.

”Hallituksen jäsenet kokevat olevansa asiantuntijoita parin konsultin pitämän esityksen jälkeen ja sitoutuvat harkitsemattomasti konsultin esittämiin ratkaisuihin.”

Toisena ongelmana peruskorjauksissa Vatanen pitää isännöitsijöiden prosentuaalista palkkiota, joka useilla isännöintiyrityksillä on sopimuksissaan.

”On ymmärrettävää, että heillekin on edullisempaa markkinoida kalliimpi korjaus kuin halvempi.”

Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva ei näe markkinoiden ylikuumenemista. Hän viittaa vuosittain tehtäviin selvityksiin.

”Jos toimijoita koronan vuoksi putoaisi pois markkinoilta, se voisi aiheuttaa hintojen nousua, mutta ei meidän putkiremonttibarometri eikä Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri osoita sellaista.”

Pääkaupunkiseudulla putkiremonttien hinnat ovat kuitenkin muuta maata korkeammat. Tätä Koro-Kanerva selittää korkeammilla työvoimakustannuksilla.

Väitettä hallitusjäsenten ja isännöitsijöiden helposta ohjailtavuudesta hän ei sulata.

”Eikö pitäisikin olla niin, että konsultiksi palkataan paras asiantuntija, jonka näkemyksiin nojataan? Vaihtoehtoja täytyy toki vertailla. Jos konsultti tuputtaa vain yhtä vaihtoehtoa, hälytyskellon pitäisi soida.”

Urakkahintoihin sidoksissa oleva isännöitsijän projektinjohtopalkkio on ollut murheenkryyni ja herättänyt paljon keskustelua, Koro-Kanerva sanoo.

”Prosentuaalinen palkkio korreloi työn määrään. Tilanteissa, joissa taloyhtiön ja isännöitsijän välillä ei vallitse paras mahdollinen luottamus, saattaa herätä ajatuksia, vetääkö isännöitsijä kotiin päin. Taloyhtiöt tekevät kuitenkin itse remonttipäätöksen ja valitsevat useimmiten urakoitsijan, joka on kokonaisedullisin.”

HS antoi myös Hämeentien-taloyhtiön johdolle mahdollisuuden kommentoida remonttiin kohdistuvaa arvostelua. He eivät vastanneet HS:n kysymyksiin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat