Kotimaa

HS:n joulusatu: Tyttö ja tiikeri, osa 2

Joulusadun toisessa osassa Ella-tyttö selvittää siperiantiikerin mysteeriä Sallassa. Sadun on kirjoittanut toimittaja-kirjailija Mikko-Pekka Heikkinen.

Tilaajille

Markus Kilpimaa kuivasi paperinenäliinalla tyttärensä poskia. Ellan itkusta ei meinannut tulla loppua. Tyttö istui isänsä vieressä sohvalla ja niiskutti.

"Katniss Everdeen oli minun lempiporo!"

"Niinhän se oli."

"Ja nyt se on kuollut."

"Jospa se herkuttelee loppumattomalla jäkälällä unelmiensa hirvaiden seurassa."

"Ei eläimillä ole taivasta."

"Mistäs sie sen tiedät?"

"Isomummo sanoi."

"Isomummo sanoi myös, että Jumala peittosi pirun syöttämällä sille ruotsalaista hapansilakkaa."

"Älä vaihda puheenaihetta! Sie et tuonut Katnissia kotiin, vaikka lupasit."

Ella Kilpimaa piteli kädessään isän kännykkää, jonka näytöllä oli naarasporon kuva. Se tuijotti kameraan multaisen lumen keskellä. Markus oli valokuvannut poron kuopimassa maasta jäkälää ennen kuin oli lassonnut eläimen suopungilla. Isä silitti tytön tukkaa ja pyyhkäisi kyyneleen poskelta. Omassakin kurkussa tuntui pala.

"Olisin varmasti tuonut, jos en olisi tavannut tiikeriä."

"Mie en usko! Ei Suomessa ole tiikereitä!"

"No ei minunkaan mielestäni. Mutta sellainen sieltä hyppäsi."

Ei tämän näin hulluksi pitänyt mennä.

Markus Kilpimaa kaappasi Ellan kainaloonsa ja kehotti tyttöä etsimään kännykästä viimekesäisen merkinnän aikaisen kuvan Katniss Everdeenistä. Jospa muisteltaisiin Katnissin onnen päiviä? Näytölle ilmestyi lähikuva. Aidan raosta poron oli saanut ikuistettua niin likeltä, että silmästä heijastui keskiyön aurinko.

Nyt päivä oli pimeä. Suomen hallitus oli vuokrannut itälappilaisen Sallan kunnan kokonaisuudessaan venäläiselle metsästysseuralle.

Saaliseläiminä toimisivat karhu, ilves, susi ja ahma. Niitä Sallassa oli aina piisannut. Lisää petoja oli pyydystetty elävänä ja rahdattu alueelle Venäjän Karjalasta ja Murmanskin alueelta, joista ne enimmäkseen olivat muutenkin peräisin. Ja villisikoja päälle. Vuokrasopimuksen riistareservaatista oli tehnyt klubi, jonka jäseniksi hyväksyttiin vain oligarkkeja ja jääkiekkoilijoita. Rahamiehet tapasivat lomailla lähellä Suomen rajaa, eikä heitä huvittanut etsiskellä ammuttavaa Länsi-Venäjän loputtomista erämaista. Sallan petotiheys takaisi saaliin, ja sinne oli datšan kuistilta lyhyt matka.

Muusta maailmasta vuokra-alueen erotti muuri. Se piti eläimet sisällä ja ihmiset ulkona. Valli oli noussut ripeästi – puolessa vuodessa. Urakka oli osoitettu suomalaisille. Kevytelementtirakenteessa oli hyödynnetty Talvivaaran kaivoksesta ylitse jäänyttä kipsisakkaa.

Markus suukotti Ellan päälakea. Tyttö niiskautti, pomppasi sohvalta ja juoksi huoneeseensa. Oven pamaus matkusti paljaalta seinältä toiselle.

Kilpimaat olivat muuttaneet parisen viikkoa aiemmin. Mummon raanut ja perhepotretit makasivat vielä laatikoissa. Kilpimaat elivät ekotehokkaassa uudisasunnossa, jollaisia oli rakennettu Kemijärven entiseen paperitehtaaseen. Sallalaiset vuokrasivat niitä valtion tuella pilkkahintaan. Rakennuksen virallinen nimi oli Kemijärvi Green Future Plaza, mutta sitä kutsuttiin "Evakkomotelliksi". Markusta sieppasi se, että Katriinan mielestä modernin kerrostalohuoneiston pohjaratkaisu ja talotekniikka olivat selvästi toimivampia kuin heidän Sallan-kodissaan. Vaimo väitti myös, etteivät tehdasrakennuksen savupiipusta kohoavan tuulivoimalan siivet humisseet niin kuuluvasti kuin pahat kielet olivat etukäteen maalailleet.

Evakkomotellin rakennuskustannukset oli kattanut Euroopan unioni. Lehtitietojen mukaan Brysselin rahahanat olivat auenneet helposti. Viruihan Suomen valtio sellaisessa talousahdingossa, että kirstun kuoppaa paikattiin vuokraamalla Lapista kokonainen kunta venäläisille ökyille. Omaa kansaa pakkosiirrettiin. Korvaus sekä Venäjältä että EU:lta oli tuntuva, mutta niin oli nöyryytyskin.

Ellan huoneesta kuului jumputusta ja kieuntaa.

Taas se Robinin uusi levy. Meteli levisi käytävää pitkin olohuoneeseen ja täytti asunnon. Markus huusi Katriinalle keittiöön:

"Mitä mie teen tuon kanssa?"

"Mitä, en kuule! Otatko käristyksen kanssa puolukkaa?"

"Hilloa vai sosetta?"

"Häh? Ei kuulu!"

Kuola-Elmeri pakeni Robinia tunkemalla kuononsa sohvan alle. Häntä lakkasi pieksämästä lattiaa. Markus käveli keittiöön ja kohotti huulilleen maitotölkin. Katriina nappasi tölkin Markuksen kädestä.

"Anna sille se serkkusi lähettämä paketti."

Markus etsi käteensä juomalasin ja katsoi vaimoaan. Sitten hänen kasvoilleen levisi hymy.

"Loistava idea!"

Markus koputti Ellan oveen.

"Voisitko laittaa pienemmälle. Mie vähän mietin tässä. Uskoisitko sie tiikeriin, jos näkisit sen omin silmin?"

Jumputus vaimeni. Ovi aukesi Ellan silmän leveyden verran. Tyttö katseli enää parikymmentä senttiä Markusta matalammalta. Missä välissä se oli noin venähtänyt?

"Ai miten mie sen muka näkisin."

"Arvaas, kun kävi sillä tavalla, että Joulupukki tuli etuajassa. Se kävi äsken ja vihjasi, että konsti saattaisi löytyä. Toi ison lähetyksen."

"Aha. Meinaat varmaan sitä keltaista pakettia, joka on ollut viltin alla vaatekaapin nurkassa jo kaksi viikkoa."

"Niin tuota..."

"Iskä. En mie enää usko joulupukkiin. Tsiisus!"

"Hei. Mitä me ollaan äitin kanssa sanottu tuollaisesta kielestä."

"Joo-joo."

"Saat purkaa paketin ja pakata reppusi. Huomenna lähetään Sallaan."

Seuraavana aamuna Markus ja Ella seisoivat muurin päällä. Vallin harja oli varustettu tähystyslavoilla, joille pääsi nousemaan Kemijärven puoleiselta seinustalta. Lavat sijaitsivat puolentoista kilometrin välein, ja vain suomalaiset rajavartijat saivat nousta niille. Markus oli etukäteen ilmoittanut entiselle työkaverilleen Kotalahdelle kapuavansa Ahmaselän lavalle. Käräytä, jos huvittaa! Kotalahti oli kiittänyt tiedosta ja valitellut, että muurivahtien tuppiturnaus tulisi viemään hänen huomionsa kokonaisuudessaan. Ja että lavalle johtavan portaikon oven lukko aukeaa viiden millin ristipäämeisselillä.

Kello oli yksitoista, pakkasta viisitoista.

Metsänrajan lumipuut sinersivät sadanviidenkymmenen metrin päässä kuntarajavyöhykkeen tuolla puolen. Markus odotti. Kotalahti oli kertonut kuulleensa venäläisiltä kollegoiltaan, että vuokra-alueen ensimmäinen jahti järjestettäisiin Ahmaselällä tänään, 19. joulukuuta.

Markuksen ja Ellan jalkojen juuressa lepäsi kauko-ohjattava helikopteri. Ella viimeisteli joululahjansa lennätyskuntoon. Hän kiristi neljännen roottorin napaa ja varmisti akun kiinnityksen. Markus ihaili näppäryyttä, jota tytär ilmailuharrastuksessaan osoitti. Ensimmäinen kopteri oli kestänyt ehjänä kuukausia. Ella oli sinnikkäästi liimaillut laitetta kasaan törmäysten ja laskeutumisharjoitusten jäljiltä. Tämä vehje olikin sitten toista maata: virtaviivaisesti muotoiltu, puolimetrinen möhkäle. Yhdeksän tuuman roottoreiden välistä nousi kaksi antennia.

Markusta arvelutti luovuttaa tyttären käsiin satojen eurojen laite, eikä tunnetta juurikaan hälventänyt se, ettei isä ollut maksanut kojetta itse. Nelikopteri oli lahja Markuksen serkun perheeltä Göteborgista. Aina ne pröystäilivät joululahjoilla. Hyvähän se heillä! Eero ja Agnetha olivat rikastuneet kultakalojen eroahdistuksen hoitomenetelmiä käsittelevällä kirjalla.

"Iskä, nyt on jo valoisaa. Kauanko me odotetaan?"

"Sinun täytyy tietää tarkalleen, mihin lennät. Mikä vehkeen säde olikaan?"

"Seittemänsataa metriä."

"Pitäis riittää, mutta maltetaan hetki. Laita rukkaset takaisin käsiin. Onhan sinulla välihousut ja villasukat päällä?"

"Joo-joo."

Markus laski käsivarren Ellan harteille, mutta tyttö ravisteli sen pois. Markus todella toivoi, että tiikeri näyttäytyisi. Mahdollisuuksia oli, sillä tähän aikaan talvesta sudet ja ilvekset olivat tottuneet jäljittämään poroja Ahmatunturin alamaitten jäkäliköille. Pedot eivät vielä ymmärtäneet, että Sallan porot oli siirretty muualle. Sudet ja ilvekset liikkuisivat tuttuja polkujaan, ja jos lykästäisi, tällä kertaa suurpetoja seuraisi vielä suurempi.

Markus ja Ella odottivat. Hengityshuuru kohosi ja hajosi, vaitonainen korppi käänteli päätään lumikentän käkkyrässä. Varttitunnin kuluttua varpaita paleli.

Sitten metsä kajahti. Se oli laukaus.

Pian kuului toinen. Markus erotti suunnan tarkemmin kuin äsken.

"Kopteri ilmaan, tyttö! Lennä nopeasti tuohon suuntaan."

"Joo-joo. Osaathan varmasti käyttää kameran ohjainta?"

Markus piteli kauko-ohjainta, jonka keskelle oli upotettu kolmen tuuman näyttö. Ella piteli peukaloillaan oman ohjaimensa sauvoja ja kiihdytti roottoreiden kierroksia. Ilmavirta kuljetti lumihiutaleita Markuksen kengänkärjen yli. Sitten lennokki kohosi lähes ääneti ilmaan ja matkusti lumikentän ylle, kohti puitten latvoja. Kylmä nipisti peukaloita, kun Markus pyöritteli sauvoja. Ohjaimen näyttöön välittyi videosyöttö nelikopterin mahaan kiinnitetystä GoPro-kamerasta. Näytöllä virtasi lumisia männynlatvoja. Kopteri oli kadonnut näkyvistä, se lensi jo metsän päällä.

"Osaan mie."

"Näkyykö mitään?"

"Ei vielä. Miten lentäminen sujuu?"

"Tämä on tosi vakaa. Lukitsen korkeuden. . . nyt."

"Hyvä. Hidasta vähän, niin näen tarkemmin."

"Onko nyt parempi?"

"On, hyvä."

Markus suuntasi kameran suoraan alas ja zoomasi. Hän huomasi, että ohjaimen näytöllä vilahti punaista. Se oli metsästysliivi. Toinen, kolmas.

Jahtiseurue hiihti avorivissä, mies osoitteli maahan. Markus ei nähnyt mitä, mutta arvatenkin siinä kulkivat saaliin jäljet. Liivit katosivat kuvasta, kun kopteri ylitti seurueen ja jatkoi metsästäjien kulkusuuntaan. Hetkisen päästä puut loppuivat, ja paljaalla lumikentällä käveli. . .

"Ella, pysäytä! Katsos tätä!"

Markus vei ohjaimensa tyttären nenän alle.

"Ohhoh! Tuohan näyttää ihan. . ."

"Mitä mie sanoin."

Kuvassa eteni kimppu mustia raitoja. Ylhäältä päin se näytti vähän siltä kuin kaksi kampaa lipuisi eteenpäin selät vastakkain. Raidat paljastivat valkoisen tiikerin.

"Iskä, lentosäde loppuu. Tämä hälyttää jo."

"Odota hetki. Onhan kamerassa tallennus päällä?"

"Tietysti on!"

Metsästä kantautui kaksi laukausta ja karjaisu. Markus näki, kuinka tiikeri käänsi päätään ja aukaisi kitansa. Sitten kissapeto kaatui.

"Ella, tuo kopteri takaisin."

Hetken kuluttua laite laskeutui taivaalta.

Markus ojensi kätensä ja otti kopin. Kyllä osaa tuo minun tyttö ohjata! Ella irrotti roottorit ja pakkasi osat kuljetussalkkuun. Markus kantoi salkun alas muurilta, kiinnitti sen moottorikelkan tavaratelineeseen ja hoputti Ellan kyytiin. Kolmenkymmenen kilometrin hankitaipaleen päätteeksi Markus ryömitti Lynxin Subarun traileriin. Kotimatkalla Kemijärvelle Ella puhui lakkaamatta lentämisestä ja tiikeristä. Pedon kohtalo kirpaisi Markusta, mutta samalla myhäilytti. Tyttö oli joululahjottu elämänsä lelulla ja isän kilpi kiillotettu. Sallassa oli kuin olikin tiikeri!

"Kai sie nyt uskot minua. Tiikeri tappoi Katniss Everdeenin."

Ella hiljeni. Hän käänsi katseensa auton sivuikkunaan. Oli taas pimeä.

"Minun pitää vähän kuuklata."

Kuka siitä tuollaisen jukuripään on kasvattanut!

Kotona Ella linnoittautui huoneeseensa purkamaan videotallennetta tietokoneelleen. Oven takaa kuului näppäimistön rapinaa puoli yhdeksään saakka. Sitten Ella ilmestyi olohuoneeseen Markuksen ja Matti Röngän väliin.

"Hei, mie yritän katsoa uutisia!"

"Sie katsot nyt tätä."

Markus sai syliinsä Ellan tabletin, jonka näytöllä oli valokuva valkoisesta tiikeristä. Kuva oli niin tarkka, että Markus pystyi ynnäämään viiksikarvatkin. Ella istui sohvalle Markuksen viereen. Tyttö painautui isänsä kylkeen.

"Mie uskon sinua, iskä. Tiikeri söi Katnissin. Paras valokuva löytyi National Geographicin nettisivuilta. Kato, se on siperiantiikeri."

Ella kertoi, että siperian- eli amurintiikeri elää itäisessä Siperiassa eikä niitä ole jäljellä enää kuin viitisensataa yksilöä. Maailman suurin kissapeto syö jopa karhuja. Tyttö pohti, voisiko Sallan tiikeri olla peräisin Pietarin tai Moskovan eläintarhasta. Netissä sanottiin, että suurin osa niistä elää vankeudessa. Ella muisti nähneensä siperiantiikerin itsekin, Korkeasaaressa.

Tytär katsoi Markusta vihreillä silmillään, jotka muistuttivat päivä päivältä enemmän Katriinan silmiä.

"Iskä, mitä siperiantiikeri tekee Sallassa?"

"Eikö tuo lie päivänselvää. Oligarkit ja jääkiekkoilijat tykkää ampua harvinaisia elukoita. Ne on jotenkin junailleet tiikereitä Sallaan."

"Mikä on olikarkki?"

"Hyvin, hyvin rikas ihminen."

"Rikkaampi kuin Ruotsin-serkut?"

"No aivan rutosti rikkaampi. Onneksi."

"Onko olikarkeilla lupa tuoda tiikereitä Sallaan?"

"En usko. Minun mielestäni riistareservaatin saaliseläimet määriteltiin tarkoin vuokrasopimuksessa, eikä siinä tiikereistä mitään mainittu."

Ella hiljeni. Hetken päästä Markus huomasi, että tytön poskilla valui kyyneleitä.

"Ne tappaa siperiantiikereitä."

Markus huokasi. Kuinka lohduttaa? Edes jättiläistiikerillä ei olisi mahdollisuuksia selvitä kiikarikivääreistä ja miesylivoimasta suljetulla alueella. Lumi paljasti suuret käpälänjäljet armotta, eivätkä venäläiset epäröisi käyttää moottorikelkkaa, jos peto pakenisi. Markus silitti tytön poskea ja yritti.

"Älä ajattele sitä."

Tyttö niiskautti.

"En mie voi olla ajattelematta."

Ella nappasi tabletin Markuksen kädestä ja juoksi huoneeseensa. Markus nousi sohvalta ja huikkasi perään.

"Mitä sie teet?

"Laitan lentovideon Facebookiin."

"Mahtaako olla hyvä idea?"

"Tsiisus, iskä. Anna minun nyt olla."

 

Markus Kilpimaa käänsi kylkeä. Oli aamu, ja tosiasia työntyi peiton alle. Pitäisi vääntäytyä kuskaamaan poroille heinää. Jäkälä oli metsästä kaluttu, koska sallalaisten poromiesten karja laidunsi nyt kemijärveläisen Hirvasniemen paliskunnan alueella. Markus kaipasi Evakkomotellista takaisin Sallaan. Isänsä rakentamaan taloon ja omaan autotalliin. Hän inhosi naapureitten naamoja hississä, kipsilevyseiniä ja eteisessä vilkkuvaa tuulisähkön varausmittaria.

Haavekuva entisestä elämästä särkyi, kun Ella törmäsi huoneeseen ja napsautti kattovalon päälle. Markus ähkäisi.

"Hei. Mitä me ollaan äitisi kanssa sanottu koputtamisesta?"

"Äiti nousi jo. Se käski sinut aamupalalle."

Ella syöksyi sängyn tyhjälle puoliskolle.

"Arvaa mitä."

"No."

"Meidän tiikerivideota on jaettu Facebookissa ihan hulluna."

Markuksen silmien eteen ilmestyi tabletti ja Ellan Facebook-seinä. Tyttö oli edellisiltana postannut videon saatesanoilla "Siperiantiikeri söi mun poron ja sitten olikarkit ja jääkiekkoilijat ampu tiikerin so sad". Ensimmäinen kommentoija oli kiitellyt videon teknistä tasoa englanniksi ja kysynyt, missä kaikki oikein tapahtui. Ella oli vastannut "Salla, Eastern Lapland, Finland". Jakoja videolle näytti kertyneen – häh! Markus pomppasi sängystä. Yli kahdeksantoistatuhatta kappaletta, yhdessä yössä.

"Melkoinen juttu. Tässähän on kommenttejakin metritolkulla."

"Joo, vitsi miten hienoa."

Markus heitti aamutakin ylleen ja kiikutti tabletin keittiöön.

"Näitkö sie Katriina tämän?"

"Näin. Ota maitoa kaapista, tuossa on puuroa. Eikö sinun pitänyt lähteä ruokkimaan porot? Ella, tule nyt syömään!"

"Joo-joo, ihan kohta."

Markus antoi tabletin Ellalle ja levitti keittiön pöydälle Koillismaan Uutiset. Pääkirjoitus ruoti Suomen hallitusta ja Sallan vuokraamista: "Aluepolitiikka vaihtui siirtomaapolitiikkaan." Otsikko kuului: "Kekkonen häpäistiin hautaansa." Kiehuva veri latasi Markukseen voimaa, kun hän louhi riisipuuroa suuhunsa.

Kelkkahaalari löytyi kuivauskaapista, vetoketju surahti. Huopakumisaappaista nousi maan haju. Se toi mieleen kodin. Markus tarttui käytävän oven kahvaan, ja silloin Ellan huoneesta kuului huuto:

"Tietääkö joku, mikä on Vkontakte?"

"Ai mikä, veekontakti?"

"Vkontakte!"

"Kuullutkaan moisesta."

Markus irrotti ovesta, tyttö tuli eteiseen. Ella näytti Facebookia tabletilta. Joku tiikerivideon kommentaattoreista kehotti vilkaisemaan Vkontaktea. Ella kosketti linkkiä. Katriinakin tuli eteiseen.

"Siis Vkontakte? Se on niinko venäläisten Facebook."

Ruudulle latautui englanninkielinen versio Vkontaktesta, ja pysäytyskuva tiikerivideosta. Ivan Zubov -niminen henkilö oli otsikoinut linkin: "Siberian tiger slaughtered by oligarchs and icehockey players in Finnish Lapland."

Jakoja Vkontaktessa: kuusisataakolmekymmentätuhatta.

 

Tarinan kolmas ja viimeinen osa julkaistaan HS.fi:ssä illalla 26.12.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • HS-joulusatu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    7. 7

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    8. 8

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    9. 9

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää