Kotimaa

Miksi Kölnin tapahtumat ovat iso uutinen – ja mitä ne Suomessa merkitsevät?

Saksan Kölnin ja Helsingin uudenvuodenyön tapahtumia ympäröi suuri hämmennys, joka kaipaa selkeyttä, kirjoittaa Jussi Pullinen.

Uudenvuodenyönä Kölnissä tapahtui jotakin, joka on pannut koko Saksan sekaisin. Uusivuosi on maan pääuutinen viikko tapahtumien jälkeen.

Paljon on hämärän peitossa, mutta ainakin tämä tiedetään:

  Kölnin päärautatieasemalle kokoontui juhlimaan iso ihmisjoukko, kooltaan eri tietojen mukaan noin tuhat ihmistä. Suurin osa osallistujista oli nuoria miehiä. Monen tausta oli saksalaismedian mukaan "Lähi-idässä tai Pohjois-Afrikassa".

 Illan aikana osa joukossa olleista alkoi käyttäytyä aggressiivisesti, muun muassa ilotulitteita ammuskellen. Mediatietojen mukaan osa oli vahvasti humaltunut.

 Paikalle tulleisiin naisiin kohdistui yön aikana huomattava määrä rikoksia, muun muassa ryöstöjä ja seksuaalista ahdistelua. Poliisi on kuvannut tilannetta paikalla kaoottiseksi.

 Die Welt -lehden mukaan torstaihin mennessä tapahtumista oli tehty 121 rikosilmoitusta. Kolmessa neljästä aiheena oli seksuaalinen ahdistelu. 50 tapauksessa naiset oli lehden mukaan myös ryöstetty. Raiskauksia poliisille oli ilmoitettu kaksi.

 Poliisilla oli torstaina toistakymmentä epäiltyä, joiden tausta oli epäselvä. Weltin mukaan joukossa kuitenkin oli Saksaan tulleita turvapaikanhakijoita.

Sekä Saksassa että Suomessa tapahtumia ja niiden uutisointia ympäröi nyt suuri hämmennys.

Osa erityisesti Saksassa kysyy, miksi tapahtumista uutisoitiin niin myöhään: poliisia on syytetty kyvyttömyydestä reagoida yön tilanteeseen ja tapahtumien kaunistelusta jälkikäteen.

Erityisesti Suomessa taas kysytään, miksi tapahtumista uutisoidaan täällä niin laajasti, ja miksi poliisi tiedottaa niistä niin innokkaasti, kun täällä ei ole tapahtunut mitään Kölniin verrattavaa.

Osa myös kysyy, paisutellaanko Kölnin tapahtumia – ja Helsingin uhkaa – tarkoitushakuisesti.

Saksan mittakaavassa on selvää, että Kölnin tapahtumat ovat merkittävä uutinen: suurkaupungin keskustassa rikoksen kohteeksi joutui lyhyessä ajassa ilmeisen suuri määrä ihmisiä. Poliisi ei yrityksistä huolimatta kyennyt estämään rikoksia.

Poliisi on lisäksi omassa sisäisessä raportissaan luonnehtinut tapahtumia täysin poikkeuksellisiksi ja kertonut vakavista puutteista kyvyssä rauhoittaa tilanne rautatieaseman ympäristössä.

Naisten seksuaalinen ahdistelu on laaja yhteiskunnallinen ongelma, joka koskee kaikkia kansanryhmiä. Tällaisen yksittäisen laajan rikosaallon uutisarvo on laajudessaan sinällään selvä asia.

Entä sitten laajempi uutisarvo Euroopassa?

Saksan uusivuosi on viime päivinä ollut iso uutinen monien Euroopan maiden uutismedioissa.

Kölnin tapahtumat sopivat päällisin puolin niin täydellisesti turvapaikanhakijamiehiin lyötyihin ennakkoluuloihin, että moni esittää ne mielellään todisteena siitä, mitä tuleman pitää. Tällaisia ääniä on kuultu esimerkiksi brittimediassa.

Haluttiin sitä muualla Euroopassa tai ei, Kölnin tapahtumista on jo tullut täällä symboli keskusteluun, jota turvapaikanhakijoista, kotoutumisesta ja yhteiskunnan yleisistä asenteista nyt käydään.

Sosiaalinen media Saksassa ja Suomessakin on jo täynnä johtopäätöksiä tapahtuneesta.

Pelkästään tämän vuoksi on oleellistä ymmärtää, mitä Kölnissä tarkalleen ottaen tapahtui: tapahtumia ei voi jättää mielikuvien varaan.

Selvitettävää todella riittää: tekijöiden määrä, organisoitumisen taso, henkilöys, motiivi, tausta ja moni muu aivan keskeinen asia oli perjantaina täysin auki.

Saksassa mediaa syytettiin myös ”toisenväristen” satunnaisesta osoittelusta, kun selvittelyt olivat yhä kesken.

Median näkökulmasta on tietysti oleellista kysyä myös, kuka tapahtumista sitten symbolia luo, ellei media itse.

Tässä työ on – kuten aina – tasapainoilua asioiden mittasuhteiden, leimaamisen vaaran ja vaikutusten välillä. Kölnin tapahtumissa yhdistyvät uutis- ja symboliarvo tavalla, joka tekee tasapainoilusta erityisen vaikeaa (mistä tämäkin kirjoitus on osoitus).

Viranomaisten toiminnan arviointi on median keskeisiä tehtäviä. Siksi oleellista on kysyä myös, ovatko viranomaiset yhtä hämmentyneitä kuin suuri yleisökin.

Tämä kysymys on oleellinen Suomessa. Täällä uutisarvo liittyy poliisin viestintään.

Siitä tiedetään seuraavaa:

 Suomessa Helsingin poliisi tiedotti torstaina saaneensa ”vihiä”, että "turvapaikanhakijoilla olisi ollut mahdollisesti samansuuntaisia suunnitelmia kuin mitä nyt on uutisoitu olleen Kölnin rautatieasemalla".

 Keskusrikospoliisin Kirkkonummella sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa aloittama tutkinta rikokseen yllyttämisestä liitettiin mediassa torstaina Kölnin tapahtumiin. Krp kiisti yhteyden myöhemmin.

 Helsingissä poliisille oli ilmoitettu kolmesta ahdistelutapauksesta.

Tieto on niin ristiriitaista, että Suomen tapahtumia on vaikea arvioida lainkaan.

Helsingin poliisi ei torstaina kertonut, mihin sen oletus uhasta perustui tai millä perusteella yhteys Kölnin tapahtumiin rakennettiin – kun tapahtumat Kölnissäkin ovat yhä epäselviä. Krp taas kertoo, että he eivät epäile omassa tapauksessaan yhteyttä.

Tähän paras lääke ovat tosiasiat, joita poliisilta vielä varmasti tivataan.

Entä sitten johtopäätökset?

On varmaa, että Kölnin tapahtumista otetaan oppia kotoutumiseen, poliisityöhön, jengiytymisen ehkäisyyn ja moneen muuhun poliittiseen ratkaisuun. Rikokset on selvitettävä ja näytettävä selvästi, missä raja menee, totesi liittokansleri Angela Merkel jo torstaina.

Pohdittavaksi tulee myös, mihin asti opit riehumiseksi muuttuneesta juhlinnasta voi ulottaa. Saksaan saapui viime vuonna noin miljoona turvapaikanhakijaa, joista Kölnin asemalla oli tuhat. Tuhannesta vielä tuntemattoman kokoinen osa syyllistyi rikoksiin.

Ennen loikkaa päätelmien tasolle onkin ihan ensin ymmärrettävä, mitä Kölnin asemalla, muualla Saksassa, Kirkkonummella ja Helsingissä uutenavuotena tarkalleen tapahtui.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Uusivuosi 2016

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    2. 2

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    3. 3

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    4. 4

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    5. 5

      Nuoret suomalaismiehet fanittavat 27-vuotiaan opiskelijan tekemää tv-sarjaa, vaikka sen ei pitänyt olla enää mahdollista – Näin ärsyttävästä nörtistä tuli nettisuosikki

    6. 6

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Sörnäisten ”kauhea röttelöyksiö” on menossa kaupaksi yli hintapyynnön – Välittäjä: ”Minulta on kysytty, jäikö hinnoittelijalta aamulääkkeet ottamatta”

    9. 9

      ”Nimet esiin ja syylliset vastuuseen!” – HS:n päätoimittaja avaa harkintaa, jonka pohjalta media tekee päätöksiä nimenjulkaisu­kysymyksissä

    10. 10

      IL: Ilja Janitskin vapautettiin Andorrassa, päätös luovutuksesta Suomeen tehdään myöhemmin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    3. 3

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    4. 4

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    5. 5

      30-vuotias mies kertoi kokemuksistaan HS:n ahdistelukyselyssä: ”Hävetti kamalasti, miten hallitsemattomasti olin käyttäytynyt – En ollut ottanut todesta hienovaraisia vihjeitä siitä, etten ollut toivottu”

    6. 6

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    7. 7

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    8. 8

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    9. 9

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    10. 10

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    6. 6

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    7. 7

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    8. 8

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    9. 9

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää