Klapien mukana kotiin kulkeutuu helposti kutsumattomia vieraita, jotka voivat myös kuoriutua sisätiloissa – Näin vältyt ötökkä­yllätyksiltä

Klapien mukana voi kulkeutua kotiin monenlaisia hyönteisiä. Jos niiltä haluaa välttyä, oikeanlainen säilytys on kaikki kaikessa.

Klapien mukana kotiin voi kulkeutua myös ötököitä.

20.1. 13:02

Takkahuoneen lattialla vipeltää kovakuoriainen, toinen, kolmaskin. Hädissään tarkistat sängynrungon, vaatekaapin ja keittiön kuiva-aineet, mutta niistä ne eivät, luojan kiitos, ole ainakaan lähtöisin.

Mutta miten hyönteiset sitten ovat löytäneet tiensä sisälle saakka? Ja, mikä päivänpolttavinta: ovatko ne haitallisia kodille tai ihmiselle itselleen?

Syy yllättävään ötökkäinvaasioon saattaa piillä polttopuissa, joita yhä useampi suomalainen on kallistunutta sähkölaskua kampittaakseen kerännyt kotiinsa. Tämän väitteen vahvistaa todeksi Luonnonvarakeskuksen tutkija Tiina Ylioja.

Ensimmäisenä Ylioja haluaa muistuttaa tärkeimmästä. Nimittäin siitä, että tuholaisia ei klapien mukana kulje. Niistä ei siis ole haittaa asukkaalle tai talon rakenteille, Ylioja painottaa.

Hyvin suurella todennäköisyydellä sisälle kömpii lajistoa, joka talvehtii puiden kuoren alla, kuoren koloissa tai toukkina itse puuaineessa. Lämpö saan ne heräämään tai aikuistumaan.

Ilman klapien varastointiakin voi sisään eksyä erilaisia hyönteisiä ja muita niveljalkaisia, joita ei pidä säikähtää.

Milloin puu on kaadettu? Onko puu ollut elävä vai kuollut kaatohetkellä? Entä mistä puulajista on kyse?

Näillä kaikilla asioilla on merkitystä sen suhteen, millaista lajistoa klapien mukana voi sisään eksyä.

Jos elävää puuta ei ole kaatamisen jälkeen heti pilkottu kuivumaan, kuoren alle on ehtinyt useampi laji munimaan toukkansa kehittymään. Toukkiin voivat munia vielä loispistiäiset.

Mutta mitä nopeammin puu ja kuori on kuivunut, sitä huonompi elinympäristö se puissa eläville hyönteisille on.

”Toukat saattavat myös aikuistua vasta siinä vaiheessa, kun puut on tuotu sisälle. Jos klapit ovat ylivuotisia, niistä voi aikuistua myös kookkaita puupistiäisiä, joiden toukat kasvavat puuaineessa”, Ylioja sanoo.

Koollakin on väliä. Jos halot ovat isoja, niissä on paljon kosteahkoksi jäävää kuorta. Tämä tekee elinoloista otollisemmat kuoren alla muhiville toukille.

Kun klapeja nostaa sisälle kuivumaan, kannattaa niitä vähän tutkia.

Toisin sanoen: mitä tuoreempi, kuivempi ja pienemmäksi pilkottu klapi on, sitä epätodennäköisemmin ötökät löytävät tiensä asuntoon sen mukana.

Useimmiten puu, jota ihminen kantaa kotiinsa tulisijan viereen, on melko kuivaa eikä järin tuoretta, hyönteisiä houkuttelevaa puuta, Ylioja painottaa.

Kun klapeja nostaa sisälle kuivumaan, kannattaa niitä toki vähän tutkia ja kopautella mahdolliset ylimääräiset matkustajat pois, Työtehoseuran tutkimuspäällikkö Minna Kuusela jatkaa.

”Ja vaikka klapeja säilyttäisi kunnollisessa puuvajassa kuivumassa, on muistettava, että ulkona on aina hitusen pintakosteutta, minkä vuoksi puut on otettava hetkeksi sisälle kuivumaan”, Kuusela sanoo.

Yhtä lailla klapipinoihin saattaa ujuttautua sekaan lajeja, jotka eivät sinänsä ole kiinnostuneita puusta tai sen kuoresta ravinnonlähteenä.

Ne nyt vain ovat sattuneet löytämään halkopinosta tai kuoren koloista suojapaikan kylmäksi talveksi, Ylioja toteaa. Näin toimivat esimerkiksi monet hämähäkit.

Jos ötököiden määrä kotona kuitenkin turhauttaa, asiantuntijat neuvovat jo senkin vuoksi säilyttämään puita sisätiloissa mahdollisimman lyhyen aikaa.

Sopiva kuivumisaika klapeille on vuorokaudesta kahteen, Kuusela linjaa. Niitä kannattaa ottaa sisälle pieni määrä kerrallaan, oikeastaan vain sen verran kuin yhdellä polttokerralla tarvitsee.

”Vaikka sisustuslehdissä näkee nyt paljon tyylikkäitä, isoja klapimääriä sisältäviä säilytysratkaisuja, ne eivät välttämättä ole hyvä idea etenkään, jos kammoksuu hyönteisiä.”

Voivatko hyönteiset syödä puu- tai hirsitalon rakenteet? Tämä saattaa huolettaa monia takanlämmittäjiä.

Yliojan mukaan rakenteita järsivät tuholaiset ovat sopeutuneet hyvin toisenlaiseen puuhun kuin polttopuuhun, joka on suhteellisen tuoretta tekoa.

”Tai ainakin sen pitäisi olla”, hän jatkaa.

”Näin energiakriisin aikoina halkoina saatetaan käyttää luontaisesti kuollutta puuta. Niissä asuu eläville puille harmitonta lajistoa, jotka lisäisivät talousmetsien lajirikkautta.”

Loppujen lopuksi polttopuiden hyönteisongelma on melko pieni ja mitätön, korkeintaan asumismukavuuteen vaikuttava tekijä.

Suurempi riski ovat Kuuselan mukaan homeet ja niistä irtoava pöly, joita saattaa kulkeutua kotiin puiden mukana.

Eritoten silloin, jos vuosi on ollut kostea tai puuta on säilytetty huonosti ulkona eikä se ole päässyt kuivumaan, siinä voi olla näkyvästi ja paljonkin sinistä tai valkoista hometta.

”Luonnossa ja myös polttopuissa on toki aina jonkin verran hometta, mutta kuivatus auttaa tähänkin. Home vaatii elääkseen kosteutta”, Kuusela painottaa.

Tämä voi olla aito terveysriski ja aiheuttaa ärsytystä herkemmille, kuten lapsille ja astmasta kärsiville ihmisille. Polttopuissa olevat homeet eivät kuitenkaan ole niin haitallisia kuin esimerkiksi talon rakenteiden kosteudessa muhivat homeet.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat