Kotimaa    |   Vieraskynä

Yritysten on tuotettava myös yhteistä hyvää

Hyvän elämän ehdot 5/6 Julkisen sektorin tulisi palvelujen tuottajia valitessaan painottaa sitä, miten monipuolisesti yritykset pystyvät tuottamaan hyötyä koko yhteiskunnalle.

Tilaajille

Suomalainen hyvinvointivaltio rakennettiin kansalaistoiminnan ja julkisen sektorin yhteistyöllä. Rouvasväen yhdistysten ja työväen aputoimikuntien aloitteesta syntyivät toimintamallit, jotka erityisesti 1960–1980-luvuilla muuttuivat julkisen sektorin hoitamiksi sosiaali- ja terveyspalveluiksi sekä tulonsiirroiksi.

Näin syntyi yhteiskunta, jossa lapsikuolleisuus on maailman pienimpiä ja eliniänodote verrattain pitkä. Ihmisten kohtaamat terveysongelmat ovat kuitenkin muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi ja terveyserot alkaneet taas lisääntyä. Tämä on herättänyt huolta siitä, miten hyvinvointivaltion hienot saavutukset voidaan säilyttää.

Kuntien vastuuta ja vapautta lisättiin vuonna 1993 uudistamalla valtionosuusjärjestelmää. Sen jälkeen kunnat ovat tasaisesti lisänneet ulkoa ostettujen palveluiden määrää.

Uusi tilanne on avannut uusia mahdollisuuksia kolmannen sektorin toimijoille, kuten potilasjärjestöille ja yleishyödyllisille toimijoille. Ne ovat yhtiöittäneet palveluitaan ja perustaneet yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden tavoitteena on ratkaista erityisen hankalassa tilanteessa olevien ihmisten ongelmia.

Yhteiskunnalliset yritykset eivät maksa omistajilleen osinkoa vaan käyttävät voiton toimintansa kehittämiseen. Hyvä esimerkki tästä on Helsingin Diakonissalaitos.

Samalla markkinoille on tullut suuria kansainvälisiä terveysalan yrityksiä, jotka pystyvät tehostamaan toimintaansa optimoimalla tilojen käytön ja henkilökunnan koon.

Julkiselle sektorille erilaisten yrittäjien tarjoamat palvelut ovat usein kullanarvoisia. Monen pienen kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnassa on huokaistu helpotuksesta, kun vastuu pitkään täyttämättä olleista viroista siirtyy kuntien harteilta palvelut tuottavalle yksityiselle yritykselle. Kunnat ostavat terveyspalveluita lähes kahdella miljardilla eurolla, ja summan odotetaan yhä kasvavan.

Yritysten rooli muuttuu siis pakostakin: julkisten palveluiden ulkoistaminen siirtää yrityksille merkittävästi valtaa ja vastuuta terveysjärjestelmän kehittämisestä. Entistä suurempi osa hyvinvointipalveluiden kehitystyöstä tehdään jo nyt yrityksissä.

Yritysten vastuun lisääntyminen avaa uusia mahdollisuuksia, mutta siihen liittyy myös ongelmia. Usein yritykset pystyvät lisäämään kustannustehokkuutta, mutta toisaalta osakkeenomistajien intressien suoraviivainen palveleminen voi olla ristiriidassa yhteiskunnan yleisten tavoitteiden kanssa.

Esimerkin tarjoaa Yhdysvaltain terveydenhoitojärjestelmä, joka on yksi maailman tehottomimmista. Kun hoidon tarve arvioidaan lääkäriasemien ja vakuutusyhtiöiden näkökulmasta, tehdään potilaiden ja yhteiskunnan kannalta paljon turhia toimenpiteitä. Samalla ne, joilla ei ole varaa maksaa, jäävät ilman hoitoa. Osakkeenomistajien etujen mukainen toiminta ei siis aina tuota koko yhteiskunnan kannalta hyviä ratkaisuja.

Toisenlainen esimerkki yhteiskunnan ja osakkeenomistajien eturistiriidasta tuli esiin viime talvena, kun kävi ilmi, että lääkäriasema Mehiläinen maksaa vain pienen osan veroistaan Suomeen. Tämän seurauksena muun muassa Helsingin yliopiston henkilökunta ilmoitti haluavansa eroon Mehiläisen järjestämästä työterveyshuollosta.

Molemmat esimerkit kertovat siitä, että kansalaisten luottamus hyvinvointipalveluita tuottaviin yrityksiin voi ihan aiheellisesti olla heikko.

Harvardin yliopiston liiketaloustieteen professorin Michael E. Porterin mukaan ihmiset eivät luota suurten yritysten kykyyn rakentaa hyvää yhteiskuntaa, vaikka yritykset pystyvät ratkomaan tehokkuuteen liittyviä ongelmia.

Vastaukseksi luottamuspulaan Porter tarjoaa niin sanottua jaetun arvon mallia. Jaettua arvoa syntyy silloin, kun yritys pystyy oman tuloksensa maksimoimisen lisäksi ratkaisemaan yhteiskunnan kannalta tärkeitä haasteita. Yrityksen toiminnan tuloksena syntyy sekä voittoa että yhteiskunnallista hyötyä. Jaettua arvoa kehittämällä yritys luo Porterin mukaan pohjan pitemmän aikavälin talousmenestykselle.

Porterin malli on saanut innostuneen vastaanoton. Esimerkiksi kansainväliset elintarvikealan yritykset Nestlestä Pepsicoon ovat nähneet siinä mahdollisuuden yhdistää liiketoiminta ja yhteiskuntavastuu.

Suomalaisesta terveydenhoitoalasta voisi tulla edelläkävijä Porterin mallin soveltamisessa, sillä malli sopii pohjoismaiseen hyvinvointiajatteluun oivallisesti. Suomalaisessa yhteiskunnassa valtiolla ja kunnilla on ollut iso rooli, mutta yrityksille on annettu paljon vapauksia silloin, kun niistä on todettu olevan hyötyä myös yhteiskunnalle.

Nyt kannattaisi tutkia, miten jaetun arvon ideaa voitaisiin vahvistaa terveyspalveluiden tuotannossa. Yksi vaihtoehto olisi jonkinlaisen jaetun arvon mittariston luominen tätä varten. Sen avulla voitaisiin arvioida ja vertailla, miten terveysalan toimijat pystyvät vahvistamaan yhteiskunnan rakenteita ja samaan aikaan minimoimaan kustannuksensa.

Mittaristossa annettaisiin suurin paino yritysten kyvylle luoda uutta ennalta ehkäisevää terveyskulttuuria, joka auttaisi pitkällä aikavälillä pitämään terveydenhuollon kustannukset kurissa. Mittariston toinen osa arvioisi yrityksen kykyä käyttää henkilö- ja tilaresurssinsa yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Kolmas osa arvioisi yrityksen Suomeen – tai EU:n alueelle – maksamien verojen suuruutta. Verojen huomioiminen auttaisi saamaan veroparatiisiyritykset pois markkinoilta.

Näyttää siltä, että julkinen sektori ei yksin pysty ratkaisemaan terveydenhuollon haasteita. Jaetun arvon mallin avulla Suomeen voitaisiin luoda markkinat, joilla erilaiset yritykset pärjäisivät parhaiten silloin, kun niiden tulokset palvelisivat koko yhteiskunnan etua.

Jotta tämä toteutuisi, julkisen sektorin tulisi palvelujen tarjoajia valitessaan nojautua siihen, miten hyvin ne pystyvät tuottamaan myös yhteistä hyvää.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    4. 4

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    7. 7

      Edis Tatli kohtaa EM-ottelussa Francesco Pateran – HS seuraa nyrkkeilyiltaa

    8. 8

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    9. 9

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää