Kotimaa    |   HS-Analyysi

Kaikkialle ulottuvat lonkerot – näin työmarkkinakoneisto käyttää suurta valtaansa Suomessa

Työmarkkinakoneistolla on Suomessa poikkeuksellisen paljon valtaa. Järjestöt ja liitot ovat päättäneet palkoista, eläkkeistä ja sosiaalietuuksista, mutta valta häviää, jos yhteisiä päätöksiä ei synny.

Elämänsä aikana suomalainen yleensä saa palkkaa, maksaa veroja, käy äitiys-, isyys-, talvi- ja kesälomilla, saa lomaltapaluurahaa ja lopulta eläkettä. Hän tottelee työpaikoilla työaikoja ja lukemattomia muita sääntöjä.

Hän saattaa käväistä työterveyslääkärillä, saada kotihoidontukea, sairauspäivärahaa, työttömyysturvaa tai muita sosiaali­etuuksia. Moni joutuu yt-neuvotteluihin ja kohtaa työttömyyden sääntöviidakkoineen.

Koululaisena osallistutaan aamu- ja iltapäivätoimintaan ja aikuisena opintovapaalla aikuiskoulutukseen. Onnekkaat käyvät myös vuorotteluvapaalla tai kuuluvat henkilöstörahastoon.

Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.

Suomalaisen on jokseenkin mahdotonta elää montaa päivää ilman että hänen elämäänsä hallitsevat lait ja säädökset, joiden peruslinjoista on sopinut pieni joukko ihmisiä. Eikä näitä ihmisiä ole valittu tehtäväänsä poliittisissa vaaleissa.

He ovat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen johtajia. He ovat uutisissa vilahtelevia miehiä: lylyjä, häkämiehiä, fjädereitä, paloloita, ihalaisia, laatusia, pekkaloita ja liinamaita. He tulevat kuvaruutuun pitkien yöistuntojen jälkeen kertomaan mystisistä promilleista ja prosenteista, jotka kansantaloudessa merkitsevät satoja miljoonia ja miljardeja euroja.

Järjestöpomot ovat osa työmarkkinakoneistoa, johon kuuluvat keskusjärjestöt ja niissä valtaa käyttävät liitot. Ruohonjuuritasolla järjestelmää edustavat työpaikkojen pääluottamusmiehet ja työturvallisuusvaltuutetut.

Koneisto on kuin valtava mustekala, jonka lonkerot ulottuvat kaikkialle.

Tänään lauantaina on työmarkkinamustekalan juhlapäivä. On kulunut 76 vuotta siitä, kun työnantajat päättivät hyväksyä viralliseksi neuvotteluosapuolekseen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n. Tapausta kutsutaan tammikuun kihlaukseksi.

Tuota päivää, 23. tammikuuta 1940, on usein tulkittu järjestövallan, konsensuksen ja kolmikannan alkusytykkeeksi.

Nämä sanat ovat monelle tutkijalle ja poliitikolle enemmän kirosanoja kuin tapoja päättää yhdessä maan asioista. Kolmikannassa valtio, palkansaajat ja työnantajat tekevät yleensä konsensuspäätöksiä, jotka eivät välttämättä ole parhaita, mutta käyvät joten kuten kaikille osapuolille.

”Kolmikannan kuuluu nykymuodossaan jäädä menneisyyteen. Se on eettisesti kestämätön yhteiskunnan vahvimpien etukoneisto ja rakenteena kansanvallan vastainen. Työmarkkinajärjestöt sopikoot edelleen keskinäisistä asioistaan, mutta se, mikä koskee laajempia joukkoja, pitää jättää demokraattisen päätöksenteon valtaan”, tiivisti kriitikoiden näkemykset sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo vuonna 2011.

Sama kritiikki on voimissaan tänäkin päivänä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk) on usein ihmetellyt, kuinka jäykäksi ja riitaiseksi nykyinen työmarkkinakoneisto on muuttunut. Sipilä on yrittänyt saada työmarkkinajärjestöjä sopimaan viime toukokuusta lähtien yhteiskuntasopimuksesta, jonka tarkoitus olisi parantaa Suomen kustannuskilpailukykyä. Noin viides yritys alkaa todennäköisesti ensi viikolla.

Kuukaudesta toiseen toistuvat uutiset yhteiskuntasopimuksen kaatumisesta ja alkamisesta kuvaavat, kuinka merkittävässä asemassa Suomessa työntekijöiden ja yritysten etuja ajavat liitot ja järjestöt edelleen ovat, vaikka järjestödinosauruksen on ennustettu kuolevan päivänä minä hyvänsä. Viime hallituskauden suurimmat päätökset eli palkkaratkaisut ja eläkeuudistus olivat edelleen konsensuskoneen tuotoksia.

Tämä olio käyttää valtaansa myös silloin, kun se ei tee päätöksiä. Hallitus voi määrätä työehdoista vain rajallisesti.

Sopimusvapaus on vahva, ja jo nyt hallituksen yhteiskuntasopimuksen tilalle valmistelemat pakkolait kolkuttelevat perustuslain suomien sopimusoikeuksien rajoja.

Työmarkkinajärjestöjen suuri valta on perustunut hyvin pitkälle keskitettyihin työmarkkinasopimuksiin eli tupoihin, tykoihin ja raamisopimuksiin, joissa työmarkkinajärjestöt ovat palkkojen lisäksi sopineet mitä moninaisimmista asioista ja joista eduskunta on lopulta kiltisti säätänyt lakeja.

Työmarkkinajärjestöjen vallan perusta luotiin 1959–1961, kun silloinen työnantajien keskusjärjestö STK ja SAK löysivät toisensa toden teolla ja sopivat vuosilomalaista, työttömyysturvasta ja etenkin työeläkejärjestelmästä. Tämän jälkeen työeläkejärjestelmän muutoksista ovat päättäneet keskusjärjestöt, eivät poliitikot. Tämä kaikki on tapahtunut, kun vallassa on ollut porvarihallitus.

Nykyisin kaikki työelämään liittyvät päätökset tehdään kolmikantaisissa työryhmissä, joihin kuuluvat valtion lisäksi palkansaajat ja työnantajat.

Myös kansainväliset säännökset määräävät, että hallituksen pitää kuulla työmarkkina­osapuolia, kun työelämän säännöksiä muutetaan, mutta Suomessa osapuolet ovat historian saatossa saaneet päätöksiin veto-oikeuden. Valtaa niillä on myös siksi, että työelämän säännösten asiantuntemus on vuosien varrella keskittynyt työmarkkinajärjestöihin.

Jos poliitikkojen ajama hanke ei ole sopinut työntekijä- tai työnantajapuolelle, se ei ole myöskään edistynyt. Nykyhallituksen kolmikantaisissa työryhmissä on ollut aistittavissa selvä muutos. Niissä lähinnä kuunnellaan työmarkkina­osapuolia. Määräysvalta ei ole enää itsestäänselvyys. Palkansaajien mielestä hallitus toteuttaa lähtökohtaisesti työnantajien tahtoa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK päätti joulukuussa muuttaa sääntöjään niin, ettei se voi enää tämän kevään jälkeen tehdä keskitettyjä palkkaratkaisuja. Jos päätös pitää, keskusjärjestöjen valta todennäköisesti murenee merkittävästi. Niille jää vielä asiantuntija- ja vaikutusvaltaa, kun työelämän sääntöjä muutetaan – mutta veto-oikeus voi hävitä.

Valtaa työmarkkinajärjestöillä ja kolmikannalla on niin kauan kuin ne saavat aikaan päätöksiä.

Siksi etenkin palkansaajajärjestöille on tärkeää, että ne saavat sovittua sekä yhteiskuntasopimuksesta että säännöistä, joilla paikallisia sopimuksia jatkossa tehdään. Jos järjestöt vaikkapa sopivat yhdessä jotain paikallisesta sopimuksesta, hallitus tuskin uskaltaa asettua vastaan molempia osapuolia.

Maailma muuttuu. Jos sen mukaisia päätöksiä ei synny, haihtuu myös valta. Jos työmarkkinakone keskittyy jarruttamiseen ja riitelyyn, poliittinen valta tekee lopulta päätökset – vaikka sitten lakkojen saattelemana. Näin on ainakin käynyt muissa maissa.

Jäljelle jäisi vielä liittojen valta, joka perustuu suomalaisten suureen järjestäytymisasteeseen, sopimusoikeuteen ja lakko-oikeuteen. Jotakuinkin jokaisessa Euroopan maassa vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen paikallinen sopiminen on lisääntynyt. Suomi on poikkeus, mutta suunta on selvä.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Palkkojen joustavuus työpaikoillaeri maissa

1. Viro

2. Latvia

3. Hongkong

4. Arabiemiraatit

...

69. Ranska

...

132. Saksa

133. Ruotsi

...

140. Suomi

Lähde: World Economic Forum (Flexibility of wage determination)

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    2. 2

      Himoliikkuminen on maailmassa vain harvan oikeus – Suomessakin on ihmisiä, jotka eivät liiku lainkaan, erot tyttöjen ja poikien välillä näkyvät jo 3-vuotiaana

    3. 3

      Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – ja nyt Suomi pohtii, voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen

      Tilaajille
    4. 4

      Yhdysvalloissa puuhataan maksu-uudistusta, joka on monissa Euroopan maissa ollut arkea jo pitkään – kankeista paperisekeistä ei silti vieläkään päästä eroon, arvelee asiantuntija

    5. 5

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    6. 6

      Zimbabwen Mugabe, 93, suostunut eroamaan presidentin virasta – HS näyttää suorana Mugaben puheen kansalle

    7. 7

      Virossa on suoranainen Suomi-hurmos – hallitusrakennus muuttuu 6.12. sinivalkoiseksi, Raatihuoneen kellot soittavat Finlandiaa, eikä suomalaisia enää kutsuta poroiksi

    8. 8

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    9. 9

      Vielä hetki sitten Sdp oli paniikissa ja Rinteen asema horjui, arvioi politiikan asiantuntija – Miten puolue käänsi gallup-menestyksensä?

    10. 10

      Jussi Pullisen essee: Somen piti pelastaa maailma, mutta nyt sitä pidetään jopa uhkana demokratialle – Saksa aloitti jo netin suitsimisen, vaikka ankara sääntely voi pilata palvelut

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Jalkainfarkti tunnetaan huonosti, silti tuhannet ovat vaarassa saada sen ja joutua jopa amputaatioon

    4. 4

      Niina Hartikainen ei ole pelkkä mies tai pelkkä nainen vaan muunsukupuolinen – ja nyt Suomi pohtii, voiko hänestä pian tulla Niina Tero Hartikainen

      Tilaajille
    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Sdp:n kannatus lähestyy kokoomuksen suosiota – keskusta ja vihreät loivassa alamäessä

    7. 7

      Salakirjoittaja ja piirtävä upseeri – sota toi yhteen suomalaisen pariskunnan, ja nyt heidän jäljiltään löytyi salaisuus: mitä vaitelias joukko upotti savolaiseen järveen?

      Tilaajille
    8. 8

      Päänsiirto ruumiilta toiselle onnistui – Kiistellyn italialaiskirurgin tähtäimessä seuraavaksi elävät potilaat

    9. 9

      Lauri Markkasen joukkuekaverit yrittävät lausua suomea, ja lopputuloksen voi arvata – tätä videota on katsottu jo satojatuhansia kertoja

    10. 10

      Kaksion saa jo lähes yksiön hinnalla pääkaupunkiseudulla – Katso, mitä pienet asunnot maksavat omalla alueellasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      ”Kukaan älykäs ja kaunis nainen ei halua seurustella työttömän, kouluttamattoman miehen kanssa” – 28-vuotias Valtteri ja 26-vuotias Kharouf kertovat tarinansa syrjäytymisestä

      Tilaajille
    3. 3

      Kolmevuotiaan lapsensa puukotuksesta epäillyn isän kuulustelut alkavat tiistaina, miehellä aiempaa rikostaustaa – Poliisi henkirikoksesta: ”Tapahtumia, joita ihmismieli ei meinaa käsittää”

    4. 4

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    5. 5

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    8. 8

      Eräänä kesäiltana Seppo kaatui ja kuoli – se oli vakava paikka, sillä tämä raivokas nero yksin tiesi kaiken siitä, miten Suomen ydin­jäte haudataan turvallisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    10. 10

      Joukossamme elää ihmisiä, joilla on pedon luonne – näin psykopaatti lipuu toisen ihmisen lähelle ja tekee tuhojaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää